Valentine, Veith
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 21. elokuuta 2020 tarkistetusta
versiosta . tarkastukset vaativat
2 muokkausta .
Veit Rudolf Valentin [3] ( saksalainen Veit Rudolf Valentin ; 25. maaliskuuta 1885, Frankfurt am Main - 12. tammikuuta 1947, Washington , DC) - saksalainen historioitsija ja arkistonhoitaja, klassisen kaksiosaisen Geschichte der deutschen Revolution von 1848- kirjoittaja 1849".
Elämäkerta
Veit Rudolph Valentin syntyi taidehistorioitsija, professori Veit Georg Philipp Leonhard Valentinin (1842-1900) ja hänen vaimonsa Carolinen (1855-1923) perheeseen. Valmistuttuaan lukiosta Veith Jr. opiskeli historiaa: 21-vuotiaana hän puolusti tohtorinsa Erich Marcksin (1861-1938) ohjauksessa. Vuonna 1910 Freiburgin yliopistossa Valentin sai tohtorin tutkinnon prinssi Karl Leiningenin elämän tutkimuksesta . Tämän jälkeen Veit Valentinista tuli Privatdozent ja vuonna 1916 ylimääräinen professori.
23. lokakuuta 1914 Valentin oli yksi "Saksan valtakunnan korkeakouluopettajien lausunnon" allekirjoittajista: hän ei jakanut ajatusta "kohtalokkaasta vihamielisyydestä" ( saksa: schicksalhaften Erbfeindschaft ) saksalaisten välillä. Imperiumi ja Iso-Britannia . Ristiriidassa Freiburgin yliopiston vararehtorin, historioitsija Georg von Belovin kanssa: hän ei koskaan saanut elämänsä loppuun asti tarjousta ryhtyä täysprofessorin virkaan saksalaiseen yliopistoon. Vuodesta 1918 lähtien Veit Valentin oli Saksan demokraattisen puolueen (DDP) jäsen ja Reichsbannerin jäsen ja Ihmisoikeusliiton (Liga für Menschenrechte) työntekijä. Vuodesta 1920 hän työskenteli kansallisarkistossa Potsdamissa ja luennoi Berliinin kauppakorkeakoulussa sekä tutki Frederick II :n ja Otto von Bismarckin elämäkertoja . Vuosina 1930-1931 Valentin julkaisi kaksiosaisen historian Saksan vallankumouksesta 1848-1849, josta on tullut klassikko. Kansallissosialistisen diktatuurin alkamisen jälkeen Saksassa Valentine muutti Lontooseen : hän opetti University Collegessa . Vuonna 1939 hänen Saksan kansalaisuutensa peruutettiin ja hän itse muutti Yhdysvaltoihin , missä hän aloitti työskentelyn Kongressin kirjastossa .
Toimii
- Politisches, geistiges und wirtschaftliches Leben in Frankfurt am Main vor dem Beginn der Revolution von 1848/49. Union Deutscher Verlag, Stuttgart 1907 (Zugleich: Heidelberg, Phil. Diss. 1907) - myös: Frankfurt am Main und die Revolution von 1848/49. Cotta, Stuttgart ua 1908.
- Fürst Karl Leiningen und das deutsche Einheitsproblem. Cotta, Stuttgart ua 1910 (Zugleich: Freiburg (Breisgau), Univ., Habil.-Schr., 1910).
- Die Mächte des Dreiverbandes. Oldenbourg, München ua 1914.
- Bismarck und seine Zeit (= Aus Natur und Geisteswelt 500). Teubner, Leipzig ua 1915.
- Belgien und die grosse Politik der Neuzeit (= Weltkultur und Weltpolitik. Deutsche und österreichische Schriftenfolge. Deutsche Folge Bd. 1). Bruckmann, München 1915.
- Kolonialgeschichte der Neuzeit. Ein Abris. Mohr, Tübingen 1915.
- Max Frischeisen-Köhler, Joseph Jastrow, Eduard Freiherrn von der Goltz, Gustav Roloff ja Franz von Liszt : Das englische Gesicht. Englannissa Kulturissa, Wirtschaft und Geschichte (= Männer und Völker. Bd. 3, ZDB-ID 541981-5 ). Ullstein, Berliini ua 1915.
- Graf Reventlow als Geschichtsschreiber. Julkaisussa: Preussische Jahrbücher. bd. 165, 1916, ISSN 0934-0688 , s . 243-252
- Entente und Neutralitat. Hirzel, Leipzig 1917.
- Die 48er Demokratie und der Völkerbundgedanke (= Monographien zum Völkerbund. Bd. 2). Engelmann, Berliini 1919.
- Die erste deutsche Nationalversammlung. Eine geschichtliche Studie uber die Frankfurter Paulskirche. Oldenbourg, München ua 1919.
- Das erste deutsche Parlament und wir (= Deutsche Revolution. Bd. 10). Klinkhardt, Leipzig 1920.
- Geschichte des Völkerbundgedankens Saksassa. Ein geistesgeschichtlicher Versuch. Engelmann, Berliini 1920.
- Deutschlands Außenpolitik von Bismarcks Abgang bis zum Ende des Weltkrieges. = Deutschlands Aussenpolitik, 1890-1918. Deutsche Verlags-Gesellschaft für Politik und Geschichte, Berliini 1921.
