Saksan ja Liettuan suhteet | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
Saksan ja Liettuan suhteet ovat kahdenvälisiä diplomaattisuhteita Saksan ja Liettuan välillä .
Natsi-Saksa asetti 20. maaliskuuta 1939 Liettualle uhkavaatimuksen , jossa se vaati Klaipedan alueen hallinnan siirtämistä . 23. maaliskuuta 1939 Liettua antautui ja luovutti kiistanalaisen alueen hallintaansa. Toisen maailmansodan (1939-1945) aikana Liettuan alueesta tuli Saksan armeijan ja työläisten ja talonpoikien puna-armeijan välisten rajujen taistelujen vyöhyke , joka päättyi Liettuan liittämiseen Neuvostoliittoon vuonna 1944 [1] .
Liettua pitää Saksaa tärkeänä Euroopan unionin (EU) jäsenenä tiiviin taloudellisen yhteistyön ansiosta. Maalla on historialliset siteet Saksaan, sillä Vähä- Liettua (Preussin Liettua), johon kuuluivat Klaipedan ja Siluteen kaupungit , oli osa Saksan valtakuntaa . Diplomaattiset suhteet solmittiin 28. elokuuta 1991 sen jälkeen, kun Liettua itsenäistyi Neuvostoliitosta . Saksan ja Liettuan suhteet perustuvat solidaarisuuteen ja kumppanuuteen EU:ssa ja Natossa sekä kehittyneeseen kontaktiverkostoon liike-elämässä, tieteessä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Helmikuussa 2017 osana laajennettua NATO Forward Presencea ja vuoden 2016 Naton huippukokouksessa Varsovassa tehtyjen päätösten perusteella Saksa aloitti sotilasosaston sijoittamisen Liettuaan, joka on osa Naton pataljoonaa. Tällä hetkellä pataljoonassa on noin 1 300 sotilasta, joista noin puolet on Saksan kansalaisia [2] .
Vuonna 2017 Saksa vei tavaroita Liettuaan 3,74 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta [ 3] .
Saksan ulkosuhteet | ||
---|---|---|
Maailman maat | ||
Aasia |
| |
Amerikka | ||
Afrikka |
| |
Euroopassa |
| |
Oseania |
| |
Diplomaattiset edustustot ja konsulitoimistot |
|
Liettuan ulkosuhteet | |
---|---|
Kahdenväliset suhteet | |
Liettuan ulkopolitiikka |
|
Kansainväliset järjestöt |
|