Kiovan väestö

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 19. toukokuuta 2019 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 27 muokkausta .

Kiova on Ukrainan tiheimmin asuttu kaupunki, väkiluvultaan huomattavasti enemmän kuin seuraava Harkova [1] . Sen valtion alaisuudessa oleva alue on 2,967 miljoonan asukkaan 1.3.2020 mukaan myös yksi maan tiheimmin asutuista hallinnollis-alueyksiköistä, mikä johtuu suurelta osin Kiovan pitkäaikaisesta muuttovoimasta .maan pääkaupunkina. Vuoden 2015 alussa lähes 7 % Ukrainan väestöstä asui sen rajojen sisällä. Neuvostoliiton jälkeisen Ukrainan väestön aktiivisesta vähenemisestä huolimatta Kiovan väestön väheneminen havaittiin vasta 1990-luvulla, ja se laski 3 miljoonasta 2,6 miljoonaan. 2000- ja 2010-luvuilla väestön menetystä täydennettiin muuttoliikkeellä muilta alueilta. Vuoden 2014 jälkeen muuttovirrat muilta alueilta kasvoivat merkittävästi. Noin 10 % Kiovassa vakinaisesti asuvista henkilöistä on rekisteröitynyt Ukrainan muille alueille.

Väestö

Kiovan todellisen väestön kronologia Kiovan Venäjän ajasta vuoteen 2021. Tiedot on annettu taulukossa määritellyn vuoden tammikuun 1. päivältä.

vuosi Väestö Kaupungin pinta-ala neliökilometreinä. Väestötiheys 1 neliökilometriä kohti. km. kaupungin pormestari
1000 10 000
1241 35 000
1482 8000
1552 6000
1571 12 000
1647 15 000
1666 12 000
1742 20 000
1770 20 000
1797 19 000
1811 23 300
1835 36 500
1840 44 700
1850 42 000
1856 56 000
1865 71 300
1861 65 000
1872 120 000 45.8 2620
1874 127 300 45.8
1880 188 500 45.8 4116
1884 154 500 45.8 3301
1894 200 000 48.6 4115
1897 247 700 48.6 5096
1900 260 000 48.6
1905 450 000 64.3
1907 404 000 64.3 6283
1913 595 000 64.3
1914 626 300 123,47 5072
1917 430 500 174 2474
1919 544 000 174 3126
1922 366 000 440 831
1926 513 637 440 1167
1928 538 000 440
1930 578 000 440 1313
1933 608 000 440 1382
1937 775 850 440 1763
1939 846 724 440 1924
1940 930 000 680 1367
1943 180 000 680 265
1944 250 000 680 390
1945 472 000 680 994
1948 742 000 680 1546
1956 991 000 680 1457
1959 1 104 334 680 1624
1961 1 174 000 769 1526
1964 1 303 000 769 1694
1965 1 332 000 775 1719
1966 1 367 200 775 1787
1967 1 400 000 775 1830
1968 1 456 800 775 1904
1970 1 631 908 777 2100
1971 1 693 000 777 2178
1972 1 694 000 777 2180
1973 1 827 000 777 2351
1974 1 887 000 777 2428
1975 1 947 000 777 2505
1976 2013 000 777 2590
1977 2015 000 777 2593
1979 2 137 000 777 2750
1981 2 232 000 782 2854
1982 2 304 000 790 2916
1983 2 362 000 790 2989
1984 2 420 000 790 3063
1985 2 462 000 790 3116
1989 2602800 827 3147
1990 2624400 827 3173
1991 2643400 827 3196
1992 2 651 300 827 3205
1993 2654600 827 3209 Kosakovskiy Leonid Grigorovich (s. 1950)
1994 2653500 827 3208
1995 2643800 827 3196 Omelchenko Oleksandr Grigorovich (s. 1938)
1996 2638700 827 3190
1997 2630400 827 3180
1998 2629300 827 3179
1999 2626500 827 3175
2000 2 631 900 827 3182
2001 2615300 827 3162
2002 2611300 827 3157
2003 2621700 827 3170
2004 2 639 000 827 3191
2005 2666400 827 3224
2006 2 693 200 839 3210 Leonid Mihailovitš Tšernovetski (s. 1951)
2007 2 718 100 839 3239
2008 2 740 233 839 3266
2009 2 765 500 839 3296
2010 2 785 100 839 3319
2011 2 799 200 839 3336 Pavel Oleksandrovich Popov (s. 1960)
2012 2 814 300 839 3390
2013 2 845 023 839 3356
2014 2 868 702 839 3419 Klitško Vitali Vladimirovitš (s. 1971)
2015 2 888 000 847,66 3407
2016 2 906 600 847,66 3419
2017 2 925 761 847,66 3451
2018 2934500 847,66 3462
2019 2 950 819 847,66 3481
2020 2967360 847,66 3500
2021 2 962 180 847,66 3495
2022 2 950 702 847,66 3487

