Khoisan-kansat ovat tavanomainen nimi Etelä-Afrikan kansojen ryhmälle, jonka edustajat puhuvat khoisan-kieliä ja/tai kuuluvat kapoidirotuun .
Sisältää bushmenit ja hottentotit .
Itse termin "khoisan" (< nama khoi "mies" + san " bushman ") ehdotti etnografi L. Schulze vuonna 1928 kuvaamaan näiden kansojen yhteistä fyysistä ja rodullista tyyppiä. Vuonna 1963 J. Greenberg liitti tähän termiin aiemmin ehdottamansa makroperheen , jota hän itse kutsui ensin "napsautuskieliksi". Tämän hypoteesin perusteluksi Greenberg toi esiin joitakin typologisia yhtäläisyyksiä ja leksikaalisia yhtäläisyyksiä, ja mikä tärkeintä, napsahtavien konsonanttien (napsautusten) esiintyminen näissä kielissä.
Tutkijat ovat vahvistaneet, että Khoisan-kansat ovat olleet eristettynä muusta ihmiskunnasta muinaisista ajoista lähtien. Heidän joukossaan löydettiin ryhmiä, jotka asuivat erillään 30 tuhatta vuotta. Tieteellisiä artikkeleita tutkimustuloksineen julkaistiin Science and Nature Communications -lehdissä [en] [1] .
Geneetikot ovat analysoineet yksittäisten nukleotidien polymorfismeja (SNP) eri afrikkalaisten heimojen edustajien kromosomaalisessa DNA:ssa . Mitokondrioiden DNA -analyysistä julkaistujen tietojen mukaan khoisan-kansat kuuluvat mitokondrioiden haploryhmän L0d-alaryhmään . Haploryhmän L0 (mtDNA) jakautuminen alaklaadeiksi L0k ja L0d tapahtui yli 100 tuhatta vuotta sitten Afrikassa [2] [3] . Molemmat väestöpopulaatiot sulautuivat jälleen kivikaudella, jolloin merkkejä ensimmäisestä populaatiosta oli useimmissa maan kansoissa ja merkkejä toisesta populaatiosta havaittavimmin Etelä-Afrikassa asuvilla khoisan-kansoilla.
Y-kromosomin tutkimus [4] [5] [6] osoitti, että Khoisan-kansat ovat Y-kromosomin haploryhmien A ja B kantajia.
Nykyaikaisten khoisan-kansojen geneettisestä materiaalistaan jopa 30 % on peräisin äskettäisestä geenivaihdosta itäafrikkalaisten ja euraasialaisten kanssa [7] .
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |
|