Berg, Alexander (lääkäri)

Aleksanteri Berg
Aleksanteri Berg
Syntymäaika 18. helmikuuta 1911( 18.2.1911 )
Syntymäpaikka Buchwalde , Saksan valtakunta
Kuolinpäivämäärä aikaisintaan  2007
Kuoleman paikka Saksa
Maa
Tieteellinen ala lääketiede , lääketieteen historia
Alma mater Berliinin yliopisto

Alexander Berg ( saksaksi  Alexander Berg , 18. helmikuuta 1911 - vuoden 2007 jälkeen ) - saksalainen lääkäri , lääketieteen historioitsija , SS Hauptsturmführer , Ahnenerben vanhempi upseeri .

Elämäkerta

Bergin elämästä on hajanaista tietoa. Vuonna 1935 hän puolusti homeopatian väitöskirjaansa Berliinissä . Vuodesta 1938 Berliinin lääketieteen historian instituutin assistentti [1] . Hän eteni kansallissosialistisessa liikkeessä toimimisensa ansiosta. Lääketieteen historian lisäksi hän käsitteli rodullisia ja eugeniikkaaiheita .

Bergin toiminta homeopatian tutkimuksessa kiinnitti Reichsführer-SS Himmlerin huomion , joka tunnetaan kiinnostuksestaan ​​vaihtoehtoiseen lääketieteeseen. Jo vuonna 1938 Berg siirrettiin Ahnenerben perinteisen lääketieteen osastolle , jonka tarkoituksena oli ei niinkään tutkia lääkekasveja, vaan kehittää todisteita natsien teoriasta perinteisen saksalais-arjalaisen hoidon paremmuudesta luonnollisilla lääkkeillä. Osaston toiminta kuitenkin katosi nopeasti (muodollisesti se oli olemassa vuoteen 1944 asti) [2] ja Berg siirrettiin SS-joukkoon (nro 274.746). Vuonna 1942 hän puolusti väitöskirjaansa ja opetti Berliinin yliopistossa.

Sodan jälkeen Berg palasi entisiin opintoihinsa vierailevana professorina Göttingeniin ja "puolustteli" vuonna 1963 väitöskirjaansa. Tältä osin hänen toimintansa SS: ssä paljastettiin ja skandaali puhkesi pian [3] .

1980-luvun alussa asui Hildeisheimissa osoitteessa Kaiserstraße 26. Vuonna 2007 hän oli vielä elossa [4] .

Muistiinpanot

  1. Sabine Schleiermacher, Udo Schagen. Die Charité im Dritten Reich: zur Dienstbarkeit medizinischer Wissenschaft im Nationalsozialismus. Zürich: Schoningh, 2008. S. 90.
  2. Kater, Michael. Das "Ahnenerbe" der SS, 1935-1945: ein Beitrag zur Kulturpolitik des Dritten Reiches. München, 2006. S. 258.
  3. Kater, Michael. asetus. op. S. 258.
  4. Sabine Schleiermacher, Udo Schagen. asetus. op. S. 90.

Sävellykset

Kirjallisuus