| Leiser Greenberg | |
|---|---|
| jiddish אליעזר גרינבערג | |
| Syntymäaika | 13. joulukuuta 1896 |
| Syntymäpaikka | |
| Kuolinpäivämäärä | 1977 |
| Kuoleman paikka | |
| Ammatti | runoilija , kirjallisuuskriitikko |
| Teosten kieli | jiddish |
Eliezer Greenberg ( jiddiš אליעזר גרינבערג ; englanti Eliezer Greenberg ; 13. joulukuuta 1896 , Lipkany , Khotinsky piiri , Bessarabian maakunta - 2. kesäkuuta 1977 - juutalainen kriitikko New Yorkissa . Hän kirjoitti jiddishin kielellä .
Leiser Grinberg syntyi Bessarabian juutalaisessa Lipkanyn kaupungissa jauho- ja vehnäkauppias Hoskl Grinbergin perheeseen [1] . 17-vuotiaaksi asti hän asui Lipcanissa; opiskeli paikallisten opettajien Itzik Shkolnikin ja Eliezer Steinbargin johdolla . Jälkimmäisestä tuli hänen runollinen mentorinsa. Greenberg alkoi kuitenkin julkaista vain Amerikassa , jonne hän saapui vuonna 1913 . Asui Bostonissa ja Brocktonissa ( Massachusetts ).
Opiskeltuaan Michiganin yliopistossa Ann Arborissa hän työskenteli opettajana New Yorkin juutalaisissa kouluissa (vuodesta 1927). Täällä on 1920 -luvun lopulta lähtien julkaistu lukuisia runokokoelmia peräkkäin: "Gasn Un Evenus" (Katuja ja kaduja , 1928), "Fun Umetum" (Kaikilta puolelta , 1934), "Fischer-Dorf" ( Kalastajakylä , 1938), "Di Lange Nacht" ( Pitkä yö , 1946), "Banachtiker Dialogue" (Yövuoropuhelu , 1953), "Eibiker Dorsht" ( Ikuinen jano , 1968), sekä kirjallisia teoksia ja kirjallisuuskritiikkiä: "Moishe-Leib" halpern Yin Ram Fun Zain Dor" ( Moishe-Leib Galpern kehystetty hänen sukupolvensa , 1942), "Central Motivn Un Grunt-Problemen Ying hei Leiviks Shafn" ( Keskeiset motiivit ja pääongelmat G. Leivikin työssä , 1961), " Yankev Glatsteins Freud Fun Idishn Worth" ( Yankev Glatshteinin Jiddish-sanan ilo , 1964) ja muut. 1930 -luvulla hän teki yhteistyötä New Yorkin proletaarisen kirjallisuuden ja kritiikin Signal-lehden kanssa (1933-1936), toimitti Gezeltn-lehteä ( Shatry , 1945), perusti yhdessä E. Shulmanin kanssa jiddish-kirjallisuuden kustantamon, kokosi ja toimitti niteen. runoilija Moishe-Leib Galpernin (1934) valittuja teoksia . Vuodet 1951–1954 hän oli kansainvälisen jiddish- kynäklubin varapuheenjohtaja [2] .
Vuonna 1952 yhteistyössä Irving Howen kanssa(oikea nimi Gorenstein, 1920-1993) aloitti hankkeen juutalaisen kirjallisuuden teosten julkaisemisesta englanninkielisinä käännöksinä [3] . Yrittäessään houkutella tunnettuja englanninkielisiä kirjailijoita työskentelemään sellaisten kirjailijoiden teosten parissa, joita ei ole aiemmin käännetty englanniksi, Greenberg kutsui kirjailijan Saul Bellowin New Yorkin asuntoonsa 19th Streetille Manhattanin itäpuolella . Koska Bellow, joka puhui sujuvasti puhekieltä jiddissiä , ei osannut lukea tällä kielellä, Greenberg luki hänelle ääneen kirjailija Itzhok Bashevis-Singerin tarinan "Gimple-Tam" ( Gimpel the Fool ) , jonka Bellow kirjoitti englanninkielisenä käännöksenä liikkeellä ollessaan. . Tämä Bashevis-Singerin ensimmäinen englanninkielinen käännös sai laajaa suosiota, ja näin ollen Greenbergin ja Bellowin kevyellä sävelellä aloitti englanninkielisen kirjailijan uran, joka huipentui vuonna 1978 kirjallisuuden Nobelin palkintoon. Myös vuonna 1954 julkaistu kokoelma "A Treasury of Jiddish Stories" ( Treasury of Stories in Yiddish ) saavutti pian mainetta ja siitä on sittemmin painettu useita kertoja, ja vuonna 1985 se käännettiin italiaksi .
Myös vuonna 1954 Greenberg-Hau-duo tuotti samanlaisen kokoelman heprealaista runoutta englanninkielisinä käännöksinä (A Treasury of Yiddish Verse), joka kohtasi samanlaisen kohtalon ja ilmestyi myöhemmin klassisen kirjallisuuden arvostetussa Penguin Classics -sarjassa. Näiden kahden kirjan menestys, itse asiassa juutalaisen kirjallisuuden esitteleminen englanninkieliselle yleisölle ensimmäistä kertaa, vahvisti Greenbergin ja Howen välisen yhteistyön, jotka kahden seuraavan vuosikymmenen aikana valmistivat samalle periaatteelle rakennettuja kokoelmia, Voices From The. Jiddiš ( Äänet jiddišistä : esseitä, muistelmia, päiväkirjoja; ensimmäinen painos vuonna 1972), "Ashes Out of Hope" ( Ashes from Hope : Fiction of Soviet Jewish Writers; ensimmäinen painos - 1977) ja valitut teokset juutalaisen kirjallisuuden klassikosta I. L. Peretz (1975). Ne kaikki painettiin uudelleen monta kertaa sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa , ja ne tuotiin englanninkielisten maiden kirjalliseen elämään useita loistavia nimiä modernin juutalaisen kirjallisuuden, mukaan lukien ne, jotka luotiin toiselle puolelle. rautaesiripun (kirjailijat Bergelson, Markish , Hofshtein ja muut).