Yhdistyneen kuningaskunnan arkkitehtuurin monumentit

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin arkkitehtuurimonumentit  - rakennukset ( englanniksi  luetteloitu rakennus ) ja rakenteet ( englanniksi  listattu rakenne ), jotka sisältyvät yhden neljän organisaation luetteloihin:

Irlannin tasavalta käyttää myös termiä englanti.  suojeltu rakennus , mutta virallisesti Planning and Town Planning Act (2000) -lain nojalla suojattuja rakennuksia kutsutaan englanniksi.  suojattu rakenne  - suojatut rakenteet [1] .

Arkkitehtonista monumenttia ei saa purkaa, täydentää tai rakentaa uudelleen ilman paikallisen kaupunkisuunnitteluviranomaisen erityislupaa, joka pääsääntöisesti on vuorovaikutuksessa asianomaisen valtion viranomaisen kanssa tärkeistä monumenteista. Englannissa ja Walesissa kaikista töistä, joihin liittyy muistomerkin tai sen osan tuhoaminen, on ilmoitettava Society for the Protection of Ancient Buildings [2] .

Tällä hetkellä jumalanpalveluksessa käytettävät rakennukset ovat vapautettuja valtion valvonnasta vain, jos omistajan uskonnollinen järjestö käyttää vastaavaa määräysvaltaa. Omistajat voidaan tietyissä tapauksissa pakottaa ennallistamaan ja ylläpitämään muistomerkkinsä kulttuuriperinnön parissa työskentelemisen standardien mukaisesti, mukaan lukien tiettyjen materiaalien ja tekniikoiden käyttö, ja he voivat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen näiden velvollisuuksien laiminlyönnistä tai muistomerkin luvattomasta työstä [3] .

Suurin osa monumenteista on rakennuksia, muut ovat siltoja, monumentteja, veistoksia, sotamuistomerkkejä, virstanpylväitä . Listalla on myös Beatlesin [ 4] tunnetuksi tehnyt Abbey Roadin kävelykatu . Vanhimmat, sotilaalliset ja asumattomat rakenteet (esimerkiksi Stonehenge ) voidaan sisällyttää Ison-Britannian kulttuurimuistomerkkien luetteloon, joka on suojattu vanhemmalla lailla (vuodelta 1882) . Puistojen ja puutarhojen keinotekoiset maisemat ovat suojeltuja ilman muistomerkkiasemaa.

Tausta

Tietyt "muinaismuistomerkit" suojeltiin parlamentin lailla vuonna 1882 [5] , mutta yhteiskunta ei halunnut asettaa omistajille rajoituksia, mitä he voivat tehdä omaisuudellaan. Ensimmäinen luettelo arkkitehtonisesti arvostetuista rakennuksista Englannissa laadittiin Saksan pommituksen seurauksena toisen maailmansodan aikana [6] . Sen valmisteli kolmesataa Royal Society of Architects -yhdistyksen ja muinaisten rakennusten suojeluyhdistyksen jäsentä muinaisten monumenttien tarkastusviraston johdolla. Näitä töitä rahoitti Britannian valtiovarainministeriö [7] . Luettelo määritti mitkä pommitetut rakennukset piti palauttaa alkuperäiseen muotoonsa [6] ja millä tarkkuudella [7] . Skotlannissa 103 siirtokunnan tutkimuksen tulosten perusteella laadittiin luettelot Amsterdamin mallin mukaisesti jo vuonna 1936 kolmeen kategoriaan A, B ja C [8] .

Nykyaikainen muistomerkkien suojelujärjestelmä kehitettiin tästä sotilasluettelosta, ja se perustettiin Englannin ja Walesin kaupunkien ja maaseutusuunnittelun lailla (1947) ja samana vuonna Skotlannissa vastaavalla lailla. Pohjois-Irlannissa muistomerkkiluetteloita on pidetty vuodesta 1972 lähtien. Menettelyt vaihtelevat Yhdistyneen kuningaskunnan eri osissa.

Puolustus

Yhdistyneessä kuningaskunnassa ihmisen tuottaman kulttuuriperinnön suojelemisen tulosta kutsutaan eri sanoilla erityyppisille kiinteistöille, koska sitä säännellään eri säädöksillä. Käytä rakennuksista termiä englanti.  nimitys  - "nimeäminen, sisällyttäminen luetteloon, aseman määrittäminen", rakennuksia kutsutaan englanniksi.  lueteltu  - "sisältyy luetteloon", muinaiset kulttuurimonumentit (laki 1882) - englanti.  ajoitettu  - "sisältyy luetteloon", katastrofipaikat - eng.  suojattu  - "suojattu", taistelukentät, puutarhat ja puistot - eng.  rekisteröity  - "rekisteröity". Esineet voidaan ottaa suojaksi niiden historiallisen, arkeologisen, arkkitehtonisen tai esteettisen arvon perusteella [9] .

Rakennukset, joille ei ole annettu virallista suojelun arvoa, voidaan kuitenkin ottaa huomioon myös suunnittelu- ja suunnitteluprosessissa [10] .

Listausmenettely

Melkein kaikki historiallisesti kiinnostavat rakennukset voidaan listata puhelinkopeista ja liikennemerkeistä linnoihin. Historiallinen Englanti tuottaa määritteitä, jotka auttavat arvioimaan esineen merkitystä ja sijoittamaan sen johonkin kahdestakymmenestä kategoriasta [11] [12] . Vuonna 2020 korkein oikeus päätti asiassa Dill v. Secretary of State for Housing, Communities and Local Government ja toisessa , että kolmen kriteerin on täytyttävä: koko, kestävyys ja liikkumattomuus. Tätä tarkistusta kutsutaan Skerritts-testiksi samanlaisen edellisen tapauksen jälkeen [13] [14] [15] .

