Muinainen kaupunki | |
Heracleopolis | |
---|---|
kreikkalainen Ηρακλεόπολις μεγάλη | |
29°05′08″ s. sh. 30°56′03″ itäistä pituutta e. | |
Maa | |
Alue | Ylä-Egypti |
Väestö |
|
Moderni sijainti | Beni Suef , Egypti |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Heracleopolis Suuri tai Heracleopolis [2] ( kreikaksi Ἡρακλέου πόλις μεγάλη ) on Ylä-Egyptin XX nomen muinaisen pääkaupungin kreikkalainen nimi . Muinaisessa egyptiläisessä kielessä kaupunkia kutsuttiin Henen-nesut , Nen- nesu tai Hwt-nen-nesu , mikä tarkoittaa "kuninkaallista lastenkotia". Myöhemmin sitä kutsuttiin koptiksi Hnas ( Ϩⲛⲏⲥ ) ja keskiajan arabiaksi Anas ( Ahnas ) . Nykyään se tunnetaan nimellä Ihnasya el-Madinah ( Ihnasiyyah al-Madinah ) ja Ihnasiya Umm al-Kimam ( Ihnasiya Umm al-Kimam ).
Herakleopolis oli Ala-Egyptin pääkaupunki 9. ja 10. dynastioiden hallituskaudella ensimmäisellä välikaudella ( 2263-2070 eKr . ). Se oli myös yksi muinaisen Egyptin tärkeimmistä kulttikeskuksista. Legendat kertovat, että juuri täällä Horus ja hänen isänsä Osiris kruunattiin Egyptin kansan kuninkaaksi. Kaupungilla oli edullinen maantieteellinen sijainti, sen alue sisälsi koko Fayumin keitaan altaan . Makean vesivarantojen ansiosta sen väestö pystyi harjoittamaan maataloutta. Lisäksi kaupunki oli kauppareittien risteyksessä, joka yhdisti Deltan laaksoon ja Egyptin länsikeitaisiin ja Siinain niemimaalle .
Egyptin yhdistymisen jälkeen kaupunki menetti vähitellen merkityksensä. Nykyään muinaisen pääkaupungin rauniot ovat matkailukohde.
On olemassa legenda, että suuri labyrintti sijaitsi Heracleopoliksessa , mutta siitä ei ole vieläkään arkeologista näyttöä.
Strabo kirjoittaa, että Herakleopoliksen asukkaat kunnioittavat chneumoneita [3] .
Muinaisen Egyptin pääkaupungit | |
---|---|
| |
Ellei toisin mainita, päivämäärät ovat eKr. e. |
![]() | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |