Neris, Salome

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 23.11.2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 7 muokkausta .
Salome Neris
Salomėja Neris
Nimi syntyessään Salome Bachinskaite
Syntymäaika 4. (17.) marraskuuta 1904
Syntymäpaikka Kirsiai kylä,
Suvalkan kuvernööri ,
Puolan kuningaskunta ,
Venäjän valtakunta (nykyisin Vilkaviskiksen piiri , Liettua )
Kuolinpäivämäärä 7. heinäkuuta 1945( 7.7.1945 ) [1] [2] [3] (40-vuotias)
Kuoleman paikka Moskova , Neuvostoliitto
Kansalaisuus  Venäjän valtakunta Liettua Neuvostoliitto
 
 
Ammatti runoilija
Suunta sosialistista realismia
Genre runo , runo
Teosten kieli liettualainen
Debyytti runokokoelma "Varhain aamulla" (1927)
Palkinnot Stalin-palkinto - 1947
Palkinnot Isänmaallisen sodan ritarikunta, 1. luokka
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Salomea Neris ( s. Salomėja Nėris , oikea nimi - Bachinskaite , miehensä Bucenen mukaan ) ( 1904 - 1945 ) - liettualainen runoilija. Liettuan SSR:n kansanrunoilija ( 1954  - postuumisti ). Ensimmäisen asteen Stalin-palkinnon saaja ( 1947  - postuumisti ).

Elämäkerta

Salome Neris syntyi 4.11.1904 Kirshyain  kylässä, Volkovyshskyn piirikunnassa, Suvalkan läänissä (nykyinen Vilkavishkskyn alue , Marijampolskin piiri, Liettua ) [4] talonpoikaperheeseen.  

Hän opiskeli Alvitan ala-asteella, vuodesta 1918 Marijampolėn naisten esikoulussa ja vuodesta 1919 Vilkaviškiksen lukiossa . Valmistuttuaan lukiosta vuonna 1924 hän tuli Kaunasin Liettuan yliopistoon teologian ja filosofian osastolle; opiskeli liettualaista kirjallisuutta , saksan kieltä ja saksalaista kirjallisuutta, pedagogiikkaa ja psykologiaa.

Vuonna 1928 hän valmistui Kaunasin Liettuan yliopistosta . Hän työskenteli opettajana, opetti saksaa Lazdijailla olevassa lukiossa . Vuodesta 1931 hän asettui Kaunasiin ; antoi oppitunteja, toimitti painoksia liettualaisista saduista, tuli läheiseksi Kolmansien rintamien  - vasemmistolaisten ja kommunistisia näkemyksiä kannattavien kirjoittajien - kanssa.

Vuonna 1928 hän loi yhteydet Liettuan komsomolin maanalaiseen selliin Liettuan yliopistossa Kaunasissa, vuonna 1931 hänestä tuli Kominternin yhteyshenkilö (salanimi " Virviča ", liet . Virvyčia ), vuosina 1934-1936 hän toimi viestintäkanavana. maanalaisen kommunistisen sanomalehden " Žemaitiyos tesa " kanssa. Vuosina 1936-1937 hän oli Kominternin yhteyshenkilö Liettuan ja Puolan kommunististen puolueiden johtajien kanssa Pariisissa [5] .

Vuosina 1934-1936 hän opetti Panevezysin naisten lukiossa . Vuoden 1936 lopussa hän meni naimisiin arkkitehti ja kuvanveistäjä Bernardas Buchasin kanssa ja asui Pariisissa vuoteen 1937 asti . Palattuaan hän työskenteli kuntosalilla Kaunasissa. Hän synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Saulius. Vuonna 1940 muiden kansanseimasin kansanedustajien  - kirjailijoiden L. Giran , J. Paleckisin , P. Tsvirkan ja muiden - kanssa tuli osa ns. täysivaltainen valtuuskunta, joka vetosi Neuvostoliiton asevoimiin Liettuan ottamiseksi Neuvostoliittoon . Vuonna 1941 hänet valittiin Neuvostoliiton korkeimman neuvoston varajäseneksi . Hän luki kongressin puhujakorokkeelta "runon Stalinista". Hän kirjoitti myös runoja, jotka ylistivät kommunistista puoluetta ja neuvostovaltaa, runot Bolshevikin tie (1940, V. I. Leninistä ) [4] ja Neljä, neljästä liettualaiskommunistista, jotka ammuttiin vuonna 1926 .

Suuren isänmaallisen sodan aikana hänet ja hänen poikansa evakuoitiin ensin Penzaan ja myöhemmin Ufaan [6] . Sodan jälkeen Penzan talossa kadulla. Karl Marx, 7, jossa Salome Neris asui vuosina 1941-1942, asennettiin muistolaatta.

Runoilija meni toistuvasti rintamalle, jossa hän esiintyi runoillaan Liettuan yksiköiden sotilaiden edessä.

Salome Neris kuoli 7. heinäkuuta 1945 maksasyöpään Moskovan sairaalassa . Tuhkat haudattiin Kaunasin sotamuseon puutarhaan. Vuonna 1992 tuhkat haudattiin seremoniallisesti Kaunasin Petrashiunin hautausmaalle .

Salomen poika, kuvanveistäjä Saulius Bučas , kuoli 20. helmikuuta 2007 [7] .