Monumentteja Englannissa ja Walesissa

Lainsäädäntö

Vuoden 1990 lain mukaisista listauksista ja luettelosta poistamisesta päättää hänen majesteettinsa hallituksen komissaari . Jokainen kansalainen voi aloittaa prosessin ottamalla yhteyttä kulttuuri-, media- ja urheiluministeriön alaisuudessa toimivaan Historic England -virastoon, myös sivuston [12] kautta , jolla on kriteerit. Historic England tutkii ehdotettuja kiinteistöjä ja määrittää niiden historiallisen ja arkkitehtonisen arvon. Sihteeri päättää esineen lisäämisestä tai poistamisesta Historic Englandin lausunnon mukaan, tarvittaessa kutsuen muita asiantuntijoita konsultaatioon. Kulttuuri-, media- ja urheiluministeriö on historiallisen Englannin lisäksi vuorovaikutuksessa kulttuuriperintöasioissa paikallishallinnon ja ympäristö-, elintarvike- ja maatalousministeriön kanssa [16] .

Walesissa Cadw [17] ylläpitää luetteloita Walesin parlamentin nimissä sijaitsevista monumenteista .

Kadontumisvaarassa olevat muistomerkit on sisällytetty erityiseen Heritage at Risk -rekisteriin . 

Vuonna 1980 syntyi skandaali Firestonen rengastehtaan (1928, Wallis, Gilbert and Partners, Art Deco ) nopeasta purkamisesta, jonka investointi- ja kehitysyhtiö Trafalgar House toteutti elokuun lomien aikana, kun omistajat saivat tietää, että lähitulevaisuudessa rakennukset tunnustetaan muistomerkeiksi [18] . Sen jälkeen hallitus päätti tarkistaa menettelyä kulttuuriperintökohteiden tunnistamiseksi [19] ja tutkia rakennuksia uudelleen etsiessään kadonneita monumentteja [20] .

Uskonpuhdistus

Englannissa on yritetty yksinkertaistaa perinnön käsittelyä useaan otteeseen [21] . Vuodelle 2021 on tehty joitain muutoksia.

Uudistuksen aloitti vuonna 2000 kulttuuri-, media- ja urheiluministeri, paroni Alan Howarth. Se johti saman vuoden The Power of Place -raporttiin [  22 ] , jota seurasi joulukuussa 2001 The Historic Environment: A Force . direktiivi , jonka DCSS ja ympäristö-, liikenne- ja alueministeriö laativat yhdessä . 23] . Heinäkuussa 2003 hallituksen uudistus alkoi raportilla Protecting the Historical Environment: How Get the System Work Better? ( Historiallisen ympäristömme suojaaminen : Järjestelmän toimivuuden parantaminen ) [24] ja vuonna 2004 julkaistiin raportti "Review of Heritage Protection: The Way Forward" , jossa hallitusta ja English Heritagea kehotettiin keskustelemaan uudistuksesta ja tarkistamaan luetteloon merkitsemisen kriteereitä. rakennukset (ns. "vihreä kirja", eli alustava asiakirja).   

Vuonna 2006 tämä raportti tarkistettiin [21] ja hallitus aloitti kaupunkisuunnittelustandardien muuttamisen.

Hallitus esitteli alahuoneessa 8. maaliskuuta 2007 asiakirjan (ns. "valkoinen kirja") "Perinnönsuojelu XXI-luvulla", joka velvoitti tekemään rakennusten luettelointiprosessista avoimemman [11] .

Vuonna 2008 kulttuuriperinnönsuojelulakiehdotusta [25] alettiin käsitellä alustavasti (ennen kuin se toimitettiin edustajainhuoneen kokoukseen), mutta myöhemmin se hylättiin vahvasta tuesta huolimatta kiireellisten talouskriisin torjuntatoimien puolesta [26] . Hankkeen tarkoituksena oli yhdistää rakennuksia, puistoja, puutarhoja, arkeologisia kohteita, taistelukenttiä, haaksirikkoja ja maailmanperintökohteita yhdeksi verkkokäyttöön. English Heritagen piti olla suoraan vastuussa perinnön etsimisestä ja avoimemmista neuvotteluista omistajien ja yhteiskunnan kanssa. Lisäksi ehdotettiin selkeän apurahajärjestelmän perustamista kulttuuriperinnön parissa [27] .

Useita vuosia kuultuaan kulttuuriperinnön puolestapuhujia, hyväntekeväisyysjärjestöjä, paikallisia rakennusalan viranomaisia ​​ja englantilaista kulttuuriperintöä paikallishallinnon ministeriö julkaisi kaupunkisuunnittelupolitiikan maaliskuussa 2010 | 5 " Historiallisen ympäristön suunnittelu " sekä osastojen ja " English  Heritagen" [10] käytännön suositukset näiden standardien soveltamisesta.

Joulukuussa 2010 ilmoitettiin, että kaikki erilliset kaupunkisuunnittelusäännöt korvataan yhdellä viitekehyksellä, jonka luonnos jätettiin 25.7.2011 keskustelun jälkeen 27.3.2012 ja sisältää muutoksia vuosilta 2018, 2019 ja 2021.

Luokat

Englannissa ja Walesissa muistomerkit on jaettu kolmeen luokkaan [28] .

  • I : erityistä (poikkeuksellista) kiinnostavaa rakennusta.
  • II* : rakennukset, jotka ovat erityisen tärkeitä kiinnostavien joukossa.
  • II : rakennukset, jotka ovat riittävän tärkeitä suojelutoimien perusteeksi [29] .

Entinen III esineluokka, jolla ei ollut muistomerkkiasemaa, lakkautettiin vuonna 1970 [30] .

