| YK:n ilmastonmuutoskonferenssi | |
|---|---|
| päivämäärä | 7.–18. joulukuuta 2009 |
| Paikka _ |
Bella Center , Kööpenhamina , Tanska |
| Jäsenet | UNFCCC :n jäsenmaat |
| Käsiteltäviä asioita | Ilmastokysymykset |
| Verkkosivusto | Ilmastonmuutosta käsittelevä erikoisnumero |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
YK:n ilmastonmuutoskonferenssi - UNFCCC :n osapuolten 15. konferenssi (COP 15) ja Kioton pöytäkirjan osapuolten 5. kokous (MOP 5) . Pidettiin Bella Centerissä Kööpenhaminassa , Tanskassa 7. - 18.12.2009 . Konferenssissa käsiteltiin ilmastokysymyksiä ja kehitettiin toimia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi vuoteen 2012 asti . [yksi]
Tätä konferenssia edelsi tieteellinen konferenssi " Ilmastonmuutos : globaalit riskit, ongelmat ja ratkaisut", joka pidettiin myös Bella Centerissä maaliskuussa 2009.
Saksan Magdeburgissa 3. ja 4. heinäkuuta 2008 pidetyn viidennen Magdeburgin ympäristöfoorumin jälkeen UNEP vaati sähköajoneuvojen infrastruktuuria . Tässä kansainvälisessä konferenssissa 250 liike-elämän, tieteen, politiikan ja kansalaisjärjestöjen edustajaa keskusteli tieliikenteen tulevaisuuden ratkaisuista mottona "Kestävä liikkuvuus - YK:n ilmastonmuutoskonferenssi 2009" [2] .
Technologies in Action Programs (TAP) on ehdottanut UNFCCC:n teknologioita keinona organisoida tulevia toimia. Luomalla teknologian sopeutumis- ja lieventämisohjelman UNFCCC on lähettänyt selkeitä viestejä yksityis- ja rahoitussektorille, hallituksille, tutkimuslaitoksille ja ihmisille ympäri maailmaa, jotka etsivät tapoja torjua ilmastonmuutosta. TAP:ien mahdollisia luomisalueita ovat varhaisvaroitusjärjestelmät, kestävien viljelykasvilajikkeiden suolapitoisuuden lisääminen , sähköajoneuvot, tuuli- ja aurinkovoima, tehokas energiaverkko ja muut tekniikat. [3]
Etenemissuunnitelmissa käsiteltiin teknologian siirron esteitä, teknologian ja keskeisten talouden alojen yhteistoimintaa sekä kansallisten lieventämistoimien (NAMA) ja kansallisten sopeutumisohjelmien (NAPA) tukemista [4] [5] .
Better Place on perustanut sähköajoneuvojen (EV) verkoston Kööpenhaminaan osoittaakseen COP15:n ja ilmaisen pysäköinnin COP15:lle. Better Place ja Kööpenhamina ovat allekirjoittaneet sopimuksen kehittääkseen suunnitelman kaupungin siirtymiseksi hiilivetypohjaisesta liikennejärjestelmästä liikennemalleihin, jotka toimivat uusiutuvilla polttoaineilla ilman jätettä. [6] Better Place ja Kööpenhamina keskustelevat autojen latausinfrastruktuurin nopeutetusta rakentamisesta Kööpenhaminaan [7] .
Euroopan komissio julkaisi 28. tammikuuta 2009 asiakirjan "Kohti kokonaisvaltaista ilmastosopimusta Kööpenhaminassa". [8] Asiakirjassa "käsitellään kolmea päätavoitetta: tavoitteet ja toimet; rahoitus [vähähiilinen kehitys ja sopeutuminen]; ja tehokkaiden maailmanlaajuisten hiilimarkkinoiden luominen” [9] .
