Grönlannin hallinnollinen jako

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 24. heinäkuuta 2019 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 14 muokkausta .

Hallinnollisesti Grönlanti on jaettu viiteen kuntaan ( Dan. Kommuner , Grenl.  Kommunia ); myös kunnat _ _ _ _  Entisten kuntien keskukset katsotaan kaupungeiksi ( Dan. by ), kaikki muut asutukset  asutuksiksi ( Dan . bygd ).

Kartalla Vaakuna Otsikko
(venäjäksi)		 Otsikko
(vihreä)		 Käännös Väestö, [1]
henkilöä (2019) [2]		 Pinta-ala,
km²		 Tiheys,
henkilö/km²
Avanaata Avannaata communia pohjoinen kunta 10 651 522 700 0,02
Kekertalik Kommune Qeqertalik Kommuuni on se, jolla on saaret 6 504 62 400 0.1
Qekkata Qeqqata Kommunia Keski kunta 9 627 115 500 0,08
Kuyallek Kommune Kujalleq Eteläinen kunta 7 755 32 000 0,24
Sermersook Kommuneqarfik Sermersooq Kylä, jossa on paljon jäätä 20 998 635 600 0,03
Alueet eivät sisälly (kuntien ulkopuolella)
Koillis-Grönlannin kansallispuisto 0 972 000
Thulen lentotukikohta 86
Kaikki yhteensä 55 992 2 277 800 0,023

Historia

Alun perin Grönlanti jaettiin kahteen siirtokuntaan - Pohjois-Grönlantiin pääkaupungin Qeqertarsuaqissa (entinen Godhavn) ja Etelä-Grönlantiin pääkaupungin Nuukissa (entinen Godhob). Siirtokunnat yhdistettiin vuonna 1940 ja hallinto keskitettiin Godhobiin.

Vuonna 1953 Tanskan uusi perustuslaki vaikutti siihen, että Grönlannista tuli Tanskan kuningaskunnan täysjäsen ja kaikki sen asukkaat saivat Tanskan kansalaisuuden.

Vuonna 1908 Grönlanti jaettiin 63 kuntaan, joissa valittiin kunnallisneuvostot.

Tilastollisiin ja joihinkin sääntelytarkoituksiin saari jaettiin vuonna 1951 kolmeen alueeseen (landdele): Länsi-, Pohjois- ja Itä-Grönlanti. Greater Northeast National Park perustettiin vuonna 1974 ja se kattaa Itä-Grönlannin pohjoisosan, ja sitä laajennettiin vuonna 1988 Pohjois-Grönlannin itäosalla.

Kun itsehallinto syntyi vuonna 1979, kolme Grönlannin aluetta (amt) nimettiin uudelleen Kitaaksi (Länsi-Grönlanti), Tunuksi (Itä-Grönlanti) ja Avannaaksi (Pohjois-Grönlanti). Heidän rajansa kulkivat lähes suorassa linjassa jäätikköä pitkin, Itä- ja Länsi-Grönlannin raja kulki 44° läntistä pituutta pitkin. Jokaisella alueella oli lisäjako kuntiin (kunnat): Kitaa koostui 15:stä, Tunu kahdesta, Avannaa - yksi. Jotkut maat eivät kuuluneet kuntiin ja alueisiin - Koillis-Grönlannin kansallispuisto , joka sijaitsee sekä Itä- että Pohjois-Grönlannissa, sekä Thulen lentotukikohta, joka sijaitsee Qaanaaqin vieressä .

Maan uusi hallintojako astui voimaan 1.1.2009. Uudet kunnat koostuivat entisestä 18 kunnasta, joista Thulen lentotukikohta (Pituffik) ja Koillis-Grönlannin kansallispuisto eivät edelleenkään kuuluneet mukaan .

Kuyallekin pienin ja eteläinen kunta sisältää entiset Nanortalikin, Qaqortoqin ja Narsaqin kunnat. Qaasuitsupin pohjoisin kunta sisältää entiset Qaanaakin, Uummannakin, Upernavikin, Qeqertarsuaqin, Illulisatin, Qasiannguitin ja Aasiaatin kunnat. Qekkatan kuntaan kuuluvat entiset Maniitsokin, Sisimiutin ja Kangaatsiakin kunnat. Sermersookin suurkaupunkikuntaan kuuluvat entiset Nuukin, Paamiutin, Ivittuutin ja itäisen Ammassalikin ja Ittokkortoormiitin kunnat.

Qekkata Sermersook Qaasuitsup Kuyallek Koillis-
Grönlannin
kansallispuisto Thulen lentotukikohta Sisimiut NUUK Ilulissat Qaqortoq
Baffinin meri meri
labrador Davis Ave.
Irmingerin meri Grönlannin
meri Wandel Sea lincolnin meri Narsa Ave.

Kitaa (Länsi-Grönlanti)

(etelästä pohjoiseen). Eteläinen osa:

Keskiosa:

Pohjoinen osa:

Tunu (Itä-Grönlanti)

Avannaa (Pohjois-Grönlanti)

Grönlannin moderni jako on ollut voimassa 1.1.2018 lähtien, jolloin Qaasuitsupin suurin kunta jaettiin uusiksi Avannaatan ja Qeqertalikin kunniksi.

Muistiinpanot

  1. ↑ Väestö kunnissa 1.1.1977-2019 [BEEST2 ] . Statbank Grönlanti.  (linkki ei saatavilla)
  2. ↑ Väestö 1. tammikuuta asuinpaikan, syntymäpaikan, kunnan, sukupuolen ja ajan mukaan . Statbank Grönlanti.  (linkki ei saatavilla)