"Tarina Hereian ja Kalliroin rakkaudesta" ( muinaiskreikaksi Τῶν Περὶ Χαιρέαν Καὶ Καλλιρρόην ) on yksi viidestä kreikkalaisesta kanonisesta romaanista . Romaanin kirjoittajasta Khariton of Aphrodisias ( kreikaksi Χαρίτων Ἀφροδισεύς ) tiedämme vain sen, mitä hän itse sanoo johdantolauseessa: "Khariton Aphrodisian , kirjoitan tarinan rakkaudesta, puhujan Athenagorasin kirjanoppinut . Syracuse."
Erwin Rode piti Kharitonin työtä yhtenä myöhemmistä romaaneista ja katsoi sen johtuvan 5. vuosisadasta jKr. e. Mutta tällainen romaanin ajoitus osoittautui virheelliseksi, minkä vakuuttavasti osoitti Egyptistä löydetty papyruksenpalaset , jotka ovat peräisin 2. vuosisadalta eKr. n. e. Pergamenttilevyt, joihin oli sijoitettu otteita prinsessa Khionista kertovasta romaanista , sisälsivät myös lukuja Kharitonin romaanin viimeisestä kirjasta. Kharitonin romaani on yksi tämän genren varhaisimmista teoksista.
Kharitonin romaani liittyy edelleen (toisin kuin myöhemmät romaanit) historiografiseen perinteeseen. Kuuluisa syrakusalainen strategi Hermokrates , joka voitti Ateenan laivaston vuonna 413 eKr ., nimettiin kauniin Kalliroin päähenkilön isäksi . e. , ja yksi hänen monista ihailijoistaan on Persian kuningas Artakserkses II . Historiallisten teosten kirjoittamisen sääntöjen mukaisesti Khariton kuvaa värikkäästi Tyroksen kaupungin vangitsemista , näyttää meritaistelun. Historioitsijoiden löytämien näytteiden mukaan Khereyn puhe armeijalle rakennettiin. Khariton kuitenkin siirtyy toiminnan aikana yhä kauemmaksi historiallisten henkilöiden ja tapahtumien näyttämisestä ja muuttaa mielivaltaisesti historiallista taustaa vahvistaen ennen kaikkea romaanin puhtaasti seikkailulinjaa.
Kherei ja Calliroy, Syrakusan nuoret asukkaat, erottuivat rikkaudesta ja epämaallisesta kauneudesta. Tavattuaan Afroditelle omistetulla lomalla nuoret rakastuvat ensi silmäyksellä; onnellinen pariskunta naimisiin. Mutta jumalatar Afrodite , jonka voimaa Kherei ei aiemmin tunnustanut, on vihainen nuorelle puolisolle ja kohdistaa hänet vakaviin koettelemuksiin. Kherei, joka on mustasukkaisuuden valtaama, Kalliroeyn hylkäämien kosijoiden panettelusta, antaa vaimolleen kauhean iskun vatsaan, ja tämä kaatuu kuin kuolleena. Koska Kalliroya ei tule järkiinsä pitkään aikaan, he hautaavat hänet juhlallisesti suuren korumäärän kanssa, koska hän katsoi hänet kuolleeksi. Yöllä merirosvo Feron ja hänen jenginsä murtavat kryptan ja löytävät Kalliran, joka on herännyt kuvitteellisesta kuolemasta. Otettuaan jalokivet ja Kalliran rosvot vievät hänet pois laivalla ja myyvät hänet orjaksi rikkaalle ja jaloille Joonian asukkaalle Dionysiukselle , josta tuli äskettäin leske ja joka jäi sylissään pienen tyttären kanssa. Dionysius valloittaa välittömästi uuden orjansa kauneuden, mutta nähdessään naisessa jalosyntyisen naisen, joka ei halua pakottaa häntä, hän kutsuu hänet solmimaan laillisen avioliiton kanssaan. Kalliroya kieltäytyy aluksi, mutta huomattuaan, että hänen pitäisi saada lapsi mieheltään Chaerealta, hän ei halua lapsensa orjaksi, hän suostuu ja menee uudelleen naimisiin Dionysioksen kanssa.
