| Asheninka | |
|---|---|
| Maat | Brasilia , Peru |
| Alueet | Acre, Grand Pajonal Central, Etelä-Ucayali |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 12 000 (2002) |
| Luokitus | |
| Arawakan kielet Etelä-Arawakan kielet Kampan kielet Asheninka kielet Asheninka | |
| Kirjoittaminen | latinan kieli |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 |
cjo - pajonal |
| WALS | kylpylä |
| Etnologi | cjo |
| ELCat | 1308 |
| IETF | cjo |
| Glottolog | ashe1271 ja ashe1273 |
Ashéninka ( Ashéninga , Ashénika, Ashéninka ) on Ashéninka -kansan alkuperäiskieli , joka kuuluu Perussa puhuttujen arawakan-kielien perheeseen. Muutamaa lukuun ottamatta kaikki 50 000 ihmisestä puhuvat sujuvasti kieltä. Asheninka on murteiden jatkumo , jossa on seuraavat lajikkeet: Pahonal, Perene, Pichis, Ucayali-Yurua ja Southern Ucayali, jotka on nimetty alueen tai joen mukaan, jossa näiden murteiden puhujat asuvat.
Ascheninka-kielellä on virallinen asema alkuperäiskansojen kielenä Perussa, kuten kaikilla perun alkuperäiskielillä. Kieli ja sen puhujat tunnetaan myös halventavalla termillä campa .
Asheninka-aakkosissa on 11 konsonanttia, 4 vokaalia ja 10 digrafia : Aa, Aa aa, Ch ch, Ee, Ee ee, Ii, Ii ii, Jj, Kk, Mm, Nn, Ññ, Oo, Oo oo, Pp, Rr, Ss, Sh sh, Tt, Th th, Ts ts, Ty ty, Tz tz, Ww ja Yy. Myös muita kirjaimia voidaan käyttää kirjoituksessa, mutta vain lainaussanoissa ja vieraissa nimissä.
Pahonapin murteen aakkoset: A a, C c, Ch ch, E e, G g, I i, J j, Jy jy, M m, My my, N n, Ñ ñ, O o, P p, Py py, Qu qu, Qy qy, R r, Ry ry, Sh sh, T t, Th th, Ts ts, Ty ty, Tz tz, vv, Vy vy, Y y [1] .