| Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) parlamentaarinen yleiskokous | |
|---|---|
| Englanti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) parlamentaarinen yleiskokous | |
| Jäsenyys | 56 Etyjin osallistujavaltion parlamenttia |
| Päämaja | Tanska ,Kööpenhamina, Tordenskjoldsgade 1 |
| Organisaation tyyppi | parlamentaarinen edustajakokous [d] |
| viralliset kielet | Englanti , venäjä , ranska , saksa , italia , espanja |
| Johtajat | |
| Puheenjohtaja | Kristin Muttonen |
| pääsihteeri | Roberto Montella |
| Pohja | |
| Perustamispäivämäärä | 1992 |
| Verkkosivusto | oscepa.org |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Etyjin parlamentaarinen yleiskokous ( Eng. Parliamentary Assembly of the Organization for Security and Co-operation in Europe ), ETYJ PA ( OSCE PA ) on parlamenttienvälinen järjestö, joka yhdistää 57 Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan valtiota, jotka ovat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön jäseniä. Euroopan turvallisuus - ja yhteistyöjärjestö .
Etyjin historia juontaa juurensa 1970-luvun alun kansainväliseen levoton aikaan, jolloin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYJ) perustettiin toimimaan monenvälisenä foorumina idän ja lännen väliselle vuoropuhelulle ja neuvotteluille. Kahden vuoden Helsingissä ja Genevessä kestäneiden kokousten tuloksena syntyi 1.8.1975 allekirjoitettu sopimus, jota kutsuttiin Helsingin päätösasiakirjaksi.
Tämä asiakirja sisälsi useita tärkeitä sotilas-poliittisia ja taloudellisia sitoumuksia sekä ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiä, joista tuli keskeisiä ns. "Helsingin prosessia". Helsingin lakiin asetettiin myös kymmenen perusperiaatetta, jotka ohjaavat valtioiden "käyttäytymistä" suhteessa kansalaisiinsa ja myös toisiinsa.
Vuoteen 1990 asti ETYK:n työ tehtiin ensisijaisesti kokousten ja konferenssien sarjana, jonka aikana kehitettiin ja laajennettiin osallistujavaltioiden antamia sitoumuksia ja arvioitiin ajoittain niiden toteutumista. Kylmän sodan päättyminen ja marraskuun 1990 Pariisin huippukokous merkitsivät ETYK:n uuden aikakauden alkua. Pariisin uuden Euroopan peruskirjan kirjoittajat kehottivat ETYK:tä osallistumaan Euroopassa tapahtuviin historiallisiin muutoksiin ja kehittämään vastauksia kylmän sodan päättymisen aikakauden uusiin haasteisiin. Tämän seurauksena ETYK on hankkinut pysyviä instituutioita ja toimintakykyä. Pariisin peruskirjassa ETYK:n valtion- ja hallitusten päämiehet määräsivät myös nimenomaisesti ETYK:n parlamentaarisen yleiskokouksen perustamisesta.
Huhtikuussa 1991 Espanjan parlamentin kutsusta kaikkien ETYK:n osallistujavaltioiden korkea-arvoiset edustajat kokoontuivat Madridissa nimenomaan ETYK:n parlamentaarisen yleiskokouksen perustamiseksi valtionpäämiesten ja valtionpäämiesten vaatimuksen mukaisesti. maidensa hallitus. Tämän kokouksen tuloksena annettiin Madridin julistus, jossa vahvistettiin yleiskokouksen perussäännöt, työtavat, koko, toimivallan laajuus sekä äänten jakautuminen sen jäsenten kesken.
Berliinissä vuonna 1991 pidetyssä kokouksessaan ETYK:n ulkoministerineuvosto (CMFA) ilmaisi tyytyväisyytensä parlamentaarisen yleiskokouksen perustamiseen ja totesi, että ministerit odottavat innolla parlamentaarisen edustajakokouksen jäsenten "kollektiivista ilmaisua" Euroopan turvallisuus ja yhteistyö sekä ETYK:n kehittäminen edelleen.
Heinäkuussa 1992 parlamentaarisen yleiskokouksen ensimmäinen virallinen istunto pidettiin Budapestissa. Edustajakokous päätti muun muassa hyväksyä Tanskan parlamentin kutsun ja isännöidä kansainvälisen sihteeristön Kööpenhaminassa.
Samana vuonna Prahan kokouksessa ETYK:n osallistujat osallistuivat suoraan näiden kahden elimen välisen aktiivisen vuoropuhelun luomiseen ja ilmoittivat, että ETYK:n puheenjohtaja olisi valmis raportoimaan yleiskokoukselle ETYK:n työstä. ETYK, vastaa parlamentin jäsenten aiheeseen liittyviin kysymyksiin ja ottaa huomioon heidän näkemyksensä myöhempää toimittamista varten ministerineuvostolle. Tästä alkaa perinne, jossa puheenjohtaja puhuu eduskuntakokouksessa, jolloin hän vastaa myös kansanedustajien suoriin kysymyksiin.
Vuonna 1994 ETYK nimettiin uudelleen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöksi sen toiminnan laajentumisen myötä.
Etyj-Etyj-huippukokoukset Helsingissä (1992), Budapestissa (1994) ja Istanbulissa (1999) vahvistivat osallistujavaltioiden kiinnostuksen parlamentaarikkojen aktiiviseen osallistumiseen ETYJ:n toimintaan ja päättivät, että puheenjohtajan tulee säilyttää tiiviit suhteet parlamentaariseen yleiskokoukseen, tuovat sen suositukset pysyvän neuvoston tietoon ja tiedottivat kansanedustajille Etyjin toiminnasta. Istanbulin huippukokouksessa vuonna 1999 Etyjin jäsenmaiden hallitusten päämiehet korostivat parlamentaarisen yleiskokouksen kasvavaa roolia demokraattisen kehityksen ja vaalitarkkailun alalla.