Aktiivisissa anglikaanisissa kirkoissa käytetään nimityksiä A, B ja C, jotka vastaavat karkeasti arvoja. Niitä käytettiin vuoteen 1977, mutta monet rakennukset ovat säilyttäneet nämä nimitykset tähän päivään asti.

Muistomerkkiluettelot sisältävät noin 2 % Englannin rakennuksista [31] : maaliskuussa 2010 tietueita oli 374 tuhatta [16] , joista 92 % on luokkaa II, 5,5 % II* ja 2,5 % luokkaa I [32] ] . Merkittävä osa on kirkkorakennuksia, Englannissa on 14,5 tuhatta monumenttikirkkoa, mukaan lukien 4 tuhatta I-luokan (puolet luokan I esineistä), 4,5 tuhatta - II * ja 6 tuhatta - II-luokan kirkkoa [33] . Näistä kirkoista vuosina 1969-2010 jumalanpalvelus lopetettiin vuonna 1795 (noin 11 % kaikista kirkoista) [34] .

Yksittäisiä muistomerkkirakennuksia on noin puoli miljoonaa, koska rekisterimerkinnät viittaavat usein komplekseihin.

Kriteerit

Rakennuksen muistomerkkiluetteloon sisällyttämisen kriteereinä ovat arkkitehtoninen merkitys, historiallinen merkitys sekä läheinen yhteys merkittäviin henkilöihin ja tapahtumiin. Rakennukset, joilla ei ole yksittäistä merkitystä, voivat olla muistomerkki yhdessä kokonaisuuden muodossa, esimerkiksi rakentaa aukio. Joistakin suurista komplekseista, jotka eivät täytä monumenttien kriteerejä, tulee " suojelualueita " , joilla on vähemmän tiukat suojeluvelvoitteet [35] . 

Otettu huomioon:

  • ikä ja harvinaisuus: mitä vanhempi rakennus, sitä todennäköisemmin se listataan. Ennen vuotta 1700 rakennetuista rakennuksista, jotka ovat säilyttäneet merkittävän osan alkuperäisistä rakenteista, tulee poikkeuksetta monumentteja. Vuosina 1700–1840 rakennetuista rakennuksista tulee useimmissa tapauksissa monumentteja. Aikavälillä 1840-1945 tehdään valinta, ja tiukimmat ovat vuoden 1945 jälkeisiä rakennuksia. Alle 30 vuotta vanhat rakennukset on luokiteltu poikkeuksellisen arvokkaiksi ja välittömän menetyksen uhatuiksi.
  • esteettinen arvo , eli ulkonäkö, eikä vain erityisen kaunis - luettelot eivät myöskään ole näyttäviä, mutta heijastavat hyvin tiettyjä Englannin historian sosiaalisia ja taloudellisia näkökohtia.
  • Edustus: lukuisten samantyyppisten näytteiden joukossa tunnusomaisimmista tai merkittävimmistä tulee monumentteja.
  • paikallinen mutta valtakunnallisesti merkittävä kiinnostus , kuten asenne paikalliseen teollisuuteen, jonka tuotteet tunnetaan kaikkialla Englannissa.

Rakennuksen säilyvyysastetta tarkastuksen aikana ei oteta huomioon [35] .

Lisäksi:

  • kaikkiin rakennuksiin, jotka on rakennettu ennen 1 päivää heinäkuuta 1948 monumenttien läheisyydessä, sovelletaan samoja velvoitteita kuin itse monumentteja [36] .
  • uudisrakentamisen vaikutukset muistomerkkiä ympäröivään ympäristöön otetaan välttämättä huomioon kaupunkisuunnittelussa [10] .

Päätös rakennuksen sisällyttämisestä monumentteihin voidaan tehdä yhden pienen piirteen vuoksi, mutta sen jälkeen rakennus kokonaisuutena suojataan: sen julkisivu, suunnittelun piirteet, sisätilat, laitteet, mekanismit ja ympäristön esineet, vaikka eivät liity ympäristöön. kiinteistöt [37] .

Poikkeuksia monumenteista tapahtuu, mutta harvoin.

Hätäpuolustus

Hätätilanteessa, eli rakennuksen välittömän tuhoutumisen tai historiallisesti merkittävien piirteiden katoamisen välittömässä vaarassa, paikallinen kaupunkisuunnitteluviranomainen tekee päätöksen tilapäisestä suojelusta [37] kuuden kuukauden ajaksi. Tänä aikana on päätettävä, sisällytetäänkö rakennus muistomerkkiin vai ei.

Immuniteetti

Asiakirja tietyn rakennuksen koskemattomuudesta muistomerkkiluetteloon ottamisesta voidaan pyytää milloin tahansa hallituksen valtuutetulta sihteeriltä.

Muuttuvat monumentit

Englannissa ja Walesissa monumenttien sääntely on paikallisten suunnitteluviranomaisten ja paikallishallinnon (ei luettelointiviranomaisten) vastuulla. Yleisenä periaatteena on "asianmukainen ja tarkoituksenmukainen käyttö" tai mukauttaminen uudenlaiseen käyttöön [10] . Muutoksia ei kuitenkaan saa tehdä ilman paikallisten viranomaisten nimenomaista lupaa [38] . Walesissa lupa voidaan myöntää vain Walesin parlamentin ilmoituksella, kieltäytymällä - ilman parlamentin osallistumista.

Skotlannissa luvat myöntää ministerien puolesta Historic Environment Scotland kuullen omistajaa, paikallista suunnitteluviranomaista ja riippumatonta asiantuntijaa [39] .

Muistomerkkien työstäminen ilman lupaa on rikos, josta omistajat voidaan saattaa vastuuseen oikeudessa. Kaikkien tällaisten töiden tulokset voidaan perua paikallinen kaupunkisuunnitteluviranomainen, ja muistomerkki palautetaan alkuperäiseen kuntoonsa restaurointimetadaoilla omistajan kustannuksella.

