Kolochep

Kolochep
kroatialainen  Kolocep

Näkymä saarelle Orasacista
Ominaisuudet
Neliö2,44 km²
korkein kohta125 m
Väestö150 henkilöä
Väestötiheys61,48 henkilöä/km²
Sijainti
42°40′43″ s. sh. 18°00′28″ e. e.
vesialueAdrianmeri
Maa
LääniDubrovnik-Neretvan maakunta
punainen pisteKolochep
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Kolocep ( kroatiaksi Koločep ) on saari Adrianmeren Kroatian osassa , yksi Elafiti-saarista , saariston kolmanneksi suurin saari. Se kuuluu Kroatian Dubrovnik-Neretvan piirikuntaan . Se sijaitsee viisi kilometriä Gruzin satamasta luoteeseen ja kilometrin päässä mantereen lähimmästä pisteestä.

Maantiede

Saaren pinta-ala on 2,44 [1] km², rantaviivan pituus on 12,87 [1] .

Saarta ympäröivät kirkkaat vedet, joissa asuu hummereita , jotka ovat saarelle ominaisia ​​piirteitä.

Saarella kasvaa havu- ja oliivipuita .

Ilmasto

Yli 250 päivää vuodessa Kolochepilla on aurinkoista. Saaren ilmasto on välimerellinen . Pienen alueensa ja voimakkaasti lohkeilevan rannikon ansiosta saaren leuto ilmasto määräytyy täysin Adrianmeren vaikutuksesta. Kuukauden keskilämpötila on talvella yli 10°C, kun taas kesällä se ei ylitä 27°C.

Historia

Saarelta on löydetty muinaiseen Kreikkaan , Roomaan ja Napoleonin aikakauteen liittyviä arkeologisia esineitä . Tältä pieneltä saarelta on löydetty seitsemän kirkkoa, jotka juontavat juurensa keskiaikaisen Kroatian aikakaudelta 800-1100-luvuille.

Kaksi Christopher Columbuksen Santa Maria - laivan miehistön jäsentä oli kotoisin Kolocepista .

Dubrovnikin tasavallan aikana Kolocep oli tärkeä laivanrakennuskeskus.

Väestö

Kolocep on Kroatian eteläisin asuttu saari. Saarella on kaksi asutusta, joiden yhteenlaskettu väkiluku on 150 asukasta [2] .

Muistiinpanot

  1. 1 2 Duplančić Leder, T.; Ujevic, T.; Čala, M. (2004): Duljine obalne crte i površine otoka na hrvatskom dijelu Jadranskog mora određene s topografskih karata mjerila 1:25,000 , Geoadria, Voi. 9, ei. 1, 5-32. . Arkistoitu alkuperäisestä 2. heinäkuuta 2012.
  2. Jalanjälki Kroatia . Jane Foster, sivu 276

Linkit