Valko-Venäjän ja Ruotsin suhteet | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
Valko-Venäjän ja Ruotsin suhteet ovat Valko-Venäjän tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan kahdenvälisiä diplomaattisuhteita , jotka perustettiin 14. tammikuuta 1992 . Vuodesta 2012 vuoteen 2016 _ Maiden väliset suhteet vaikeutuivat lento-onnettomuuden ja Ruotsin Valko-Venäjän oppositiolle antaman tuen jälkeen.
4. heinäkuuta 2012 järjestettiin Ruotsin kansalaisten toteuttama " Pehmolasku" -action, jonka aikana hän pudotti lelukarhuja , joihin oli kiinnitetty kylttejä, joissa oli kirjoituksia lentokoneesta pienillä laskuvarjoilla Minskin ja Ivenetsin kaupunkien ylle. . Tapahtuman tarkoituksena oli "taistella sananvapauden loukkauksia Valko-Venäjän tasavallassa" [3] .
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt sanoi 3. elokuuta, että Ruotsin Minskin-suurlähettilästä Stefan Erikssonia syytettiin yhteydenotosta oppositioon ja hänet karkotettiin maasta. Bildt sanoi, että suurlähettilään syytökset olivat perusteettomia ja että " Ruotsin Valko-Venäjän-suurlähettilään Lukašenka -hallinnon karkottaminen on törkeä valtioiden välisten suhteiden normien rikkominen". Myöhemmin Ruotsin viranomaiset karkottivat maasta kaksi valkovenäläistä diplomaattia. Tämä puolestaan johti siihen, että virallinen Minsk vastasi karkottamalla kaikki ruotsalaiset diplomaatit ja sulkemalla Tukholman-lähetystönsä [4] .
Marraskuussa 2016 Valko-Venäjä palasi diplomaattiseen läsnäoloaan Ruotsissa. 2. lokakuuta 2017 Ruotsin uusi suurlähettiläs Kristina Johannesson luovutti valtakirjansa Valko-Venäjän tasavallan presidentille [5] .
Ulkomaankaupan dynamiikka vuosina 2011-2019 (miljoonaa dollaria) [6] :
Vuonna 2018 Valko-Venäjän ja Ruotsin välinen kauppa oli 171,3 miljoonaa dollaria, mikä on 26,5 % kasvua vuoden 2017 tasoon verrattuna . Valko-Venäjän vienti oli 52,1 miljoonaa dollaria (kasvua 74,3 %), tuonti Ruotsista - 119,2 miljoonaa dollaria (kasvua 13,0 %). Valko-Venäjän tasavallan Ruotsin-suurlähetystön virallisilla verkkosivuilla olevien tietojen mukaan Valko-Venäjä toimittaa pääasiassa kaliumlannoitteita. Muita tärkeitä Valko-Venäjän vientituotteita ovat myös puutavara, pellavakankaat, eläin- tai kasvirasvat ja öljyt tekniseen tai teolliseen käyttöön sekä puutuotteet. Ruotsin tuontia edustavat eteenipolymeerit, maatalouskoneet, suihkuturbiinimoottorit, keinovahat [7] .
Valko-Venäjän tasavallan presidentin 9. tammikuuta 2017 antamalla asetuksella nro 8 vahvistettiin useiden maiden, mukaan lukien Ruotsin, kansalaisille enintään 5 päivän viisumivapaa matkustusaika. Valko-Venäjän suurlähetystön mukaan vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla noin 2 200 ruotsalaista ja norjalaista vieraili maassa ilman viisumia [8] .
Valko-Venäjän ulkopolitiikka | ||
---|---|---|
Euroopassa | ||
Aasia | ||
Afrikka | ||
Pohjois- ja Etelä-Amerikassa | ||
Kansainväliset järjestöt |
Ruotsin ulkosuhteet | ||
---|---|---|
Maailman maat | ||
Aasia | ||
Euroopassa | ||
Amerikka | ||
Australia ja Oseania |
| |
Afrikka |
| |
Diplomaattiset edustustot ja konsulitoimistot |
|