Valko-Venäjän fonologia

Valkovenäjän kielessä on 45 foneemia: 39 konsonanttia ja 6 vokaalia .

Konsonantit

Valkovenäjän kielen konsonanttifoneemit muodostavat vuorottelupareja soinni/kuurous ja pehmeys/kovuus; retroflex ja hammaslääketieteen affrikaattifoneemit (/sh/, /zh/, /t͡sh (h)/, /d͡zh (џ)/, /p/, /t͡s (c)/, /d͡z/ (s)) sekä foneemilla /ў/ ei ole pehmeää paria, eikä foneemilla /й/ ole kovaa paria; foneemit /d/ ja /t/ vuorottelevat vastaavasti foneemien /d͡z' (s')/ ja /t͡s' (ts')/ kanssa, tämä vuorottelu palaa kovuuden/pehmeyden vuorotteluun; foneemi /ў/ vuorottelee kanssa /в/ ja /у/ (katso alta jälkimmäisen vuorottelun ominaisuudet). Vähemmän merkityksellistä on velaarikonsonanttien vuorottelu hammaskonsonanttien kanssa (jäljet ​​toisesta palatalisaatiosta), jota löytyy enimmäkseen kirjaintaivutuksessa (eli: /к/|/т͡с (ц)/, /ғ/(/х/)|/ з'/ ja /х/ |/s'/); on myös velaarien vuorottelua retrofleksien kanssa (jäljet ​​ensimmäisestä palatalisaatiosta, nimittäin: /к/|/т͡ш (h)/, /ғ/(/х/)|/zh/ ja /х/|/ш/).

Kysymys jää ensinnäkin foneemista /ў/, joka on jossain määrin samanlainen kuin kysymys foneemista /ы/ venäjäksi: oikeinkirjoitusstandardien mukaan kirjain “ў” tulee kirjoittaa vokaalin jälkeen yhdessä sanassa tai sanakirjassa, joka alkaa y-sanalla, jos sen edessä on vokaaliin päättyvä sana ja jos niitä ei eroteta tauolla (yleensä erotetaan välimerkeillä tai kappaleella); jotkin ulkomaiset lainat eivät kuitenkaan kuulu tämän säännön piiriin, yllä olevasta on selvää, että foneemi /ў/, jos tunnistamme nämä normit ääntämisen heijastukseksi, saa vokaalifoneemin ei-tavuisen allofonin piirteitä / у/, kuten espanjan ei-tavuinen /u̯/, joka on [w]:n likiarvo nousevissa diftongeissa, mikä riistää valkovenäläisen ortografian erityisen tarpeen kirjaimelle "ў" yleensä; Valkovenäjän kirjallisuudessa on kuitenkin useita tapauksia, esimerkiksi K. Krapiva , joissa näitä sääntöjä ei oteta huomioon, esimerkiksi:

MITÄ MINÄ MENEN RADALLA (1922)

... Joten, kuten olet loisherkkä,
Mitä teki minun tata kali
Mystechkassa tarzhokissa, Sidottuna karhuihin ...
ANNA DY ANNA (1922) Ja nyahay olit oikeassa! - Kahdeksan paraatia kuihtui: Dze ni sunya, joten tiedä -

Ў tässä ў tassu anna dy anna ...

Edellä esitetyn perusteella on mahdollista sallia foneemien /u/ ja /ў/ vapaampi käyttö, kuten foneemien /i/ ja /й/ kanssa tapahtuu (esim. lausekkeet ovat sallittuja: "yon yshou pa darose" ja "yon іshоў pa darose"; "yong jäätyi tällä hetkellä" ja "yong jäätyi tällä hetkellä").

Toinen kysymys koskee foneemeja /g/ ja /g'/, räjähdysääni [ɡ] esiintyy kirjallisten ääntämisnormien mukaan äänten [z] ja [ʐ] jälkeen (vaikka ne olisivat affrikaattien komponentteja) , mikä osoittaa allofonin ominaisuudet foneemin /ғ/ äänen [ɣ] kanssa, mutta lisäksi vakiintuneet säännöt edellyttävät äänen [ɡ] ääntämistä joissakin puolalaista alkuperää olevissa sanoissa (ikään kuin antaisi äänen [ɡ] foneemin ominaisuuksilla), mikä on vastoin kielen foneettista luonnetta myös siksi, että tätä ääntä ei pitäisi lausua millään muilla sanoilla, siis "foneemin" /r/ läsnäolo (ja sen tapauksissa foneemin /r'/) pehmentäminen on tunnustettava kielelliseen tilanteeseen sopimattomaksi pedantismiksi, joka pakottaa kieleen vieraan kielen ääntämisnormit, koska tämän artikuloinnin ääni esiintyy vain ääntämisessä .

Vokaalit

Kirjallisuus

• Valkovenäjän kielioppi. Klo 2 tuntia / BSSR:n tiedeakatemia, kasvatus- ja tiedeinstituutti Ya. Kolasin mukaan; [Punainen. M. V. Biryla , P. P. Shuba]. - Mn. : Tiede ja tekniikka, 1985 .
• Valkovenäjän kieli: Vucheb. dapam. / E. D. Blinava, N. V. Gavros, M. Ts. Kavaleva ja muut; Pehmuste punainen. M. S. Yanevich. - Mn. : Korkea koulu, 1991 . ISBN 5-339-00539-9 .
• Fanetika Valkovenäjän kirjallinen kieli / I. R. Burlyka, L. Ts. Vygonnaya, G. V. Losik, A. I. Paluzhny; Punainen. A.I. Paluzhny. - Minsk: Tiede ja tekniikka, 1989 . — 335, ISBN 5-343-00292-7 .