Esimerkkejä luokan I monumenteista

Esimerkkejä luokan II* monumenteista

Esimerkkejä luokan II monumenteista

  • Abbey Road -studio , Lontoo
  • Broomhill Outdoor Pool ( Ipswich )
  • BT Tower , Lontoo
  • Birmingham back-to-backs  - alkuperäisessä kunnossaan säilynyt halpojen asuntojen kokonaisuus, joka rakennettiin Britanniaan 1800-luvulla kymmenien tuhansien talojen kera
  • huvipuisto Kursaal [40]
  • Surbitonin asema , Lontoo
  • Whitechapel Belfry , Lontoo
  • kävelysilta Wokinghamin asemalla, Berkshiressä [41] [42]

Kompleksit

Vuonna 2002 Englannissa [a] oli 80 laituria , jotka olivat kaikkien kolmen luokan monumentteja, esimerkiksi:

  • Cobham Park (Kent) - maisema-monumentti, joka sisältää I ja II luokan monumentteja, sekä arkeologian "muinainen muistomerkki" (roomalainen huvila);
  • Derwent Valley Factories  on maailmanperintökohde , johon kuuluu 838 englantilaista suojeltua rakennusta (16 luokka I, 42 luokka II* ja 780 luokka II) ja 9 "muinaista monumenttia";
  • monikerroksinen asuinkompleksi " Golden Lane Estate " (Lontoo) luokan II ja II* monumentteineen;
  • Ruislip  on peräisin 1000-luvulta, tällä hetkellä siellä on 1200-luvun II * luokan navetta ja muita 1500-luvun II luokan rakennuksia.
  • West Norwood Cemetery  on goottilainen revival -kompleksi , jossa on 65 luokan II ja II* monumenttia, mukaan lukien aitaus, krematorio, hautakivet ja mausoleumit. Myös luokan II * puisto suojeltujen puutarhojen ja puistojen luetteloissa.

Paikallisesti tärkeitä kohteita

Monet kaupunkihallitukset (esimerkiksi Birminghamissa tai Borough of Crawleyssa [43] ) ylläpitävät kansallisia suojeltujen kohteiden luetteloita paikallisella tasolla. Niillä ei ole täyttä muistomerkkisuojaa, mutta ne voidaan sisällyttää suojelualueisiinsa tai suojella kaupunkisuunnittelumenetelmin. Kaupunginhallitus odottaa tällaisten kiinteistöjen omistajilta ymmärtävän, kuinka tärkeitä heidän kiinteistönsä ovat kaupungin imagolle ja säilyttävän sitä mahdollisimman paljon.

Birminghamissa käytetään kolmea paikallisten monumenttien luokkaa:

  • luokka A  - esineet, jotka katoamisuhan sattuessa julistetaan välittömästi kansalliseksi muistomerkiksi.
  • luokka B  - tärkeät kaupungit tai kadut arkkitehtonisessa maisemassa, joiden säilyttämiseksi ehdottomasti ponnistetaan.
  • luokka C  - paikallista merkitystä, mukaan lukien teollisen arkeologian esineet .

Borough Crowley käyttää viittä kriteeriä, ja 59 rakennusta on listattu marraskuussa 2010 [43] :

  • historiallinen merkitys;
  • arkkitehtoninen arvo;
  • arvo esineryhmässä tai kaupunkimaisemassa;
  • korkea säilyvyys alkuperäisessä kunnossa
  • arvoa paikallisyhteisölle.

Pohjois-Irlanti

Muistomerkkien luettelointi aloitettiin Pohjois-Irlannissa myöhemmin kuin muualla Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuoden 1972 kaupunkisuunnittelulailla, ja vuodelle 2011 nykyinen lainsäädäntökehys vahvistettiin vastaavalla vuoden 1991 lailla [45] . Lain 42 artiklassa täsmennetään, että Pohjois-Irlannin hallituksen erityinen elin ylläpitää luetteloita rakennuksista, joilla on erityistä arkkitehtonista tai historiallista arvoa. Vuodesta 2016 lähtien tätä on hoitanut paikallishallinnon historiallisen ympäristön osasto [46] , joka otti tämän toimivallan ympäristönsuojeluvirastolta asianomaisen osaston jaoston yhteydessä [47] .

Ensimmäinen kiinteistötutkimus suojelulain hyväksymisen jälkeen alkoi vuonna 1974 [48] ja kesti 20 vuotta. Kun se valmistui vuonna 1994, aikataulumenettely oli kokenut merkittäviä muutoksia, mikä aiheutti toisen selvityksen, joka on edelleen käynnissä. Sen aikana uuden tiedon keruun ohella tunnetut tosiasiat päivitetään ja tarkistetaan. Tiedot monumenteista ja muista muistomerkeistä tallennetaan julkiseen tietokantaan [48] .

Luettelokriteerit pyrkivät arvioimaan rakennuksen arkkitehtonista ja historiallista arvoa [45] . Luetteloihin sisältyvien muistomerkkien muuttamiseen on saatava paikallisten viranomaisten suostumus [49] .

