Käytössä

Käytössä
kreikkalainen  Οινούσσαι

Ominaisuudet
Neliö14,382 km²
Väestö826 henkilöä (2011)
Väestötiheys57,43 henkilöä/km²
Sijainti
38°31′ pohjoista leveyttä. sh. 26°13′ itäistä pituutta e.
saaristoItä-Sporadit , Inuse
vesialueEgeanmeren
Maa
PeriferiaPohjois-Egeanmeri
OheisyksikköChios
punainen pisteKäytössä
punainen pisteKäytössä
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Inouse [1] ( kreikaksi Οινούσσαι [2] ), jota joskus kutsutaan myös Aegnusaksi ( Αιγνούσσα ) on pieni kreikkalainen saari Egeanmerellä , joka sijaitsee kaksi kilometriä Khioksen saaresta koilliseen ja kahdeksan kilometriä Aasian länsipuolella . Saaren pääasutusta kutsutaan myös nimellä Inuse [1] . Sisältyy yhteisöön (dim) Inouse Khioksen reunayksikössä Pohjois - Egeanmeren reuna -alueella . Väkiluku 826 asukasta vuoden 2011 väestönlaskennassa [2]. Inusen saaren pinta-ala on 14 382 neliökilometriä [3] , rantaviivan pituus on 37 kilometriä [4] .

Enussan nimi (Inuse, muu kreikka Οἰνοῦσσαι ) tarkoittaa "rikasta erinomaista viiniä" [5] toisesta kreikasta. οἶνος " viini ".

Maantiede

Inusea ympäröi samanniminen saariryhmä [1] , jossa on 14 asumatonta luotoa [2] .

Kaupunki on rakennettu pienen sataman ja keskusaukion ympärille. Lähes koko saaren väestö on merimiehiä. Jos Khioksen saari johtaa Kreikan saaria ja rannikkoalueita varustamoiden absoluuttisella lukumäärällä mitattuna, niin Inouse on ensimmäinen Kreikassa ja mitä todennäköisimmin myös maailmassa suhteellisella määrällä tältä saarelta kotoisin olevien laivanvarustajien lukumäärää. väestö. 1000 asukkaan saarella syntyi sellaisia ​​tunnettuja laivanomistajaperheitä kuin Lemos, Pateras (50 alusta [6] ), Hadzipateras, Kollakis [7] (40 alusta [8] ), Liras, Antonakos, Lygnos, toimistot Pireuksessa , Lontoossa ja New Yorkissa . Asuivatpa laivanvarustajat ja miehistöt saarella tai eivät, he eivät katkaise suhdettaan kotimaahansa. Tämä selittää perhekartanoiden, koulujen, kirkkojen erinomaisen kunnon sekä merilyseumin, korkeamman merikoulun ja merimuseon läsnäolon tällä pienellä saarella. Toisin kuin turistisaaret, matkailu ei ole täällä etusijalla.

Historia

Muinaisista ajoista lähtien saari on tunnettu viineistään. Siitä hänen nimensä Inuse ( kreikan kielestä οίνος  - viini). Hänen rinnakkais- ja konsonanttinimensä Aegnus tulee paikallisesta kasvista Agnos ( ἁγνός - pyhä vitex ( Vitex agnus-castus ), Abrahamin puu). Historioitsijat ovat maininneet Inousen Herodotuksesta lähtien , mutta saari on viettänyt kaikki vuosisadat naapurivaltion Khioksen historian varjossa. Tunnetuin tapahtuma tapahtui täällä helmikuussa 1695 , jolloin Inusen saaristosta tuli kahdesti taistelupaikka Antonio Zenon komennossa olevan Venetsian tasavallan laivaston ja ottomaanien laivaston välillä [9] . 28. huhtikuuta 1821 yksi Kreikan vallankumouksen ensimmäisistä merenkulun jaksoista tapahtui saaren lähellä , kun kaksi Hydran saaren laivaa , kapteenit Georgios Sakhturis ja Lazaros Pinocis , vangitsivat turkkilaisen prikaatin Mekkaan matkalla olevien pyhiinvaeltajien kanssa. oli Misir Molla (Egyptin hengellinen pää) [10] . Inouse vapautettiin yhdessä Khioksen kanssa vuonna 1912 Kreikan laivaston voiton jälkeen ottomaaneista ensimmäisessä Balkanin sodassa .