Muisti

Palkinnot ja palkinnot

Lempinimi

Runoilijan kirjallinen nimi valitsi Liettuan toiseksi suurimman joen nimen - Neris (Nyaris). Hän sai kuitenkin vuonna 1940 Panevezysin naisten lukion oppilaisilta kirjeen, jossa häntä kutsuttiin isänmaan petturiksi ja jossa oli erityisesti sanat: ”Et uskalla kutsua itseäsi pyhän joen nimi meille - Neris” [12] .

Sen jälkeen Salome lisäsi " e ":n päälle diakriittisen merkin ja siitä lähtien hänen kirjallinen nimensä alkoi näyttää Nėriseltä (Neris), jolla ei enää ollut minkäänlaista isänmaallista merkitystä. Lisäksi se alkoi kuulostaa melko oudolta, koska sana "nėris" liettuan kielessä tarkoittaa " seppää ".

Luovuus

Salome Neriksen luovuustyyli on uusromantiikka [4] . Hän aloitti runojen kirjoittamisen vuonna 1921 . Hän allekirjoitti ensimmäiset runonsa salanimillä Liūdytė ja Juraitė vuodesta 1923 lähtien  - Salomėja Nėris . Ensimmäiset runokokoelmat "Varhain aamulla" ( lit. "Anksti rytą" , 1927 ), "Jalanjäljet ​​hiekassa" ( lit. "Pėdos smėly" , 1931 ). Kritiikkiä kutsuttiin "Liettuan Akhmatovaksi ". Vuonna 1931 hän liittyi avantgardistisen ja vasemmiston demokraattisen suuntauksen " The Third Front " -lehden ("Tryachas frontas"; Kazys Boruta , Antanas Venclova ja muut) ympärille ryhmittyneiden kirjoittajien joukkoon.

Kokoelmissa "Across the Broken Ice" ( lit. "Per lūžtantį ledą" , 1935 ) [4] ja "The Artemisia Blossom" ( liet . "Diemedžiu žydėsiu" , 1938 ) sosiaaliset motiivit eroavat toisistaan. Paras lukijoiden, kriitikkojen ja kirjallisuuden historioitsijoiden mielestä kokoelma "Polynya bloom" palkittiin Liettuan valtion kirjallisuuspalkinnolla. Hän kirjoitti lapsille saturunoja "Orpo", "Egle käärmeiden kuningatar" (1940). Kokoelmat ”Laula, sydän, elämä!” kuuluvat Neuvostoliiton aikaan. (1943) ja The Nightingale Can't Help Singing (1945, alkuperäisessä versiossaan - "By the High Road", lit. "Prie didelio kelio"  - julkaistu vuonna 1994) [4] .

Käännökset

Hän käänsi Liettuan kielelle A. S. Pushkinin , I. S. Turgenevin , Maksim Gorkin , V. G. Korolenkon , S. Ya. Marshakin , A. A. Akhmatovan ja muiden teoksia. Monet runoilijat ja kääntäjät, kuten Anna , käänsivät Salome Neriksen runoja toistuvasti venäjäksi. Akhmatova , Novella Matveeva , David Samoilov , Yunna Moritz , Juri Levitansky , Georgi Efremov , Veronika Tushnova (jälkimmäisellä on myös runo "Salome Neris").

Painokset

venäjäksi

Runokokoelmat ja satu "Eglė, käärmeiden kuningatar" julkaistiin erillisinä painoksina, käännettynä puolaksi ja latviaksi. Painos, jossa on rinnakkaisteksti venäjäksi ja englanniksi, tunnetaan:

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Neris Salome // Suuri Neuvostoliiton Encyclopedia : [30 nidettä] / toim. A. M. Prokhorov - 3. painos. - M .: Neuvostoliiton Encyclopedia , 1974. - T. 17: Morshin - Nikish. - S. 510-511.
  2. ↑ Salomeja Bacinskaite // FemBio : Tietopankki merkittävistä naisista
  3. ↑ Kuvataidearkisto - 2003.
  4. ↑ 1 2 3 4 5 Alekseeva N. A. Neris // Suuri venäläinen tietosanakirja / puheenjohtaja Tieteellinen toim. Neuvosto Yu. S. Osipov. Rep. toim. S. L. Kravets. - M .: Great Russian Encyclopedia , 2013. - T. 22. Nanotiede - Nikolai Kavasila. - S. 496-497. — 767 s. - 26 000 kappaletta.
  5. ↑ Kominternin arkiston mukaan ( RGASPI , rahasto 495 ja myöhemmät)
  6. ↑ Neris (Bachinskaya Buchene) Salome
  7. ↑ In memoriam Saulius Bučas Arkistoitu 4. maaliskuuta 2010 Wayback Machinessa  (lit.)
  8. ↑ SALOMEIN NERIksen TALO-MUSEO . Haettu 10. toukokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 1. helmikuuta 2014.
  9. ↑ Salome Neris -katu (10. joulukuuta 1974) . Haettu 10. toukokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 29. syyskuuta 2013.
  10. ↑ S. Nėries gatvė . Haettu 25. elokuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016.
  11. ↑ Iturupin laiturin rakentaminen on uhattuna "Karakumneft" karille johtuen . Haettu 30. joulukuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 22. lokakuuta 2013.
  12. ↑ Rasyk.lt: Tietoja S. Nė—ries gyvenimo vingius ir jos gyvenimo meiles . Käyttöpäivä: 19. tammikuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 29. syyskuuta 2008.

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Temaattiset sivustot
Sanakirjat ja tietosanakirjat
Sukututkimus ja nekropolis