Luettelot sisältävät noin 9 tuhatta monumenttia [50] neljästä luokasta:

  • Luokka A : arvokkaimmat rakennukset, mukaan lukien erinomaiset esimerkit arkkitehtuurista ja parhaiten säilyneistä muistomerkeistä tunnustetuista arkkitehtonisista tyyleistä sekä aikakausilta ja rakennustyypeiltä [45] ;
  • Luokka B+ : rakennukset, jotka ovat korkealaatuisia ja erityisominaisuuksia sisältä, ulkoa tai sijaintia erottuvat luokasta B1 tai rakennukset, jotka eivät ole luokkaa A puutteellisen säilytyksen tai huonojen muutosten tai lisäysten vuoksi [45] ;
  • Arvosana B1 : Hyviä esimerkkejä heidän tyylistään tai aikakaudestaan, jossa on hyväksyttävä taso uudelleentyöstöä tai alkuperäisiä puutteita. Yleensä tämä luokka osuu ominaisuuksien yhdistelmän perusteella tai muutamien, mutta laadukkaiden tai arvokkaiden yksityiskohtien vuoksi [45] ;
  • Luokka B2 : Rakennukset, jotka vain täyttävät muistomerkin kriteerit ja joissa on hyväksyttävä muutostaso tai puutteita. Luokkaa B2 käytetään rakennuksissa, joissa on vähän ja vähän arvokkaita historiallisia ominaisuuksia, tai rakennuksia, jotka sijaitsevat muiden muistomerkkien suojelualueilla [45] .

Esimerkkejä

Skotlanti

Skotlannin suojeltujen rakennusten luetteloita ylläpitää Scottish Historic Environment, joka on Skotlannin ministerineuvoston alainen viranomainen [14] .

Muistomerkkien suojelu aloitettiin vuonna 1947 Skotlannin kaupunki- ja maaseutusuunnittelulailla, nykyinen lainsäädäntökehys on samanlainen vuoden 1997 laki [60] . Suojeluvaltuudet kuuluvat eduskunnalle ja hallitukselle. Skotlannin historiallinen ympäristö siirtyi rakennusministeriöltä vuonna 1991. Kaikki muistomerkkien muutokset on saatava paikallisilta viranomaisilta [60] .

Yhteensä 47 tuhatta monumenttia [61] on jaettu kolmeen luokkaan:

  • luokka A : historian tai arkkitehtuurin kannalta erityisen kiinnostavat rakennukset, erinomaiset esimerkit ajanjaksosta, tyylistä tai rakennustyypistä [62]  - 8 % monumenteista (noin 3,8 tuhatta) [61] ;
  • luokka B : historian tai arkkitehtuurin kannalta erityisen kiinnostavat rakennukset, hyviä esimerkkejä aikakaudesta, tyylistä tai rakennustyypistä [62]  - 50 % monumenteista [61] ;
  • luokka C : rakennukset, joilla on erityistä historiallista tai arkkitehtonista mielenkiintoa, tyypillisiä esimerkkejä aikakaudesta, tyylistä tai rakennustyypistä [62] .

Esimerkkejä

Ilmoittautuminen

Vuoden 2008 lakiesitys ei edennyt, mutta Historic England (silloin osa Englannin perintöä) julkaisi yleisen luettelon Englannin perinnöstä vuonna 2011 [75] . National Heritage List for England  on Internetissä käytettävissä oleva tietokanta, joka sisältää noin neljäsataa tuhatta yksittäistä rakennusta - monumentteja, antiikkiesineitä, puutarhoja, puistoja, haaksirikkoja ja taistelukenttiä sekä maailmanperintökohteita . Lainsäädäntökehys säilyy kuitenkin jokaisen esineluokan osalta samana [76] .

Skotlannissa vastaava tietokanta on Historic Environment Scotlandilla [77] ja karttatietokanta Pastmap [78] .

Walesissa paikallisviranomaisen tai Cadw :n tulee ottaa yhteyttä kulttuuriperintökohteisiin liittyviin tietoihin . British Listed Buildings -tietokannassa [79] on alaosastoja Englannista, Skotlannista ja Walesista sekä erilaisia ​​hakuvaihtoehtoja sijainnin, avainsanojen tai kartan perusteella, mutta sitä ylläpitävät vapaaehtoiset, joten sitä ei voida pitää täydellisenä.

Pohjois-Irlanti ylläpitää perintöluetteloa Northern Ireland Buildings Database [80] 7

England Landmarks -valokuva-albumi suunniteltiin vuonna 1999 tilannekuvaksi englantilaisesta perinnöstä vuosisadan vaihteessa, ja sen historiatiedot olivat helmikuussa 2001 [81] ja kuvat vuosilta 1999–2008. Historic England ylläpisi 323 000 valokuva-albumia erillinen sivusto Kuvat Englannista [82] , liitettiin myöhemmin viralliseen rekisteriin [83] .

Uhanalaisen ja kadonneen perinnön luetteloa on pidetty vuoden 1991 tutkimuksen jälkeen [84] . Vuoden 1998 lisäys annettiin luokkien I ja II kohteista tehdyn tutkimuksen tulosten perusteella. Vuonna 2008 tiedot arkkitehtonisista monumenteista, muinaismuistomerkeistä, puutarhoista ja puistoista, taistelukentistä, haaksirikoista ja suojelualueista [85] sisällytettiin yleiseen "Heritage at Risk" -luetteloon (Heritage at Risk) . Riskiperintörekisteri on koottu kuntien tiedoista, viranomaistutkimuksista, vapaaehtoisista ja kansalaisten vetoomuksista, ja se on saatavilla Internetissä [86] .

Skotlannissa Skotlannin muinaisten ja historiallisten monumenttien kuninkaallinen komissio (RCAHMS) on pitänyt Historic Scotlandin luetteloa katoamisvaaran olevista rakennuksista vuodesta 1990 lähtien [87] . Näiden elinten yhdistämisen jälkeen luetteloa käsittelee Skotlannin historiallinen ympäristö.

Walesissa paikallisviranomaiset uhkaavat monumenttiluetteloita, ja Walesin parlamentti (Cadw) julkaisi aiheesta raportin vuonna 2009 [88] . Walesin muinaisten ja historiallisten monumenttien kuninkaallisen toimikunnan välitön rekisteröintiosasto on vastuussa rakennuksista, jotka ovat vaarassa purettua, muuttua merkittävästi tai rappeutua.