The Inuse Community

Inuse-yhteisöön kuuluvat Inusesaaret ja kaksi yhteisöä. Väkiluku on 826 asukasta vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan [2] . Alue on 17 427 neliökilometriä [11] .

Sijainti Väestö (2011) [2] , henkilöä
Agios Pandeleimon (saari) 0
Archondoniso (saari) 0
Aspalotrokambos 5
Watos (saari) 0
Gadros (saari) 0
Gaidouronissos (saari) 0
Castron 29
Maliaropetra (saari) 0
Monaftis (saari) 0
Inuse (saari) 792
Panagia (saari) 0
Papapondikadiko (saari) 0
Pateriniso (saari) 0
Pita (saari) 0
Pondikonisi (saari) 0
Prasonisia (saari) 0
Santa Panagia (saari) 0

Väestö

vuosi Väestö, ihmiset
1991 612 [12]
2001 855 [12]
2011 ↘ 826 [2]

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 Kreikka: Viitekartta: Mittakaava 1:1 000 000 / Ch. toim. Ya. A. Topchiyan ; Toimittajat: G. A. Skachkova , N. N. Ryumina . - M . : Roskartografiya, Omskin kartografiatehdas , 2001. - (Maailman maat "Eurooppa"). - 2000 kappaletta.
  2. ↑ 1 2 3 4 5 6 Πίνακας αποτελεσμάτων  Μόνιμου Πλα Ελληνική Στατιστική Αρχή (20. maaliskuuta 2014). Haettu 22. lokakuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 13. marraskuuta 2015.
  3. ↑ Eπιφάνεια, πραγματικός και μόνιμος πληθυσμός των κατοικημένων νήσων της Eλλάδος  (греч.)  // Σtatiσtikh eπethpiδa τησ Eλλαδοσ 2009 & 2010. — Πειραιάς: Ελληνική Στατιστική Αρχή , 2011. — Σ. 47 . - ISSN 0081-5071 .
  4. ↑ Eπιφάνεια ελληνικών εδαφών και μήκος ακτών  (kreikkalainen)  // σtatiσtikh eπethpi τησ eλαδοσ 2009 & 2010. - πειραραάς: ελληνικlish ήlish σλιιιιιιιιlishlishlishlishlishlishlishlishlish σλ σ σλλλ σλ σλλλ σλ σλλ σλ σ σλ σ σλ σλλ σλ σλλlish σλ σλ σλ σλ σλ σλ σλ σλ minä 28 . - ISSN 0081-5071 .
  5. ↑ S. P. Kondratjevin huomautus kirjassa: Pausanias . Hellas kuvaus. IV. 34.12
  6. ↑ [1]  (downlink) Haettu 25. elokuuta 2017.
  7. ↑ I. Theotokas, G. Harlaftis. 59. Kollakis // Leadership in World Shipping. - Springer, 2009. - S. 188. - 346 s. — ISBN 9780230576421 .
  8. ↑ [2]  (downlink) Haettu 25. elokuuta 2017.
  9. ↑ R. C. Anderson. Merisodat Levantissa 1559-1853. - Mansfield Centre, Conn.: Martino Pub., 2005. - ISBN 9781578985388 .
  10. ↑ Φωτιάδης Δημήτρης. Η επανάσταση του '21. - Βότσης Νίκος., 1971. - Voi. B. – s. 102.
  11. ↑ Απογραφή πληθυσμού - κατοικιών της 18ης μμλρτίου 2001 ( μαρτίου 2001  ) — Πειραιάς: Εθνική στατιστική υπηρεσία της Ελλάδας , 20λάδας , 20 . minä. _ — Σ. 422 . — ISSN 1106-5761 .
  12. ↑ 1 2 Μόνιμος και Πραγματικός Πληθυσμός της Ελλάδος. Σύνολο Ελλάδος νομοί Απογραφές πληθυσμού 2001 και 1991  (Kreikka)  (linkki ei saatavilla) . Ελληνική Στατιστική Αρχή . Haettu 22. kesäkuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 16. heinäkuuta 2006.

Kirjallisuus