Grafiitti-vesi-ydinreaktori (GWR, vesi-grafiittireaktori (WGR), uraani-grafiittireaktori; IAEA:n luokituksen mukaan - LWGR, kevytvesigrafiittireaktori ) - heterogeeninen ydinreaktori , joka käyttää grafiittia hidastimena ja tavanomaista jäähdytysainetta ( kevyt) vesi.
Uraani-grafiittikaavion mukaan valmistettiin ensimmäiset kokeelliset ja teolliset reaktorit sekä ydinvoimaloiden reaktorit. Mukaan lukien maailman ensimmäisen ydinvoimalan reaktori oli uraanigrafiitti (AM Reactor) [1] . Tämän tyyppisiä teollisia reaktoreita plutoniumin tuotantoon rakensivat ja käyttivät kaikki valtiot, joilla on ydinaseita, mutta voimareaktorit - vain Neuvostoliitossa. Käytön aikana kävi ilmi, että grafiitti neutronikentässä on altis turpoamiselle ja muodonmuutokselle, mikä vaatii grafiittipinon säännöllistä työvoimavaltaista korjausta [2] , ja tämän tyyppisten reaktorien käyttöikä ei ylitä 45–50 vuotta (kun taas VVER :t palvelevat 60 vuotta tai pidempään), Suuri ongelma on myös pitkäikäisen ja bioaktiivisen isotoopin , joka muodostuu grafiitissa neutronisäteilyn aikanaC-14 , joten reaktoreita ei ole kehitetty jatkossa. Viimeinen reaktori (RBMK-1000) rakennettiin vuonna 1990 ja se poistetaan käytöstä vuoden 2034 lopussa.
Vuoden 2011 lopussa maailmanlaajuisesti oli toiminnassa 15 LWGR-reaktoria, jotka kaikki sijaitsevat entisen Neuvostoliiton maissa. Toinen 915 MW:n reaktori on rakenteilla [3] .
Venäjällä on 1.1.2019 alkaen toiminnassa 10 RBMK-tyyppistä reaktoria (RBMK-1000) ja 3 EGP-tyyppistä reaktoria ( EGP -6).
Venäjällä kanavakonseptin kehittämisestä vastaa NIKIET . Kanavakonseptin evoluutiokehitys on 3. sukupolven reaktorilaitoksen MKER projekti .
Myös uraani-grafiittikanavan VGERS-reaktorin materiaaleja kehitetään [4] .
Ydinteknologiat | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Tekniikka | |||||||
materiaaleja | |||||||
Ydinvoima _ |
| ||||||
isotooppilääketiede |
| ||||||
Ydinase |
| ||||||
|