Kalliroin kuoleman jälkeen Kherei joutuu epätoivoon, syyttää itseään epäoikeudenmukaisesta kateudesta ja, saatuaan vaimonsa katoamisen, lähtee etsimään häntä. Vangittu merirosvo Feron kertoo Calliroin kohtalosta, ja Chaereus kiirehtii Miletukseen . Mutta matkalla persialaiset vangitsevat Khereyn ja hänen ystävänsä Polycharmin ja myyvät orjiksi satraapille Mithridateselle. Chaereus saa monien kysymysten jälkeen tietää Calliroin kohtalosta, joka on nyt Dionysioksen rikas ja jalo vaimo. Epämaisen kauneutensa ansiosta Kalliroya valloittaa kaikkien matkallaan tapaamiensa miesten sydämet. Hereus, hänen herransa - satrappi Mithridates, Dionysius - kaikki vain ajattelevat kuinka saada hänet haltuunsa. Dionysius, joka oli vahingossa lukenut Khereyn kirjeen Kalliroille ja katsonut Khereyn kuolleeksi, ilmoittaa, että Mithridates oli väärentänyt tämän kirjeen, ja valittaa häntä vastaan Persian kuninkaalle Artaxerxesille. Mutta Mithridates on oikeutettu, kun Kherei itse ilmestyy oikeudenkäyntiin, ja siellä on kohtaus, jossa Kalliroey tunnistaa hänet. Siitä huolimatta kuningas epäröi päättää asian Khereyn hyväksi, koska hän itse oli kauniin kreikkalaisen naisen valloittamana. Tuolloin alkanut kampanja kapinallista Egyptiä vastaan antaa kuninkaalle mahdollisuuden lykätä oikeudellista päätöstä Kalliroin kohtalosta määräämättömäksi ajaksi. Loukkaantunut Kherei, joka ei ole ottanut vastaan Kalliroita, juoksee kapinallisten egyptiläisten puolelle, taistelee rohkeasti persialaisia vastaan ja kukistaa persialaisen armeijan vangiten kuningas Stateiran vaimon sekä hänen palvelijansa Kalliroyan. Kherei palauttaa kaikki vangit kuninkaalle jättäen itselleen vain Kalliran ja palaa kotiinsa Syrakusaan. Kalliroya kirjoittaa Dionysiukselle kirjeen, joka jättää hänelle lapsen vastineeksi itselleen paljastamatta, että tämä ei ole hänen poikansa. Hän myös kieltää häntä menemästä naimisiin uudelleen, jotta hänen pojallaan ei olisi äitipuolia, ja Dionysius saa jälleen lapsen, "kaksi lasta riittää sinulle". Kotiin palattuaan Chaerei kertoo kaikille Kalliroin seikkailusta ja lisää ylpeänä, että hänen poikansa kasvaa aikuiseksi, saa kaikki Dionysioksen rikkaudet ja palaa kotimaahansa äitinsä luo. Sitten hän saa selville, kuka hänen oikea isänsä on. Ja siihen asti sinun ei pitäisi estää häntä tulemasta kaiken Dionysioksen omaisuuden omistajaksi. Ihmiset ylistävät Khereyta ja Kalliraa ja rukoilevat rakkauden jumalatar Aphroditea kiitoksena onnellisesta jälleennäkemisestä.
Kharitonin romaanissa näemme jo selkeästi kehittyneen tyypillisen kaavan kaikille kreikkalaisille romanssiromaaneille: Afroditen viha, haaksirikko, yhden sankareista kuvitteellinen kuolema, orjuuteen myyminen, ristiinnaulitseminen, kirjeet, profeetalliset unet. Toiset hyökkäävät sankareihin kauneutensa vuoksi, mutta he ovat uskollisia rakkaudelleen.
Samanaikaisesti Khariton eroaa muista kirjailijoista yksinkertaisuudessaan ja taiteellisuudessa: hänellä ei ole toista teemaa toisen rakastuneen parin kanssa, laajoja hienostuneita poikkeamia, näennäistieteellistä päättelyä ja uskomattomien seikkailujen runsautta.
Venäjän käännökset: