Drutskin evankeliumi

Drutskin evankeliumi on käsinkirjoitettu muistomerkki 1300-luvun itäslaavilaisesta kirjallisuudesta .

Sijainti

Reunusten muistiinpanoista voidaan nähdä, että evankeliumi oli ensin Drutskin Pyhän Jumalanäidin katedraalissa , sitten Vilnalaisen Kononin kanssa, sitten Novgorodin arkkipiispa Theodosius Yanovskyn luona. Myöhemmin akateemikko M.N. Tikhomirov opiskeli niitä. Vuonna 1965  akateemikko lahjoitti kronikkakokoelmansa ja muinaisia ​​käsikirjoituksiaan Venäjän tiedeakatemian Siperian sivuliikkeen kirjastolle , jossa evankeliumi nyt sijaitsee.

Valko-Venäjän kansallisen tiedeakatemian tieteellisessä kirjastossa on valokopio evankeliumista.

Sisältö

Peruskirjaan kirjoitettu kirkkoslaavin kielellä 376 pergamenttisivulle arkkimuodossa. Teksti kahdessa 25-28 rivin sarakkeessa. Yksi päähine ja 54 cinnabarin nimikirjainta.

Käsikirjoituksen lopussa olevilla muistiinpanoilla on suuri kulttuurihistoriallinen merkitys, ja ne todistavat Drutskin olemassaolosta jo 1000-luvulla ja ensimmäisen kirkon rakentamisesta siihen vuonna 1001 . M.N. Tikhomirov kirjoitti: "Drutskin ruhtinas Vasili Mihailovitšin muistiinpano on ylistyskirje, joka on annettu Drutskin Neitsytkirkolle Moravyinitšin kylässä ja jonka ruhtinas antaa kirkolle ihmisten ja kaikkien tulojen kera pelloineen ja niityt...” [1] . Tämä on osoitus siitä, että kristinusko tuli Valko -Venäjälle viimeistään 13 vuotta kristinuskon hyväksymisen jälkeen Kiovassa . Viimeisellä sivulla on merkintä XIV vuosisadan peruskirjasta:

"Kesällä 6509 tämä Pyhän Jumalanäidin kirkko luotiin Dryutzin kaupunkiin ja palvelee siinä päivittäistä palvelusta Jumalan ja Hänen puhtaimman äitinsä ja Jumalan palvelijan, ruhtinas Vasili Mihailovitšin armosta. ja hänen prinsessa Vasilisa. Ja laitoin sen vaimoni kanssa jumalallisen evankeliumin ja sidoin sen. Antakoon Pyhä Jumalanäiti Moravyinichin kylän koko kansan ja hunajaveron kera, ja siirtokuntia ja niittyjä, jotka kuuluvat tälle kylään .... Kyllä, hän antoi Pyhälle Jumalanäidille kymmenykset kylästään Vidinichistä leivästä. Ja kuolemani jälkeen ei lasteni, tiunini eikä kenenkään muun rikkojan tulisi puuttua (lahjaani). Ja se, joka puuttuu asiaan, antaa vastauksen Jumalan edessä viimeisellä tuomiolla. Ja millainen ihminen istuu maassa Torotvinissa, hän antaa 5 kiloa hunajaa malviin Pyhän Jumalanäidin hautajaisiin. Kyllä, annoin Yakimovoluknon muistoksi, puolilukonen Khudavalla. Ja te, lapseni, muistaisitte minut tästä, mutta sanani eivät muuttuisi ... "

Tutkijoiden mielipide Drutskin evankeliumista

Novosibirskin professori L. G. Panin väittää, että Drutskin evankeliumi ei syntynyt Drutskissa, vaan Novgorodissa, ja kielellisesti sitä ei pidä samaistua kirkon slaavilaiseen valkovenäläisyyteen, koska kirjanoppineet "eivät tehneet eroa grafeemien välillä" c " ja" h ": tekstistä löytyy lauseita, kuten "pagan" ja "pagan", ja "ihmisen poika" voidaan kirjoittaa sekä "sn chlvts" että "sn chlvch", "ѣ" ("yat" ) muuttuu "i":ksi ja päinvastoin "yat" ja "i" muuttuvat "i:ksi" [2] Hänen valkovenäläinen vastustajansa Irina Budko määrittelee nämä kielelliset piirteet paikallisiksi, jotka syntyivät naapurimaiden vaikutuksesta [ 3] .

"Venäjällä, IVY-maissa ja Baltiassa säilytettyjen slaavilais-venäläisten käsinkirjoitettujen kirjojen konsolidoidussa luettelossa. XIV vuosisadalla ”(M .: Indrik, 2002. S. 330-331) Drutskin olemassaolo vuonna 6509 (1001) kyseenalaistetaan. Luettelon kirjoittajat uskovat, että vuosiluku 6909 (eli 1401) on evankeliumissa lukukelvoton.

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Tikhomirov M.N. Kuvaus Tikhomirov-käsikirjoituskokoelmasta. - M., 1968, s. 9-10.
  2. ↑ Panin L. G. Drutsk XIV vuosisadan evankeliumi. (Lukemien kielen ja koostumuksen tutkimisesta) / / Novosibirskin valtionyliopiston tiedote. Sarja: historia, filologia. T. 2. Ongelma. 1: Filologia / Novosib. osavaltio un-t. Novosibirsk, 2003. 152 s.
  3. ↑ Vanhat Polatskin evankeliset aprakat: Kielelliset ja tekstilogiset admetnastit / Budzko I. U. // Simeon of Polatsky: valoa katselevat, kieliopilliset ja kirjalliset dzeynastit: (III kansainvälisen tieteellisen konferenssin materiaalit, 19.-20.11.2009): kyllä ​​380 vuotta Simyaon Polatskagia, s. 5-18

Kirjallisuus

Linkit