| II Puolan legioona Lublin Legion 740. Lublinin joukkue | |
|---|---|
| Kiillottaa Legion Lubelski | |
| Vuosia olemassaoloa | 1914-1915 _ _ |
| Maa |
Venäjä Puola |
| Alisteisuus | Venäjän keisarillinen armeija ( Puolan kansallinen komitea ) |
| Tyyppi | jalkaväki |
| väestö | 800 ihmistä |
| Osallistuminen | ensimmäinen maailmansota |
Lublinin legioona ( puola: Legion Lubelski ), joka tunnetaan myös nimellä II Polish Legion ( puola: II Legion Polski ) tai 740. Lublinin ryhmä ( puola: 740 Drużyna Lubelska ) on puolalainen jalkaväen sotilasyksikkö, joka osallistui ensimmäiseen maailmansotaan osa Venäjän keisarillista armeijaa. Legioona perustettiin Puolan kansalliskomitean aloitteesta ja se koostui useista sadoista vapaaehtoisista.
Ensimmäisen maailmansodan alussa Venäjän armeija pakotettiin vetäytymään ja poistumaan osista Puolaa, mutta Veikselin länsirannalla se onnistui pysäyttämään Saksan hyökkäyksen ja valtaamaan osan alueesta takaisin. Puolan asukkaat, huolimatta heidän tavallisesti halveksivasta asenteestaan venäläisiä kohtaan, olivat näinä päivinä solidaarisia koko slaavilaisen Venäjän kanssa; monet vapaaehtoiset Puolasta liittyivät Venäjän armeijaan taistelemaan saksalaisia vastaan.
Itävalta-Unkarin armeijan osana taistelleet puolalaiset legioonat antoivat Venäjän komennolle varsin paljon ajattelemisen aihetta. 14. elokuuta 1914 Venäjän armeijan ylin komentaja, suurruhtinas Nikolai Nikolajevitš nuorempi , antoi asetuksen Puolan maiden yhdistämisestä tsaarin vallan alle ja yleisestä mobilisaatiosta Puolassa. Samaan aikaan Bonaventura Snarski, Kielcen asukas, otti viranomaisiin aloitteen erityisten puolalaisten yksiköiden perustamisesta. Niinpä luotiin 200 sotilaan erityinen yksikkö, jotka menivät rintamalle ja kaikki kaatuivat taistelussa yhdessä.
31. lokakuuta 1914 Witold Gorchinsky onnistui saamaan Lounaisrintaman komentajalta luvan perustaa puolalainen legioona. 9. marraskuuta Gorchinsky sai virallisen oikeuden muodostaa "puolalaisia ryhmiä" (kokoltaan pataljoonaa). Yhdessä rintaman edustajien kanssa päätettiin nimetä joukot uudelleen legioonoiksi. Nikolai Nikolajevitšin mukaan sen piti värvätä legioonoihin sotilaita, jotka käyvät sissisotaa, järjestävät tiedusteluja ja sabotaasi sekä käyvät avoimia taisteluita vihollisen kanssa kyljillä ja takana. Nämä joukot eivät olleet säännöllisiä.
Pulawyssa aloitettiin uuden legioonan muodostaminen, ja kun Pulawyn legioonaan oli värvätty vapaaehtoisia, osa vapaaehtoisista ohjattiin Lubliniin, missä perustettiin toinen, Lublin-legioona. Siellä oli 800 ihmistä. Nikolai II:n vastaisen salaliiton paljastumisen jälkeen annettiin kuitenkin asetus, joka kielsi puolalaisten joukkojen perustamisen. Tämän seurauksena helmikuun 1915 alussa Lublin-legioona, jonka muodostumista ei saatu päätökseen, nimettiin uudelleen 740. Lublin-joukoksi ja Pulavsky-legioona 739. uudeksi Aleksandriaksi.
13. lokakuuta 1915 Lublinin legioona hajotettiin. Osa legioonasta tuli osaksi Pulavsky-legioonaa, osa 740. ryhmästä siirrettiin 104. poliisiprikaatiin (kenraali Peter Shimanovskyn alaisuudessa). 15. lokakuuta 1915 puolalaisten upseerien ponnisteluilla legioonan jäännökset siirrettiin Polesien kivääriprikaatiin.
| Puolalaiset muodostelmat Venäjällä (1914-1920) | |
|---|---|
| Corps |
|
| legioonat |
|
| divisioonat |
|
| Prikaatit |
|
| Muut muodostelmat |
|
| muu | |