XIV dynastia

XIV-dynastia  on yksi faaraoiden dynastioista, jotka hallitsivat muinaisessa Egyptissä niin kutsutun toisen välikauden aikana 1700-1700 - luvuilla eKr. e.

Tämän dynastian edustajat hallitsivat osaa Ala-Egyptiä vastustaen XIII-dynastiaa .

Manethon mukaan dynastia kukistettiin 15. dynastian perustaneiden hyksojen valloittamisen jälkeen . Dynastian hallitsijat kantoivat enimmäkseen kanaanilaisia ​​tai itäseemiläisiä nimiä. Kaksi hallitsijaa - farao Nehesi ja kuningatar Tati - kantoivat myös nubialaisia ​​nimiä.

Historia

Tämän dynastian hallituskausi yhdessä egyptologien XIII osan kanssa juontaa juurensa Keski-valtakunnalle , mutta useammin se sisältyy toiseen väliaikaan . Egyptologit pitävät dynastian hallituskauden syynä:

• dynastia on merkitty ilman päivämääriä - E. Bickermanin mukaan
• ?-1648/1645 eKr e. - J. von Beckeratin mukaan
• dynastia on merkitty ilman päivämääriä - E. Hornungin, R. Kraussin ja D. Warburtonin mukaan
• 76 faaraota Xoisista, joka hallitsi 484 vuotta - Eusebius Kesarealainen , lainaa Manethoa [1]
• tuntematon määrä faaraoita, jotka hallitsivat 484 vuotta - George Sinkell Manethoa lainaten

Manetho viittaa tähän dynastiaan 76 faaraota, mutta Torinon luettelossa on vain 56 faaraota . Tanskalainen egyptiologi Kim Ryholt huomauttaa, että yli 70 faaraota ei mahdu papyrukseen [2] . Kiistaa käydään myös 14. dynastian pääkaupungista. Manetho osoittaa, että dynastia hallitsi Xoisissa , mutta Ryholt huomautti, että Avarisissa kaivauksissa löydettiin suuri kuninkaallinen palatsi, joka rakennettiin toisella välikaudella, ja ehdotti, että pääkaupunki sijaitsi Avarissa Avarisissa. XIV-dynastia [3] .

Dynastian valtaannousun olosuhteet ovat epäselvät. Manethon mukaan XIV-dynastia hallitsi XIII-dynastian vastaisesti XII-dynastian päätyttyä . Kim Ryholt ehdotti, että XIV-dynastia syntyi Nephrusobekin hallituskaudella, jota pidettiin XII-dynastian viimeisenä edustajana Egyptin valtaistuimella, ja että Deltan itäosan hallitsijoiden , jotka muodostivat XIV-dynastian, itsenäisyys lisääntyi. . Hänen mielestään Deltan itäosassa asuva kanaanilainen väestö kapinoi, ja XIII-dynastian faaraot, jotka perivät XII-dynastian, eivät onnistuneet valtaamaan uudelleen XIV-dynastian hallitsemaa aluetta. Dynastian hallituskauden alkua hän viittaa vuoteen 1805 eKr. e. Dynastian säännöt Hyksos XV -dynastian kukistamiseen saakka c. 1650 eaa e. - noin 155 vuotta [4] .

Kaikki egyptologit eivät kuitenkaan ole samaa mieltä Ryholtin laskelmista. Manfred Bitak , Daphne Ben Thor, James ja Susan Allen ehdottavat, että 14. dynastia olisi voinut syntyä vasta noin vuonna 1720 eaa. e. — farao Sobekhotep IV :n kuoleman jälkeen [5] [6] . Tämä oletus perustuu niiden kerrosten tasojen analyysiin, joista XIV-dynastian sinetit löydettiin, minkä tuloksena pääteltiin, että XIV-dynastian faaraot olivat XIII-dynastian faaraoiden aikalaisia ​​vasta vuonna jälkimmäisen olemassaolon viimeinen puoli vuosisataa - vuoden 1700 eKr jälkeen. e. Manfred Betak ajoitti Nehesin , yhden 14. dynastian ensimmäisistä faaraoista, kirjoitukset vuoteen 1700 eaa. e. [7] .

Farao Nehesin hallituskauden jälkeen Deltan alueella oli pitkä nälänhätä, ja siellä saattoi olla ruttoepidemia, joka jatkui XIV-dynastian loppuun asti. On mahdollista, että nälänhätä vaikutti myös XIII-dynastian omaisuuteen, jonka edustajien valta samalla heikkeni merkittävästi. Tämän seurauksena kummankaan dynastian faaraot eivät voineet vastustaa XV-dynastian Hyksos-hallitsijoita [4] .

Manethon mukaan hyksot muodostivat XV-dynastian , joka korvasi XIII- ja XIV-dynastiat. Edfussa vuosina 2010-2011 tehdyt nykyaikaiset arkeologiset löydöt osoittivat kuitenkin, että XV-dynastia oli olemassa jo XIII-dynastian hallituskauden puolivälissä. Sekä Hyksos- faarao Khianin cartouche - sinetit että 13. dynastian faarao Sobekhotep IV :n kartaussinetit on löydetty . Näiden sinettien kontekstit osoittavat, että nämä faaraot olivat aikalaisia, mistä voimme päätellä, että Sobekhotep IV:n, yhden XIII-dynastian voimakkaiden edustajien, hallituskaudella sen edustajat eivät enää hallinneet koko Egyptiä, kun taas osa Ala-Egyptiä oli jo Hyksojen hallinnassa [8] .