Lähteet

  1. ↑ Suojatut rakenteet . kansalaistieto.fi . Kansalaisten tiedotuslautakunta. Haettu 14. heinäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 8. huhtikuuta 2022.
  2. ↑ Järjestelyt perintöhakemusten käsittelyyn Suunta 2015 . gov.uk. _ Yhteisö- ja paikallishallintoosasto (2015). Haettu 9. huhtikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 16. elokuuta 2018.
  3. ↑ A–Z suojeltavat rakennukset . Listatut rakennusmittaajat . 1st Associated Ltd. Haettu 9. huhtikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 7. huhtikuuta 2018.
  4. ↑ Epätavallisille rakennuksille myönnettiin suojeltu asema  (8.6.2011). Arkistoitu alkuperäisestä 21. heinäkuuta 2011. Haettu 9. huhtikuuta 2022.
  5. ↑ Historiallisten kohteiden ja rakennusten säilyttäminen . parlamentti.uk. Haettu 27. elokuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2010.
  6. ↑ 1 2 Suojeltavat rakennukset - The Victorian Society . Käyttöpäivä: 9. tammikuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 7. joulukuuta 2009.
  7. ↑ 1 2 Vihollisen pommittajien ja omien purkamomiehidemme kohteita . Independent.co.uk (28. elokuuta 1995). Haettu 9. huhtikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 1. syyskuuta 2018.
  8. ↑ National Dictionary of Scottish Architects
  9. ↑ Historiallisen ympäristön suojeleminen . Kulttuuri-, media- ja urheilulaitos . Haettu 7. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 21. elokuuta 2011.
  10. ↑ 1 2 3 4 Suunnittelupolitiikka Lausunto 5 'Historiallisen ympäristön suunnittelu' . Yhteisö- ja paikallishallinnon osasto (maaliskuu 2010). Haettu 9. elokuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 18. tammikuuta 2017.
  11. ↑ 12 valintakiltaa . _ Englantilainen perintö. Arkistoitu alkuperäisestä 4. heinäkuuta 2011.
  12. ↑ 12 listattujen rakennusten usein kysyttyä . Wiltshiren neuvosto. Haettu 8. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 12. marraskuuta 2016.
  13. ↑ Dill (valittaja) vastaan ​​Ministeri for Housing, Communities and Local Government ja toinen (vastaajat) Arkistoitu 15. heinäkuuta 2021 Wayback Machinessa , korkeimman oikeuden tuomio , annettu 20. toukokuuta 2020 10. maaliskuuta 2020 pidetyn kuulemisen jälkeen ja käytetty 23.5.2020
  14. ↑ 12 Listausprosessi . _ www.historicenvironment.scot . Haettu 9. huhtikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 8. huhtikuuta 2022.
  15. ↑ Rakennukset ja suojelualueet . cadw.gov.wales . Haettu 9. huhtikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 21. heinäkuuta 2017.
  16. ↑ 12 Rakennusten luettelointi . Kulttuuri-, media- ja urheilulaitos. Haettu 6. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 16. tammikuuta 2013.
  17. ↑ Suojeltavat rakennukset Walesissa . Cadw. Haettu 7. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 3. joulukuuta 2010.
  18. ↑ John Witherow, "No listing of Hoover factory", The Times , 1. syyskuuta 1980, s. neljä.
  19. ↑ John Young, "Kansakunnan luetteloon on lisätty huomattava tusina", The Buildings Times , 15. lokakuuta 1980, s. neljä.
  20. ↑ Charles Knevitt, "Protecting Palaces and pillarboxes", The Times , 3. kesäkuuta 1985, s. kahdeksan.
  21. ↑ 12 John Sharland . Suojeltavat rakennukset ja historiallinen ympäristö – kritiikki hallituksen kulttuuriperintöpolitiikkaan (2006). Haettu 23. toukokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2022.
  22. ↑ Paikan voima (2000). Haettu 23. toukokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 31. joulukuuta 2021.
  23. ↑ Historiallinen ympäristö: tulevaisuutemme voima (2001). Haettu 7. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 12. toukokuuta 2010.
  24. ↑ Historiallisen ympäristömme suojaaminen: Järjestelmän parantaminen (2003). Haettu 7. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 12. toukokuuta 2010.
  25. ↑ Luonnos perinnönsuojelulakiksi . Kulttuuri-, media- ja urheilulaitos (huhtikuu 2009). Haettu 4. maaliskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 12. tammikuuta 2012.
  26. ↑ Roger Mascall . Heritage Protection Bill Englannin ja Walesin perusuudistus?  (18. joulukuuta 2009). Arkistoitu alkuperäisestä 16. syyskuuta 2011. Haettu 9. huhtikuuta 2022.
  27. ↑ Perinnönsuojeluuudistus - Luonnos perinnönsuojelulakiehdotukseksi . English Heritage (2. huhtikuuta 2008). Haettu 6. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 9. huhtikuuta 2008.
  28. ↑ Kiinteistöjen valintaperiaatteet (.pdf). Kulttuuri-, media- ja urheilulaitos (maaliskuu 2010). Käyttöpäivä: 24. toukokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 4. joulukuuta 2012.
  29. ↑ Asuminen luokan I, II* tai Grade II suojellussa rakennuksessa . Historiallinen Englanti. Haettu 9. huhtikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 17. heinäkuuta 2018.
  30. ↑ Tietoja listatuista rakennuksista . Heritage.co.uk . Arkistoitu alkuperäisestä 26. lokakuuta 2005.
  31. ↑ Heritage at Risk -raportti (.pdf). English Heritage (heinäkuu 2010). Haettu 6. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 31. joulukuuta 2021.
