Kolochep | |
---|---|
kroatialainen Kolocep | |
Ominaisuudet | |
Neliö | 2,44 km² |
korkein kohta | 125 m |
Väestö | 150 henkilöä |
Väestötiheys | 61,48 henkilöä/km² |
Sijainti | |
42°40′43″ s. sh. 18°00′28″ e. e. | |
vesialue | Adrianmeri |
Maa | |
Lääni | Dubrovnik-Neretvan maakunta |
Kolochep | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Kolocep ( kroatiaksi Koločep ) on saari Adrianmeren Kroatian osassa , yksi Elafiti-saarista , saariston kolmanneksi suurin saari. Se kuuluu Kroatian Dubrovnik-Neretvan piirikuntaan . Se sijaitsee viisi kilometriä Gruzin satamasta luoteeseen ja kilometrin päässä mantereen lähimmästä pisteestä.
Saaren pinta-ala on 2,44 [1] km², rantaviivan pituus on 12,87 [1] .
Saarta ympäröivät kirkkaat vedet, joissa asuu hummereita , jotka ovat saarelle ominaisia piirteitä.
Saarella kasvaa havu- ja oliivipuita .
Yli 250 päivää vuodessa Kolochepilla on aurinkoista. Saaren ilmasto on välimerellinen . Pienen alueensa ja voimakkaasti lohkeilevan rannikon ansiosta saaren leuto ilmasto määräytyy täysin Adrianmeren vaikutuksesta. Kuukauden keskilämpötila on talvella yli 10°C, kun taas kesällä se ei ylitä 27°C.
Saarelta on löydetty muinaiseen Kreikkaan , Roomaan ja Napoleonin aikakauteen liittyviä arkeologisia esineitä . Tältä pieneltä saarelta on löydetty seitsemän kirkkoa, jotka juontavat juurensa keskiaikaisen Kroatian aikakaudelta 800-1100-luvuille.
Kaksi Christopher Columbuksen Santa Maria - laivan miehistön jäsentä oli kotoisin Kolocepista .
Dubrovnikin tasavallan aikana Kolocep oli tärkeä laivanrakennuskeskus.
Kolocep on Kroatian eteläisin asuttu saari. Saarella on kaksi asutusta, joiden yhteenlaskettu väkiluku on 150 asukasta [2] .
Elafitin saaret | |
---|---|
Suuri | |
Pieni |