Etyjin PA:n 23. istunto pidettiin Bakussa heinäkuussa 2014. Eduskuntakokouksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin suomalainen poliitikko Ilkka Kanerva ; Häntä äänesti 111 kansanedustajaa, nykyistä puheenjohtajaa Ranko Krivokapicia 96 [2] .
Etyjin PA:n 24. istunto pidettiin 5.-9.7.2015 Helsingissä . Suomesta tuli ensimmäinen maa, jossa Etyjin PA-istunto järjestettiin toista kertaa - tämä johtui siitä, että vuonna 2015 tuli kuluneeksi 40 vuotta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan allekirjoittamisesta Helsingissä [3 ] [4] . Heinäkuun alussa Suomi kieltäytyi myöntämästä viisumeita Venäjän duuman puheenjohtajalle Sergei Naryshkinille ja viidelle muulle Venäjän valtuuskunnan jäsenelle, joiden oli määrä osallistua PA-istuntoon. Suomi selitti päätöstään sillä, että viisumia saaneet valtuuskunnan jäsenet ovat EU :n pakotelistalla . Venäjän valtuuskunta päätti protestina olla osallistumatta täysimääräisesti Etyjin PA-istuntoon. Suomen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen kutsuttiin Venäjän ulkoministeriöön, jossa hänelle kerrottiin, että Suomen toimintaa pidettiin "rehellisesti sanottuna epäystävällisenä, hyvän naapuruuden periaatteiden vastaisena ja Venäjän ja Suomen suhteita vahingoittavana " [4] .
Etyjin PA:n nykyinen pääsihteeri on Roberto Montella (Italia); hän aloitti tehtävässään 1. tammikuuta 2016 [5] .
Pysyvä komitea, joka koostuu kansallisten valtuuskuntien johtajista ja työvaliokunnan jäsenistä, hyväksyy talousarvion, nimittää pääsihteerin ja johtaa edustajakokouksen työtä.
Edustajakokouksen työ on jaettu kolmen yleisen komitean kesken, jotka vastaavat pitkälti Helsingin päätösasiakirjan kolmea pääkohtaa:
I. Poliittisten ja turvallisuusasioiden valiokunta
II. Talous-, tiede-, teknologia- ja ympäristövaliokunta
III. demokratiaa, ihmisoikeuksia ja humanitaarisia asioita käsittelevä valiokunta
Valiokunnan jäsenet valitsevat puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja esittelijän vuodeksi kerrallaan. Päätökset tehdään vuosikokouksessa ääntenenemmistöllä.
Puheenjohtajan nimittämät erityisedustajat käsittelevät Itämeren aluetta, Afganistania ja Kaakkois-Eurooppaa, Etyjin budjettia, ihmiskauppaa ja terrorismin torjuntaa, sukupuolta, rajakysymyksiä, antisemitismiä, rasismia ja suvaitsemattomuutta sekä arktista aluetta.
Kansainvälinen sihteeristö tukee pääsihteerin johdolla yleiskokouksen puheenjohtajan ja johdon toimintaa ja järjestää kaikki kokoukset, vaalitarkkailuvaltuuskunnat ja diplomaattivierailut. Kansainvälinen sihteeristö koostuu pysyvästä henkilöstöstä ja tutkijoista, jotka sijaitsevat päätoimistossa Kööpenhaminassa ja parlamentaarisen yleiskokouksen yhteystoimistossa Wienissä. Päätoimisto ja PA:n yhteystoimisto toimivat kansainvälisinä diplomaattisina edustustoina. PA:n yhteystoimiston edustajat osallistuvat Etyjin toimeenpanorakenteiden kokouksiin, mukaan lukien pysyvän neuvoston säännölliset kokoukset. Sihteeristö toimii viestintäkanavana kansallisten valtuuskuntien ja Etyjin toimielinten välillä sekä tiedotuskeskuksena yleiskokouksen jäsenille ja suurelle yleisölle.
Vuodesta 1993 lähtien yli 5 000 parlamentin jäsentä ja hallintohenkilöstöä on tarkkaillut yli 127:ää eri vaaleja 30 maassa.
Mission johtajuus Etyjin PA:n presidentti nimittää edustajakokouksen merkittävän jäsenen johtamaan operaatiota. Hänen tehtäviinsä kuuluu virallisten vierailujen suorittaminen tarkkailtavaan maahan, vaaleja edeltävien tiedotustilaisuuksien johtaminen vaaleja tarkkaileville parlamentaarikoille, neuvoa-antavien ryhmien koollekutsuminen näkemystenvaihtoa varten Etyjin PA-tarkkailijoiden kanssa ja alustavan tarkkailulausunnon antaminen tarkkailijan puolesta.
Käytännesäännöt ETYJ:n tarkkailijoiden toimintaohjeiden mukaisesti tarkkailijoiden on oltava puolueettomia, tunnistettavissa tarkkailijoiksi ja alan asiantuntijoita. Heidän on toimittava paikallisen lain mukaisesti ja pidättäydyttävä puuttumasta vaaliprosessiin.
Yhteistyö muiden tarkkailijoiden kanssa Vaalien seurannassa Etyjin PA tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ja Euroopan parlamentin sekä Naton parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa.
Yleiskokous suorittaa vaalitarkkailutehtäviä yhteistyössä näiden parlamentaaristen yleiskokousten ja tarvittaessa ETYJ:n demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston kanssa.
Etyjin PA:n puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi, yleiskokouksen puheenjohtaja voidaan valita uudelleen tähän virkaan vain kerran [6] .