Kassavirta

Kassavirta tai kassavirta , maksuvirta, kassavirta, kassavirta - joukko yrityksen taloudellisen toiminnan tuottamien varojen ajalle jaettuja   tuloja (tulovirta) ja maksuja (ulosvirtauksia) niiden muodostumisen lähteistä riippumatta.

Käsitteen sisältö

Kassavirran käsite sisältää erilaisia ​​taloudelliseen toimintaan liittyviä virtoja. Virrat voidaan luokitella eri tavoin. Kansainvälisten kirjanpitostandardien mukaisesti erotetaan seuraavat kassavirrat [1] :

Tämä luokittelu on tärkein, koska se on taloudellisen analyysin, ennustamisen, taloudellisen raportoinnin jne. taustalla. Muita luokitteluperusteita ovat seuraavat rahavirtojen ominaisuudet [2] .

Liikesuunnan mukaan

Kassavirran suunnan mukaan on:

Tilavuuden laskentatavan mukaan

Volyymin laskentatavan mukaan kassavirrat jaetaan:

Katsauskauden nettokassavirran ( ) laskeminen tapahtuu seuraavan kaavan mukaan:

,

missä  - positiivisen kassavirran määrä;  on negatiivisen kassavirran määrä.

Ajan mukaan

Ajan mittaan arviointimenetelmän mukaan erotetaan seuraavat kassavirrat:

Nykyisen ja tulevan virtauksen erottaminen on tärkeää, koska aikatekijällä on merkitystä virran arvon määrittämisessä (katso Rahan aika-arvo ).

Aikavälien vakauden mukaan

Aikavälien vakauden mukaan kassavirrat erotetaan:

Maksuvirtaa, jonka kaikki jäsenet ovat joko positiivisia tai negatiivisia (maksut) ja maksujen väliset aikavälit ovat samat, kutsutaan säännölliseksi kassavirraksi tai rahoitusvuokraksi tai annuiteeksi .

Voittoparadoksi

Voittoparadoksi on tilanne, jossa taloudellinen tulos (voitto tai tappio) ei välttämättä ole sama kuin kassataseen muutos. Jos yrityksellä on voittoa, yrityksellä ei välttämättä ole rahaa tileillä ja päinvastoin, jos on tappiota [3] . Yhteensopimattomuus voi tapahtua seuraavista syistä.

  1. Erilaisten heijastusmenetelmien käyttö yksittäisten liiketapahtumien kirjanpidossa (esimerkiksi arvostustavat lähetyksen tai maksun mukaan), vaikka tällä ei ole vaikutusta kassavirtaindikaattoriin.
  2. Tarkastelujakson voittoa laskettaessa ei oteta huomioon suuria investointeja (ne kirjataan erissä poistojen seurauksena).
  3. Tulosta pienentävät muut kuin käteiskulut (poistot, eläkkeelle jääneiden omaisuuserien alipoistot).
  4. Oman ja vieraan pääoman muutos, kun taas voittoa laskettaessa otetaan huomioon vain näiden resurssien maksua kuvaavat määrät (korot, osingot).
  5. Kassavirran määrään vaikuttavat käyttöpääoman muutokset (varasto, saamiset ja velat), jotka voivat johtaa rahan sisään- tai ulosvirtaukseen ilman, että se vaikuttaa tulokseen.

Virtauksen arviointimenetelmät

Virtojen arvioimiseen on kaksi päämenetelmää: suora ja epäsuora. Suoralla menetelmällä myyntituloa oikaistaan ​​kassatuloilla ja kuluilla. Epäsuora menetelmä perustuu yrityksen nettotulon sopeuttamiseen nettokassavirtaan.

Suora menetelmä

Suorassa menetelmässä nettokassavirta lasketaan lisäämällä kaikki kassatulot ja vähentämällä kaikki kassakulut. Tyypillisesti tällainen analyysi tehdään kolmen pääasiallisen toiminnan yhteydessä: toiminta-, sijoitus- ja rahoitustoiminta.

  1. Liiketoiminnan nettovirta on yhtä suuri kuin valmiiden tuotteiden myynnistä saatujen kassatulojen ja kaikkien raaka-aineiden hankintaan, palkkojen maksamiseen, korkojen, verojen jne. liittyvien kassakulujen erotus.
  2. Investointitoiminnan nettovirta on yhtä suuri kuin omaisuuserien myynnistä saadun tuoton ja omaisuusinvestointikustannusten erotus. Tämä sisältää myös saatujen ja maksettujen osinkojen erotuksen.
  3. Rahoitustoiminnan nettovirta on saatujen ja maksettujen lainojen erotus.

Epäsuora menetelmä

Epäsuoralla menetelmällä nettotuottoja oikaistaan ​​ei-käteisillä tuotoilla ja kuluilla.

  1. Lisätty poistot.
  2. Saamisten muutos vähennetään ja ostovelkojen muutos lisätään.
  3. Laskennallisten tuottojen muutos lisätään ja laskennallisten kulujen muutos vähennetään.
  4. Ottaen huomioon lainojen vastaanottamisen ja takaisinmaksun jne.

Aikatekijän laskeminen

Jos kassavirrat viittaavat eri ajanjaksoihin, on väärin verrata niitä suoraan. Aikatekijän kirjanpito suoritetaan diskonttaamalla kassavirrat.

Muistiinpanot

  1. Timofeeva, 2010 , s. 19-22.
  2. Timofeeva, 2010 , s. 19-25.
  3. Timofeeva, 2010 , s. 48.

Kirjallisuus