Kan-Kalik, Viktor Abramovitš

Viktor Abramovitš Kan-Kalik
Syntymäaika 29. elokuuta 1946( 29.8.1946 )
Kuolinpäivämäärä 16. joulukuuta 1991( 16.12.1991 ) (45-vuotias)
Maa  Neuvostoliitto
Tieteellinen ala pedagogiikka
Työpaikka Tšetšenian-Ingushin osavaltion yliopisto
Akateeminen tutkinto pedagogisten tieteiden tohtori
Akateeminen titteli Professori
Tunnetaan Tšetšenian ja Ingushin osavaltion yliopiston rehtori

Viktor Abramovitš Kan-Kalik ( 29. elokuuta 1946 - 16. joulukuuta 1991 ) - Neuvostoliiton opettaja, professori , pedagogisten tieteiden tohtori , Tšetšenian-Ingushin valtionyliopiston rehtori vuosina 1990-1991. Siepattiin vuonna 1991 Groznyissa , kuoli tuntemattomien käsissä [1] .

Elämäkerta

Vuonna 1971 hän puolusti väitöskirjansa "Kiinnostus taiteen vallankumouksellisiin sankareihin lukiolaisten moraalisen kehityksen tekijänä", vuonna 1987 väitöskirjansa "Pedagoginen toiminta luovana prosessina: pedagogisen emotionaaliset ja kommunikatiiviset näkökohdat". luovuus." Suunnan "pedagoginen viestintä" luoja venäläisessä didaktiikassa .

V. A. Kan-Kalik nimitettiin CHIGU:n rehtoriksi . L. N. Tolstoi vuonna 1990. Venäjän koulutusakatemian akateemikko A. V. Petrovsky kutsui muistelmissaan Kan-Kalikin nimittämistä "odottamattomaksi" ja kirjoitti, että "todennäköisesti tämä johtui etnisistä suhteista tasavallassa. Oletettiin, että tšetšeenit eivät halunneet nähdä ingushia rehtorin tuolissa ja ingušit  - tšetšeeniä. Vuoristojuutalainen osoittautui paremmaksi ” [2] .

Uusi rehtori esitteli tšetšeenien ja ingušilaisten kielten opiskelun kaikissa tiedekunnissa , yliopistoon perustettiin lääketieteellinen tiedekunta, professorit Siperiasta , Uralista , Venäjän keskustan kaupungeista, Kazakstanin SSR: stä ( Tselinograd ) kutsuttiin. työ. Lisäksi tiukennettiin pääsykokeiden arvioinnin valvontaa, mikä tuhosi vakiintuneen korruptiojärjestelmän.

Jälkimmäinen oletettavasti johtui siitä, että rehtorin hengen uhka syntyi melkein heti hänen valintansa jälkeen: tuntemattomat henkilöt levittivät hänen toimistoonsa elohopeaa , minkä jälkeen rehtorille kehittyi kohonnut verenpaine ja hänen näkönsä heikkeni. Sitten he yrittivät istuttaa rahaa Kan-Kalikin toimistoon ja syyttää rehtoria lahjuksesta. Professoria vastaan ​​julkaistiin syyttävä artikkeli Sovetskaja Kultura -lehdessä [2] , joka ei tuottanut merkittävää tulosta: tasavallan vaikeista ajoista huolimatta V. A. Kan-Kalik nautti demokraattisena johtajana opiskelijoiden tukea.

Henkeen kohdistunut uhka pakotti V. A. Kan-Kalikin ryhtymään toimiin muuttaakseen uuteen työpaikkaan Moskovaan, mutta 11. marraskuuta 1991 illalla tuntemattomat kidnappasivat rehtorin. Viktor Abramovitš Kan-Kalik ja vararehtori Abdul-Khamid Bisliev olivat poistumassa yliopistorakennuksesta yhdessä, kun joukko aseistettuja miehiä pakotti rehtorin Volga -autoon . Bisliev, joka yritti estää sieppaajia, haavoittui kuolemaan automaattisessa tulipalossa. M. Temishev esitti versionsa Kan-Kalikin kuoleman olosuhteista [3] .

Kidutukselle altistunut Viktor Abramovitšin ruumis löydettiin kesällä 1992 haudattuna Groznyin alueelle [4] . Hänet haudattiin Moskovaan Vostryakovskin hautausmaalle .

Muisti

Pääteokset

Muistiinpanot

  1. Chechen State University arkistoitu 19. huhtikuuta 2019 Chechen State Universityn Wayback Machinen epäviralliselle opiskelijasivustolle
  2. 1 2 Petrovsky A. V. Psykologin muistiinpanoja. Osa 10 Arkistoitu 4. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa
  3. "Olimme kaikki paskoja, uskoimme Dudajevia"
  4. Tšetšenia: lapset löysivät kuolleen miehen - Power - Kommersant . Haettu 3. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 3. joulukuuta 2021.
  5. Katu Groznyissa on nimetty Viktor Kan-Kalikin mukaan (pääsemätön linkki) . Käyttöpäivä: 28. heinäkuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. 
  6. rikastavatko juutalaiset Tšetšeniaa? . Haettu 21. huhtikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 19. huhtikuuta 2019.

Linkit