Siirto

Tärkein rooli Kiovan väestön muodostumisessa on muuttoliikkeellä ja pääasiassa maaseudulla. Sen avulla kaupunki voi ylläpitää suhteellisen nuorta ikärakennetta ja ylläpitää korkeaa (Ukrainan) luonnollista väestönkasvua: esimerkiksi pääkaupungin väkiluku kasvoi 3 % vaikeana talouskautenakin vuosina 1989-2001. Mutta sillä on myös merkittävä vaikutus kaupungin kansallis-kielellisen ympäristön muutokseen.

Muuttoliikkeen tärkeä rooli vahvistetaan sekä väestölaskennassa että tuoreissa tutkimuksissa. Vuoden 2014 tutkimuksen mukaan vain 45,0 % kyselyyn vastanneista syntyi Kiovassa. Samaan aikaan vain 18,9 prosentilla pääkaupunkiseudun asukkaista molemmat vanhemmat olivat myös syntyneet Kiovassa. Samaan aikaan syntyperäiset kievanlaiset eroavat huomattavasti kansallisuudeltaan ja vieläkin hätkähdyttävämmin kielimieltymyksiltä ei-alkuperäisväestöistä, jotka muodostavat tällä hetkellä suurimman osan (55,0 %) pääkaupungin pysyvästä väestöstä [2] .

Kiovaan saapuneen väestön jakautuminen lähtöalueiden mukaan vuosina 1968-1969. 1970 Väestönlaskenta

Muutto lähtöalueiden mukaan Tasavallan muista kaupungeista Tasavallan kylistä Muiden tasavaltojen muista kaupungeista Muiden tasavaltojen kylistä
Osuus väestöstä 43,8 % 56,2 % 81,6 % 18,4 %

Neuvostokaudella Kiovan väkiluku kasvoi nopeasti sekä tasavallan sisäisen (jossa vallitsi kyläläisten virta) että tasavaltojen välisen muuttoliikkeen (jossa kaupunkilaiset olivat hallitseva) seurauksena. Mitä tulee tasavallan sisäiseen muuttoliikkeeseen Ukrainan SSR :ssä, neuvostokaudella Kiovan (sekä kaupungit, kuten Minsk , Tbilisi , Vilna , Chisinau , Frunze , Dušanbe ja Jerevan ) väestö täydennettiin siirtolaisilla pääasiassa kylistä [3 ] , eikä muista tasavallan kaupungeista, kuten se oli esimerkiksi Moskovassa tai Tallinnassa .

Väestön elintärkeä liike

Muuttoliikkeen ansiosta 1900-luvun ajan, erityisesti sen toisella puoliskolla, nuoria maahanmuuttajia ukrainankielisiltä alueilta saapui aktiivisesti Kiovaan. Tämän seurauksena itse pääkaupungissa säilyy suhteellisen suotuisa sukupuoli- ja ikärakenne, mikä edesauttaa suhteellisen suotuisan lisääntymistilanteen säilymistä. Joten vuonna 2012 virallisten tietojen mukaan Kiovan väkiluku kasvoi 30,77 tuhannella ihmisellä, mukaan lukien muuttoliikkeen kasvun positiivinen saldo - 24,72 tuhannella ihmisellä (tämän indikaattorin mukaan Kiova on Ukrainan ehdoton johtaja), mutta myös ja positiivisen luonnollisen kasvun vuoksi - 6,05 tuhatta ruplaa.

