Kallavesi

Järvi
Kallavesi
fin.  Kallavesi
Näkymä Kallavedelle Kuopion Puijon näkötornista
Morfometria
Korkeus	82 m
Mitat	90 × 15 km
Neliö	472,76 [1]  km²
Rannikko	1699 km
Suurin syvyys	75 m
Keskimääräinen syvyys	9,7 m
Uima-allas
Allasalue	16 270 km²
Sijainti
62°50′00″ s. sh. 27°47′00″ itäistä pituutta e.
Maa	Suomi
Alue	Pohjois-Savossa
Kallavesi
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Kallavesi ( fin. Kallavesi ) on Suomen suurin järvi Pohjois-Savon läänissä . Jäätikköperäinen järvi, jonka vesipinta-ala on 478 neliökilometriä, on Suomen suurimpien järvien listalla kymmenentenä. Järvi on melko kapea ja pitkänomainen luoteesta kaakkoon, rantaviiva on erittäin lommoutunut. Kallavesi muodostaa viiden muun järven kanssa yhtenäisen Iso-Kalla-järjestelmän. Järven suurin asutuskunta on Kuopion kaupunki . [yksi]

Yleistä tietoa

Kallavesi

Kallaveden keskisyvyys on 9,7 m ja suurin syvyys 75 m. Järven syvin kohta on Hewonperan saaren lounaispuolella. Veden läpinäkyvyys vaihtelee puolentoista metristä neljään metriin. Järven korkeus merenpinnasta on 82 metriä. Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki Kuopio sijaitsee suurella niemimaalla järven lounaisosassa . [yksi]

Iso-Kalla

Iso-Kallan kokonaispinta-ala on 906 844 neliökilometriä ja suurin syvyys 90 m [2] . Iso-Kalla-järjestelmän muodostavat järvet:

• Kallavesi - 472,76
• Suvasvesi - 233,6
• Juurusvesi - Akonvesi - 156.9
• Riistavesi - 23.2
• Varisvesi - 7.8
• Iso Yala - 7.3

Etymologia

Suomessa on kaksi järveä nimeltä Kallavesi. Toinen Kallavesi sijaitsee Kymijoen altaassa Mäntyharjulla. Sana vesi ("vesi") löytyy monien Savon läänin suurten järvien nimistä. Etelä-Savon ja Karjalan kannaksen länsiosan paikannimien runsauden vuoksi kalla- ( Kallavuori, Kallamäki, Kallavieru ) -varrella toponyymin kalla- ensimmäisen osan uskotaan palaavan varrelle kalta-/ kallas "joen ranta, rinteessä". Molemmissa Kallavesi-nimistä järvissä on lukuisia jyrkkiä rinteitä. Sana kalla on pitkään ollut eristetty alkuperäisestä kalta- ja siitä on tullut itsenäinen lekseemi [3] .

Saaret

Kallavedellä on yli 1900 saarta, joista suurimmat ovat Vaajasalo (967 ha), Laivonsaari (637 ha), Sorsasalo (610 ha), Säunensalo (500 ha) ja Näpinsalo (223 ha) sekä suurin saari. Suomi - Soisalo (163 907 ha) [1] .

Fauna

Kallavedellä asuu mustapäisiä lokkeja , tiiraa ja meritiiraa . Silakkalokit ovat melko yleisiä, samoin kuin monet muutkin lokit ja vesilintulajit. Kaloista löytyy pääasiassa hauki , kuha ja ahven, harvemmin made , lahna , särki , särje , siika , muikku , ruskea , lahna ja järvitaimen [4] .

Taloudellinen merkitys

Kallavettä käytetään aktiivisesti teollisuus- ja matkailumerenkulkuun. Kallaveden rannoilla on lukuisia kaupallisia tie- ja liikenneyhteyksiä, jotka liittyvät Saimaan kanavaan . Paikallisille ja turisteille tarjotaan vesiristeilyjä ja retkiä kotimaan reiteillä Lappeenrantaan asti [1] .