Hyvänä esimerkkinä Euroopan unioni on sitoutunut panemaan täytäntöön pakollista lainsäädäntöä, vaikka Kööpenhaminassa ei olisikaan ollut tyydyttävää tapausta. Viime joulukuussa Euroopan unioni uudisti hiililisäjärjestelmäänsä, nimeltään Emissions Trading System (ETS), Kioton jälkeiselle ajanjaksolle (vuoden 2013 jälkeinen). Järjestelmän tämän uuden vaiheen tavoitteena on edelleen vähentää Euroopan kasvihuonekaasupäästöjä epäonnistumatta ja osoittaa EU:n sitoumukset ennen Kööpenhaminan kokousta. Välttääkseen yritysten siirtämisen hiilivuodon muille alueille, joihin vastaavaa lainsäädäntöä ei sovelleta, EU:n komissio määrää kansainvälisen kilpailun aloja, joiden on sallittava jonkin verran vapautta CO 2 -päästöjen jakamisessa edellyttäen, että standardia noudatetaan. Muut sektorit tulisi ostaa lainoina kansainvälisiltä markkinoilta. Energiaintensiiviset teollisuudenalat Euroopassa vaativat tätä systeemistä suorituskykyä pitääkseen varoja vähähiilisten tuotteiden investointimahdollisuuksissa keinottelun sijaan [10] . Euroopan kemianteollisuus vaatii olla lähempänä kansalaisten tarpeita kestävällä tavalla. Vähähiiliseen talouteen liittyvien sitoumusten täyttäminen edellyttää kilpailukykyä ja innovaatioita [11] .
Tanskan hallitus ja keskeiset teollisuuden organisaatiot ovat solmineet julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden edistääkseen tanskalaisia cleantech-ratkaisuja. Partnership, Danish Climate Consortium , kiinteä osa virallista toimintaa ennen COP15:tä, sen aikana ja sen jälkeen [12] .
Kööpenhaminan neuvottelujen tekstiluonnos on julkaistu. [13] [14] Siitä keskusteltiin useissa kokouksissa ennen Kööpenhaminaa.
| Alue | 1990→2020 | Merkintä |
|---|---|---|
| Australia | -4 - -24 % | CO 2 -ew/ -LULUCF |
| Brasilia | +5 - -1,8 % | |
| EU | -20 - -30% | |
| Venäjä | -20 - -25% | |
| Uusi Seelanti | -10 - -20% | |
| Kanada | -3 % | |
| USA | -18% -1,3% | |
| Japani | -25 % | |
| Etelä-Afrikka | -kahdeksantoista % |
vähentää hiilidioksidipäästöjä 25 % alle vuoden 2000 tason vuoteen 2020 mennessä, jos maailma hyväksyy kunnianhimoisen maailmanlaajuisen sopimuksen hiilidioksidipäästöjen vakauttamiseksi 450 miljoonaan tai sen alle. Tämä vastaa 16 prosentin vähennystä 450 miljoonaan tai alle. [15] Vähennä hiilidioksidipäästöjä 15 % alle vuoden 2000 tason vuoteen 2020 mennessä, jos päästään sopimukseen, jossa useimmat nousevat taloudet sitoutuvat merkittäviin päästövähennyksiin, edistyneet taloudet ottavat Australiaan verrattavia sitoumuksia. Tämä vastaa 5 prosentin leikkausta vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. [16]
Selvästi todettu Australian senaatin kokouksessa [17]
Vähennä hiilidioksidipäästöjä 38-42 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaa -5 prosentin laskua 1,8 prosenttiin vuoden 1990 tasosta.
Vähennä hiilidioksidipäästöjen intensiteettiä 20-25 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.
Vähennä hiilidioksidipäästöjä 20 % vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaa 3 prosentin laskua vuoden 1996 tasosta.
Vähennä hiilidioksidipäästöjä 20-25 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, jos saavutetaan maailmanlaajuinen sopimus, joka sitoo muut maat vastaaviin päästövähennyksiin.
Vähennä kasvihuonekaasupäästöjä 17 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä, 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 83 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Vähennä hiilidioksidipäästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä keskimääräisten tuotantotasojen perusteella.
Vähennä kasvihuonekaasupäästöjä 25 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.
YK:n ilmastonmuutoskonferenssi (2010)