- Baden und Preussen im Jahre 1894. Julkaisussa: Ludwig Bergsträßer ua (Hrsg.): Von staatlichem Werden und Wesen. Festschrift Erich Marcks zum 60. Geburtstage. Cotta, Stuttgart ua 1921, s. 103-122 (Neudruck. Scientia-Verlag, Aalen 1981, ISBN 3-511-10086-0 ).
- Zur Vorgeschichte des Waffenstillstandes 1918. Julkaisussa: Historische Zeitschrift. bd. 134, 1926, S. 56-66.
- Die politischen Partien in Deutschland. Julkaisussa: Teubners Handbuch der Staats- und Wirtschaftskunde. Abteilung 1: Staatskunde. bd. 2, H. 1, 1926, ZDB-ID 261598-8 , S. 24-47.
- als Herausgeber: Heinrich von Treitschke: Deutsche Geschichte im neunzehnten Jahrhundert. 2 Bande. Erich Reiss, Berliini 1927.
- Friedrich der Grosse. Mit vielen zum Teil bisher unveröffentlichten Bildern aus der Zeit. Erich Reiss, Berliini 1927.
- Ottfried Neubecker: Die deutschen Farben. Geleitworth von Edwin Redslob. Quelle & Meyer, Leipzig 1929.
- Geschichte der deutschen Revolution von 1848-1849. 2 Bande. Ullstein, Berliini 1930-1931 (Neudruck. Beltz Quadriga, Weinheim ua 1998, ISBN 3-88679-301-X );
- Bändi 1: Bis zum Zusammentritt des Frankfurter Parlaments.
- Bändi 2: Bis zum Ende der Volksbewegung von 1849.
- Das Hambacher Nationalfest. (1832-1932). HPV - Historisch-Politischer Verlag, Berliini 1932 (Neudruck. Büchergilde Gutenberg, Frankfurt am Main ua 1982, ISBN 3-7632-2682-6 ).
- Bismarcks Reichsgründung im Urteil englischer Diplomaten. Elsevier, Amsterdam 1937.
- Weltgeschichte Volker, Männer, Ideen. Kiepenheuer & Witsch, Köln ua 1939 (Zugleich Longmans, Green & Co., New York 1939; Lange, Amsterdam 1939 (in zwei Bänden)).
- Bismarck ja Lasker. Julkaisussa: Journal of Central European affairs. bd. 3, 1943/1944, ISSN 0885-2472 , S. 400-415
- Uusi maailmankansalaisuus. Julkaisussa: Contemporary review. bd. 166, 1944, ISSN 0010-7565 , S. 212-219.
- Saksan kansa. Heidän historiansa ja sivilisaationsa Pyhästä Rooman valtakunnasta kolmanteen valtakuntaan. Knopf, New York 1946.
- Geschichte der Deutschen. Pontes-Verlag, Berliini 1947.
Kirjallisuus
- Bernd Faulenbach: Valentin, Veit (1885-1947). Julkaisussa: Rüdiger vom Bruch, Rainer A. Müller (Hrsg.): Historikerlexikon. Von der Antike bis zum 20. Jahrhundert (= Beck'sche Reihe. Bd. 405). Beck, München 1991, ISBN 3-406-33997-2 , S. 326 ff.
- Elisabeth Fehrenbach: Veit Valentin. Julkaisussa: Hans-Ulrich Wehler (Hrsg.): Deutsche Historiker (= Kleine Vandenhoeck-Reihe. Bd. 331-333, ZDB-ID 255845-2). Band 1, Vandenhoeck & Ruprecht, Göttingen 1971, s. 69-85.
- Heino Hermanns: Der Historiker Veit Valentin zwischen Weimarer Republik und Nationalsozialismus. 2000 (Magisterarbeit, Universität Kiel, 2000).
- Siegfried Mielke (Hrsg.), Mitarbeit von Marion Goers, Stefan Heinz, Matthias Oden, Sebastian Bödecker Lukas-Verlag, Berliini 2008, ISBN 978-3-86732-032-0 , S. 377 f. (Kurzbiografia).
- Klaus Seidl: Veit Valentin im Exil. Yberlegungen zur Biographie eines "pakolaistutkija". Julkaisussa: Jahrbuch zur Liberalismus-Forschung 27 (2015), S. 183-203.
- Volker Ullrich: Buch im Gespräch: Veit Valentin "Geschichte der deutschen Revolution 1848-1849". Julkaisussa: Die Zeit. 19. helmikuuta 1998, S. 40.
- Hans-Ulrich Wehler: Staatsgeschichte oder Gesellschaftsgeschichte? Saksan historioitsija: Veit Valentin ja Ludwig Quidde. Julkaisussa: Helmut Berding ua (Hrsg.): Vom Staat des Ancien Régime zum modernen Parteienstaat. Festschrift für Theodor Schieder zu seinem 70. Geburtstag. Oldenbourg, München ua 1978, ISBN 3-486-48431-1 , S. 349-368.
- Ralf Zerback: Der Meistererzahler. Julkaisussa: Die Zeit. 13. maaliskuuta 2014, S. 21 (verkossa).
Muistiinpanot
- ↑ 1 2 Veit (1885-1947) Valentin // Frankfurter Personenlexikon - 2014.
- ↑ 1 2 Veit Valentin // Munzinger Personen (saksa)
- ↑ Nolte E. Hitlerin politiikan alku // Fasismi hänen aikakautensa. - Novosibirsk: Siperian kronografi, 2001. - 568 s. — ISBN 5-87550-128-6 .
Linkit
| Bibliografisissa luetteloissa |
---|
|
|
---|