Zolom [1] - noidat ja velhot (katso myös perezhin ) tuottaman haitallisen magian menetelmä sitomalla (kiertämällä) tähkäsolmu jyviin (harvemmin kaurapuuro ), sekä pellava- ja hamppupeltoon .
Itäslaaveilla eri alueilla (maissa) oli muita nimiä: kierre , kääre , kihara , munasarja , kihara , lukittu , nukke , seppele ja vastaavat. Parantaja , salin tekeminen leivässä, käänne - Zolomschik [1] .
Zalom tunnetaan itäslaavien keskuudessa (lukuun ottamatta Venäjän pohjoista ) ja Puolan raja-alueilla ( Podlasie ). Yleisen käsityksen mukaan rypytyksen avulla voi viedä sadon ( torajyvä pois leivästä ), tappaa karjaa, tuoda sairauden (erityisesti kipeät kädet ja jalat, päänsärky, sotku ) tai jopa kuoleman omistajalle. kenttä ja hänen sukulaisensa [2] .
Rypytyksen haitallinen vaikutus johtuu korviin kohdistuvan vaikutuksen luonteesta (vääntö, murtuminen, sitominen) ja siihen liittyvistä sanamuodoista (salaliitot), ja se ilmenee suorassa kosketuksessa rypyn kanssa, joten sadonkorjuun aikana, he yrittivät ohittaa salin ja sitten neutraloida sen. Uskottiin, että vain parantaja tai velho voi tuhota kierteen . Vaurioiden aiheuttamisen aika rypistyksellä oli viljan kukinnan aika, samoin kuin yö Ivan Kupalalla , venäläisten keskuudessa - Semik ennen kolminaisuutta ; sali piti tehdä yöllä tai aamuyöllä riisuen alasti ja salaa kaikilta. Venäläisissä hengellisissä säkeissä sali luokiteltiin vakavimpien syntien joukkoon [2] .
Vaurioiden poistaminen ja ryppyjen neutralointi uskottiin yleensä parantajalle; vain joillakin alueilla rypyt sai leikata pellon omistaja tai niittokone. Useimmiten leikatut rypyt paloivat aivan pellolla tulipalossa vuotavan ruukun kannen alla tai salaman polttaman puun haavanlastujen tukkeutuman alla . Gomel Polissyassa uskottiin kuitenkin , että rypyt tulisi leikata sirpilla koskematta niihin kädellä. Sen jälkeen keskiyöllä tai puolenpäivän aikaan ne piti viedä joelle ja heittää porealtaaseen [3] .