Matkailu

Kallavesi on tärkeä virkistys- ja matkailukohde Pohjois-Savolle. Kallaveden helmi on 40 km²:n vesialue Kallaveden ja sen rakentamattomien saarten eteläosassa. 1700-luvulla Ruotsin kuningas siirsi suurimman osan saaristosta Kuopion kaupungille. Kallaveden keskisaariston saaret, kuten Iivarinsalo ja Vatanen, ovat suosittuja lomakohteita matkailijoille, sienestäjälle, marjastajalle, metsästäjille ja kalastajille. Alueella on kuusi kalastustupaa, kolme keittotupaa, seitsemän aitoa ja 23 sadesuojaa nuotiopaikalla. Kaikki nämä tilat on varustettu puuvajoilla, wc:illä ja roskasäiliöillä ja ovat avoinna yleisölle. Hietasalossa ja Iivarisalossa on hyvät hiekkarannat. [5]

Ekologia ja suojelu

Kallaveden keskisaariston saaret, joiden ydin on Iivarinsalon saariryhmä, ovat pinta-alaltaan noin 600 hehtaaria. Koko alue on luonnonsuojelualuetta ( suomeksi: Natura-alue ) ja sitä käytetään pääasiassa virkistyskäyttöön, mutta Iivarissalon 25 hehtaarin alue on varattu luonnonsuojelualueelle. [yksi]

Kallavesi kulttuurissa

Kallaveden imago on olennainen ja tärkeä osa Kuopion kaupungin ja Savon läänin asukkaiden alueellista identiteettiä. Tämä heijastuu Aaro Jalkasen 16. elokuuta 1916 kirjoitettuun suosittuun lauluun Kallavesj , joka on Savon maakunnan epävirallinen hymni. Savon murreinen laulu kertoo kaukaiseen Amerikkaan muuttamaan joutuneen kuopiolaisen miehen voimakkaasta kaipauksesta kotimaahan, kauniille Kallaveden rannalle [6] [7] :

Kallavesi, Kallavesi, olet ikuisesti sydämessäni, täällä äitini pesi, isäni asetti ansoja ja veljeni salaa kalasti, mietti elämää ja vietteli naisia. Kallavesi, Kallavesi, ruokorantasi ovat minulle niin rakkaita, Sinne, missä kuikkalinnuista pesii ja laivat purjehtivat kaukaisuuteen, vieraille merille. Kallavesi, Kallavesi, teidän saarianne ja salmianne on lukemattomia! Valitettavasti en enää koskaan kiertele Pujonsarven sylkeä, jossa kansilta kuuluu "Kuopio, Kuopio!"Aaro Jalkanen

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 5 6 Kallavesi (yhd.)  (fin.) . www.jarviwiki.fi . Haettu 23. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 9. elokuuta 2020.
2. ↑ Iso-Kalla  (fin.)  (pääsemätön linkki) . Arkistoitu alkuperäisestä 30. syyskuuta 2018.
3. ↑ Räisänen A. Kallavesi ja muita Savon paikannimiä. Virittaja. 2009. nro 1.  (lop.) . ojs.tsv.fi _ Haettu 23. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 2. joulukuuta 2016.
4. ↑ Kallavesi Kuopio Suomi - Kalastus ja kalapaikat  (fin.) . www.kalasaalis.com . Haettu 23. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 6. elokuuta 2020.
5. ↑ KALLAVEDEN SAARISTO. KUOPION KAUPUNKI 2001  (fin.)  (linkki ei saatavilla) . Arkistoitu alkuperäisestä 2. joulukuuta 2016.
6. ↑ FishinginFinland.fi − valtakunnallinen kalastusmatkailuportaali  (fin.) . www.fishinginfinland.fi . Haettu 23. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 31. lokakuuta 2016.
7. ↑ Linkkeja | Savon kielen seura ry  (fin.) . savonkielenseura.fi . Haettu 23. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 24. huhtikuuta 2017.

Linkit

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Hienoa norjalaista Brockhaus ja Efron
Bibliografisissa luetteloissa	VIAF : 315530033 WorldCat VIAF : 315530033