  32. ↑ Listatut rakennukset . Englantilainen perintö. Haettu 7. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 24. tammikuuta 2013.
  33. ↑ Hartauspaikoista huolehtiminen . Brittiläinen uskonto numeroissa . Käyttöönottopäivä: 24. toukokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 26. heinäkuuta 2011.
  34. ↑ KIRKOT JA SULKEMINEN ENGLANNIN KIRKKOSSA: Yhteenvetoraportti . Theheritagealliance.org.uk . Haettu 3. helmikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 21. kesäkuuta 2017.
  35. ↑ 1 2 Kiinteistöjen valinnan periaatteet (.pdf). Median, kulttuurin ja urheilun laitos (maaliskuu 2010). Haettu 25. toukokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 4. joulukuuta 2012.
  36. ↑ Planning (Listed Buildings and Conservation Areas) Act 1990, Part 1, Chapter 1, Section 5(a) Arkistoitu 8. joulukuuta 2009 Wayback Machinessa .
  37. ↑ 1 2 Merkitty "Muutokseksi lainsäädäntöön: Vuoden 1990 Planning (Listed Buildings and Conservation Areas) Actiin" ei ole vielä tehnyt jäljellä olevia muutoksia legal.gov.uk:n toimitukselle. Suunnittelulaki (Suojellut rakennukset ja suojelualueet) 1990: Arkkitehtonisesti tai historiallisesti erityisen kiinnostavien rakennusten luettelointi: 1 luvun 6 § . Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Haettu 8. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 19. maaliskuuta 2016.
  38. ↑ Asuminen suojellussa rakennuksessa . Englantilainen perintö. Haettu 3. syyskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 9. helmikuuta 2022.
  39. ↑ Listausprosessi . Historiallinen Skotlanti. Haettu 8. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 7. helmikuuta 2013.
  40. ↑ The Kursaal, Southend-on-sea Arkistoitu 4. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa , British Listed Buildings, käytetty 18. tammikuuta 2013
  41. ↑ KÄYTÄSILTA VÄLITTÖMÄSTI WOKINGHAM STATION ETELÄSSÄ, Wokingham - 1268457 | Historiallinen Englanti . Haettu 9. huhtikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 8. huhtikuuta 2022.
  42. ↑ Railway Footbridge Wokinghamin virtuaalimuseo . Haettu 9. huhtikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 8. huhtikuuta 2022.
  43. ↑ 1 2 Crawley Borough Council (marraskuu 2010),Crawleyn paikallinen rakennusluettelo, Crawley Borough Council , < http://www.crawley.gov.uk/pw/web/int175663 > . Haettu 9. helmikuuta 2013 . 
  44. ↑ Mussendenin temppeli: Historialliset rakennuksen tiedot . Pohjois-Irlannin rakennustietokanta . Yhteisöosasto. Haettu 8. helmikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 11. helmikuuta 2017.
  45. ↑ 1 2 3 4 5 6 Suunnittelupolitiikka 6 Suunnittelu, arkeologia ja rakennusperintö Tarkistettu liite C: Luettelokriteerit (.pdf). DOENI (2011). Haettu 8. helmikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 11. helmikuuta 2017.
  46. ↑ Rakenne ja sisältö Historiallinen ympäristö -divisioonassa . Yhteisöosasto (joulukuu 2016). Arkistoitu alkuperäisestä 5. tammikuuta 2017.
  47. ↑ Muutoksia ministeriöissä . nidirect.gov (13. marraskuuta 2015). Haettu 8. helmikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 13. elokuuta 2019.
  48. ↑ 12Second Survey . _ Yhteisöosasto (20. elokuuta 2015). Haettu 8. helmikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 8. huhtikuuta 2022.
  49. ↑ Suunnittelupolitiikkalausunto 6: Suunnittelu, arkeologia ja rakennusperintö (.pdf) 22. Suunnittelupalvelu (maaliskuu 1999). Käyttöpäivä: 6. heinäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 24. tammikuuta 2011.
  50. ↑ Listatut rakennukset . Yhteisöosasto (27. elokuuta 2015). Haettu 8. helmikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 25. tammikuuta 2021.
  51. ↑ Gosfordin linna: Historialliset rakennuksen tiedot . Pohjois-Irlannin rakennustietokanta . Yhteisöosasto. Haettu 8. helmikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 11. helmikuuta 2017.
  52. ↑ Suuri oopperatalo: Historiallisen rakennuksen tiedot . Pohjois-Irlannin rakennustietokanta . Yhteisöosasto. Haettu 8. helmikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 11. helmikuuta 2017.
  53. ↑ Belfastin linna: Historialliset rakennuksen tiedot . Pohjois-Irlannin rakennustietokanta . Yhteisöosasto. Haettu 11. marraskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 8. huhtikuuta 2022.
  54. ↑ Necarnen linna: Historialliset rakennuksen tiedot . Pohjois-Irlannin rakennustietokanta . Yhteisöosasto. Haettu 11. marraskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 8. huhtikuuta 2022.
  55. ↑ Scrabo Tower: Historialliset rakennuksen tiedot . Pohjois-Irlannin rakennustietokanta . Yhteisöosasto. Haettu 7. helmikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 18. heinäkuuta 2018.
  56. ↑ Campbell College: Historic Building Details . Pohjois-Irlannin rakennustietokanta . Yhteisöosasto. Haettu 11. marraskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 8. huhtikuuta 2022.
  57. ↑ Old Bushmills Distillery: Historic Building Details . Pohjois-Irlannin rakennustietokanta . Yhteisöosasto. Haettu 11. marraskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 8. huhtikuuta 2022.