Lista faaraoista

Suurin osa tämän dynastian faaraoista tunnetaan vain Torinon kuninkaallisesta luettelosta , ja siinä on 56 nimeä (jotkin niistä eivät ole luettavissa). Kim Ryholt tunnisti viiden ensimmäisen faaraon nimet sinetillä [2] . Daphne Ben Thor kuitenkin esitti sinettien löydettyjen kerrosten tasojen analyysin perusteella, että jotkut niistä kuuluvat XV-dynastian hallituskauden toiselle puoliskolle ja mahdollisesti kuuluivat merkityksettömille hallitsijoille. Delta, vasalli Hyksos (esimerkiksi Yakubher voisi olla Khianin vasalli ) [ 5] .

Muistiinpanot

1. ↑ Eusebius. kronikka . - s. 141.
2. ↑ 1 2 Ryholt KSB Poliittinen tilanne Egyptissä toisen väliajan aikana c. 1800-1550 eKr. - P. 94-102.
3. ↑ Ryholt KSB Egyptin poliittinen tilanne toisen välikauden aikana c. 1800-1550 eKr. - P. 103-105.
4. ↑ 1 2 Ryholt KSB Poliittinen tilanne Egyptissä toisen väliajan aikana c. 1800-1550 eKr. - P. 109-116.
5. ↑ 1 2 Bulletin of the American Schools of Oriental Research (BASOR) 315. - 1999. - s. 47-73.
6. ↑ Bourriau Janine. Toinen välikausi (n. 1650-1550 eKr.). - s. 192-194.
7. ↑ Bourriau Janine. Toinen välikausi (n. 1650-1550 eKr.). - s. 178-181.
8. ↑ Moeller Nadine, Marouard Gregory, Ayers N. Keskustelu myöhäiskeskivaltakunnan ja varhaisen toisen väliajan historiasta ja kronologiasta suhteessa Tell Edfun khayan-suljetuksiin  // Egypti ja Levantti. - 2011. - Nro 21 . - s. 87-121.

Kirjallisuus

• Avdiev V.I. Muinaisen Egyptin sotahistoria. -M .: Kustantaja "Soviet Science", 1948. - T. 1. Aggressiivisen politiikan syntyminen ja kehitys ennen 1500-1400-luvun suurten sotien aikakautta. x:lle. e. – 240 s.
• Bickerman, Elias . Muinaisen maailman kronologia. Lähi-itä ja antiikki/ Käännös englannistaI. M. Steblin-Kamensky; päätoimittajaM. A. Dandamaev. -M .:Kustantajan "Nauka" itäisen kirjallisuuden pääpainos, 1975. - 336 s. –15 000 kappaletta.
• Breasted J. G. Egyptin historia muinaisista ajoista persialaisten valloituksiin / V. Vikentievin valtuutettu käännös englannista. - M . : Kirjakustantaja M. ja S. SABASHNIKOV, 1915. - T. 1. - 343 s.
• Muinaisen idän historia / toim. V. I. Kuzishchina. - M . : Higher School, 2003. - 497 s. — ISBN 5060034380 .
• Muinaisen maailman historia / Toimittajina I. M. Dyakonov , V. D. Neronova , I. S. Sventsitskaya . - Toim. 3., rev. ja ylimääräistä - M . : Kustantajan "Nauka" itäisen kirjallisuuden pääpainos , 1989. - T. 2. Muinaisten yhteiskuntien kukoistus . — 572 s. – 50 000 kappaletta.  — ISBN 5-02-016781-9 .
• Muinainen itä ja antiikki . // Maailman hallitsijat. Kronologiset ja genealogiset taulukot maailmanhistoriasta 4 osassa. / Kokoonnut VV Erlikhman . - T. 1.
• Von Beckerath J. Chronologie des pharaonischen Ägypten: Die Zeitbestimmung der ägyptischen Geschichte von der Vorzeit bis 332 v. Chr. - Mainz: Verlag Philipp von Zabern, 1997. - XIX + 244 s. — (Münchner Ägyptologische Studien, bändi 46). — ISBN 3-8053-2310-7 .
• Hornung E., Krauss R., Warburton DA Ancient Egyptian Chronology. - Leiden-Boston-Köln: Brill, 2006. - 517 S. - ISBN 90-04-11385-1 .
• Bourriau Janine. Toinen välikausi (n. 1650-1550 eKr.)  // Ian Shaw (toim.) Muinaisen Egyptin Oxfordin historia. - Oxford University Press, 2004. - P.  172-206 . — ISBN 978-0-19-280458-7 .
• Ryholt KSB Poliittinen tilanne Egyptissä toisen välikauden aikana c. 1800-1550 eaa. - Kööpenhamina: Museum Tusculanum Press, 1997. - 463 s. — (Carsten Niebuhr Institute Publications, osa 20). — ISBN 9788772894218 .