Kansallinen kokoonpano

Vuonna 1897 kaupungin väkiluku (247 723 henkeä) jaettiin seuraaviin ryhmiin heidän äidinkielensä perusteella: Suurvenäläinen - 134 278 henkilöä. (54,2 %), Malorussky - 55 064 henkilöä. (22,23 %), juutalaisia ​​- 29 937 henkilöä. (12,08 %), Puola - 16 579 henkilöä. (6,69 %), saksalainen - 4 354 henkilöä. (1,76 %), Valko -Venäjän - 2 797 henkilöä. (1,13 %), tatari - 1 133 henkilöä. (0,46 %) [4] . 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla Kiova koki melko nopean muutoksen pienestä etnisten venäläisten hallitsemasta kaupungista suureksi metropoliksi, joka imee aktiivisesti maahanmuuttajia ukrainalaisista kylistä. Vuonna 1989 71,4% Kiovan väestöstä piti itsensä ukrainalaisina (tämän indikaattorin mukaan kaupungista tuli yksi Neuvostoliiton tasavaltojen alkuperäiskansojen pääkaupungeista), 20,9% - venäläisiksi , 3,9% - juutalaisiksi . Seuraavina olivat valkovenäläiset ja puolalaiset . Samaan aikaan Kiova, samoin kuin Krimin alue ja Sevastopol , jonne suuntautui voimakas ukrainalaisten siirtolaisuus, olivat Ukrainan ainoat alueet, joissa neuvostokaudella etnisten ukrainalaisten osuus kasvoi ja venäläisten määrä väheni. lisäksi Kiovassa - yli kaksi kertaa absoluuttisella kasvulla.

Tämä prosessi kiihtyi erityisesti Ukrainan itsenäistyttyä, kun lähes kaikki seka-avioliitot lapset alkoivat tunnistaa itsensä ukrainalaisiksi . Samaan aikaan tutkimusten tarkempi analyysi osoittaa, että Kiovan alkuperäisasukkaiden etnisessä itsemäärittelyssä on edelleen merkittäviä eroja (joista jopa 90 % [2] tunnistaa itsensä ukrainalaisiksi ja vain 7 % [2] venäläisiksi) ja ei-alkuperäiset (83 % ukrainalaisia, 13 % - venäläisiä) [2] , joista suurin osa on vanhemman sukupolven ihmisiä, jotka tulivat Kiovaan jakelun kautta jo Neuvostoliiton aikana). Kiovan asukkaiden kielimieltymyksillä on täysin erilainen dynamiikka. Vuoden 2014 tietojen mukaan enemmistö (53 %) kiovan syntyperäisistä käyttää mieluummin venäjää perheviestintään. Vertailun vuoksi vain 19 prosenttia tällaisista maahanmuuttajista osoittautui sellaisiksi. On kuitenkin myös huomionarvoista, että lähes puolet maahanmuuttajista (49 %) Kiovaan saapuessaan perheen sisällä alkaa käyttää venäjän ja ukrainan kieliä yhtä paljon. Perheen sisäisen venäläis-ukrainalaisen kaksikielisyyden osuus Kiovan syntyperäisten keskuudessa on huomattavasti pienempi (35 %), mutta se on edelleen merkittävä [2] .

Myös juutalainen yhteisö väheni huomattavasti 1900-luvun jälkipuoliskolla sulautumisen, siirtolaisuuden ja luonnollisen uupumisen vuoksi, ja se on nyt käytännössä kadonnut kaupungin näkyvältä etniseltä kartalta.

1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Kiovassa muodostui maahanmuuttajayhteisöjä kauko-ulkomaiden maiden kansallisuuksien edustajista, joihin kuuluu vietnamilaisia, afgaaneja, arabeja, turkkilaisia, kurdeja, pakistanilaisia ​​ja afrikkalaisia. Monet heistä esiintyivät alun perin Kiovassa kauttakulkusiirtolaisina matkalla EU-maahan, mutta ajan myötä he integroituivat Kiovan yhteisöön usein työllistyessään suurilla markkinoilla [5] tai solmimalla avioliittoja paikallisen slaavilaisen väestön kanssa.

Muistiinpanot

  1. ↑ Vuoden 2001 Ukrainan väestönlaskennan ensimmäiset tulokset
  2. ↑ 1 2 3 4 5 Arkistoitu kopio (linkki ei ole käytettävissä) . Käyttöpäivä: 24. tammikuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 28. tammikuuta 2015. 
  3. ↑ MN GUBOGLLO ETNO-DEMOGRAFINEN JA KIELITILANNE NEUVOSTOTASAVALTAJEN PÄÄKAUPUISSA 80-LUVUN LOPPULLA » 90-LUVUN ALKU | Fedy
  4. ↑ Väestölaskenta 1897 Väestön jakautuminen äidinkielen ja maakuntien mukaan. Kiovan piiri, Kiovan kaupunki.
  5. ↑ Monimuotoisuuden sosiaalinen pääoma: kysymys jakautuneiden kaupunkien luovuudesta

Katso myös