  58. ↑ Pankkirakennukset | epäsuora . apps.communities-ni.gov.uk . Haettu 4. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 20. lokakuuta 2020.
  59. ↑ National Gallery of Scotland: Listed Building Report . Historiallinen Skotlanti. Haettu 6. heinäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 7. huhtikuuta 2020.
  60. ↑ 1 2 Skotlannin historiallinen ympäristöpolitiikka . - Historic Scotland, lokakuu 2008. - S. 24-25. - ISBN 978-1-84917-002-4 . Arkistoitu 3. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa
  61. ↑ 1 2 3 3 Suojeltujen rakennusten luokat . — Skotlannin historiallinen ympäristö. Arkistoitu 8. huhtikuuta 2022 Wayback Machinessa
  62. ↑ 1 2 3 Mikä on listaus? Listauksen luokat . Skotlannin historiallinen ympäristö. Haettu 6. heinäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 8. huhtikuuta 2022.
  63. ↑ Historiallinen ympäristö Skotlanti. Craigellachie, vanha silta Spey-joen yli (Telford Bridge) (LB2357  ) . Haettu: 7.7.2020.
  64. ↑ Historiallinen ympäristö Skotlanti. 80 George Square Glasgow City Chambers ja lampunkannattimet George Squarelle (LB32691  ) . Haettu: 7.7.2020.
  65. ↑ Historiallinen ympäristö Skotlanti. Glasgow'n katedraali, lukuun ottamatta suunniteltua monumenttia SM90150, 70 Cathedral Square, Glasgow (LB32654  ) . Haettu: 7.7.2020.
  66. ↑ Historiallinen ympäristö Skotlanti. Holyroodhouse, Palace of Holyroodhouse, mukaan lukien portit, portit, rajaseinät ja kaiteet (LB28022  ) . Haettu: 7.7.2020.
  67. ↑ Historiallinen ympäristö Skotlanti. 1-48 (mukaan lukien nos) Ravelston Garden (LB30264  ) . Haettu: 7.7.2020.
  68. ↑ Historiallinen ympäristö Skotlanti. Cardross Kilmahew Estate, St Peter's College (LB6464  ) . Haettu: 7.7.2020.
  69. ↑ Historiallinen ympäristö Skotlanti. Dysart, Hot Pot Wynd, Harbour House (LB45507  ) . Haettu: 7.7.2020.
  70. ↑ Historiallinen ympäristö Skotlanti. Ostaig Farm Square tunnetaan nimellä Sabhal Mor Ostaig (Cola - Isde Gaidhlig - Gaelic College and Cottage (LB13985)  ) . Haettu 7. heinäkuuta 2020.
  71. ↑ Historiallinen ympäristö Skotlanti. George Street, Pyhän Johanneksen katedraali (Episkopaalinen) kaiteineen (LB38849  ) . Haettu: 7.7.2020.
  72. ↑ Historiallinen ympäristö Skotlanti. 49 ja 51 Belmont Street, Belmont Picturehouse (entinen Trades Council Hall) (LB20132  ) . Haettu: 7.7.2020.
  73. ↑ Historiallinen ympäristö Skotlanti. Mugdock Country Park, Craigendin linna (LB50821  ) . Haettu: 7.7.2020.
  74. ↑ Historiallinen ympäristö Skotlanti. 14 Bath Street, The George, entinen The County (LB26818  ) . Haettu: 7.7.2020.
  75. ↑ Historiallinen yhdistys. Englannin kansallinen perintöluettelo on julkaistu . Haettu 23. toukokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 28. syyskuuta 2011.
  76. ↑ Tietoja listasta | Historiallinen  Englanti . historicengland.org.uk . Haettu 13. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 13. joulukuuta 2021.
  77. ↑ Historialliset ja suojellut rakennukset . Historiallinen Skotlanti. Haettu 7. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 27. huhtikuuta 2016.
  78. ↑ pastmap.org.uk . Haettu 9. huhtikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 7. huhtikuuta 2013.
  79. ↑ Hyvät IT-palvelut. Listatut rakennukset verkossa . British Listed rakennukset. Haettu 15. elokuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2018.
  80. ↑ Pohjois-Irlannin rakennustietokanta . Pohjois-Irlannin ympäristövirasto. Haettu 7. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 12. toukokuuta 2011.
  81. ↑ Kuvia Englannista UKK . Englantilainen perintö. Haettu 8. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 1. marraskuuta 2007.
  82. ↑ Englannin kansallinen perintöluettelo . Englantilainen perintö. Haettu 23. toukokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 1. toukokuuta 2012.
  83. ↑ Etsitkö kuvia Englannista? | Historiallinen  Englanti . historicengland.org.uk . Haettu 23. maaliskuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 24. maaliskuuta 2022.
  84. ↑ Vaaralliset rakennukset . Englantilainen perintö. Haettu 24. toukokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 19. kesäkuuta 2021.
  85. ↑ Mikä on Heritage at Risk? . Helm. Haettu 8. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 7. huhtikuuta 2022.
  86. ↑ Heritage at Risk . Haettu 24. toukokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 12. kesäkuuta 2011.
  87. ↑ Vaaralliset rakennukset . Skotlannin muinaisten ja historiallisten monumenttien kuninkaallinen komissio . Haettu 8. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 17. heinäkuuta 2011.
  88. ↑ Walesin vaarassa olevien rakennusten torjunta . Cadw (1. marraskuuta 2009). Haettu 8. kesäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 10. elokuuta 2011.

Muistiinpanot

  1. ↑ Englanninkielisessä kulttuurissa laituri ( eng.  pier ) on muun muassa erityinen vapaa-ajanviettopaikka meren rannikolla. Viktoriaanisella aikakaudella merimatkailun kukoistamisen yhteydessä laitureille alettiin rakentaa viihde- ja virkistysmahdollisuuksia.

Linkit