| ← 2008 2018 → | |||
| Presidentinvaalit Azerbaidžanissa (2013) | |||
|---|---|---|---|
| 2013 | |||
| 9. lokakuuta | |||
| Osoittautua | 72,31 % [1] | ||
| ehdokas | Ilham Alijev | Jamil Hasanli | Iqbal Aghazadeh |
| Puolueen johtaja | 2002 | ||
| Lähetys | Uusi Azerbaidžan | Kansallinen demokraattisten voimien neuvosto | Umid |
| Puolueen johtaja | 2005 | ||
| ääniä | 3 126 113 ( 84,54 %) |
204 642 (5,53 %) |
88 723 (2,40 %) |
| ehdokas | Gudrat Hasangulijev | Zahid Oruj | Iljas Ismailov |
| Lähetys | Azerbaidžanin kansanrintamapuolue | Itsenäinen ehdokas | Oikeudenmukaisuus |
| ääniä | 73 702 (1,99 %) |
53 839 (1,45 %) |
39 722 (1,07 %) |
| Vaalitulos | Nykyinen valtionpäämies Ilham Alijev valittiin uudelleen kolmanneksi peräkkäiseksi presidenttikaudeksi. | ||
| Portaali: Politiikka |
| Azerbaidžan |
Artikkeli sarjasta Azerbaidžanin |
|
toimeenpanovaltaa
lainsäätäjä Hallintojärjestelmä Vaalit ja poliittinen järjestelmä
|
Azerbaidžanissa vuoden 2013 presidentinvaalit pidettiin 9. lokakuuta [ 2 ] . 21 ehdokasta asetettiin osallistumaan vaaleihin ja 10 ehdokasta rekisteröitiin virallisesti [3] . Maan nykyinen presidentti Ilham Alijev voitti vaalit 3 126 113 äänellä (84,54 % kaikista äänistä) [4] .
Alun perin 16. lokakuuta [5] julistettiin vaalipäiväksi , koska Azerbaidžanin tasavallan vaalilain pykälän 178.1 mukaisesti presidentin toimikauden päättymisvuoden lokakuun kolmannen viikon keskiviikkona. perustuslain [2] määräämä katsotaan vaalipäiväksi . Mutta koska tämä päivä vuonna 2013 osuu Eid al-Adhan lomalle , vaalilain toisen artiklan mukaan vaalipäivää lykätään. Tältä osin keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Mazahir Panahov ehdotti presidentinvaalien järjestämistä 9. lokakuuta. 2. elokuuta keskustelujen jälkeen päätettiin julistaa 9. lokakuuta 2013 Azerbaidžanin tasavallan presidentin vaalipäiväksi [2] .
Uuden Azerbaidžanin puolueen V kongressi nimitti 7. kesäkuuta 2013 puolueen puheenjohtajan, Azerbaidžanin presidentin Ilham Alijevin presidentinvaaleissa [6] .
2. heinäkuuta 2013 kirjailija ja käsikirjoittaja Rustam Ibragimbekov asetettiin yhdeksi ehdokkaaksi opposition kansallisen demokraattisten voimien neuvostossa.(NSDS) presidentinvaaleissa. 4. heinäkuuta osallistuakseen vaaleihin Ibragimbekov luopui Venäjän kansalaisuudesta [7] [8] , koska Azerbaidžanin tasavallan perustuslain pykälän 100 mukaan Azerbaidžanin tasavallan kansalainen, jolla ei ole kaksoisoikeutta kansalaisuus [9] voidaan valita Azerbaidžanin tasavallan presidentiksi . Ibragimbekovia ei kuitenkaan koskaan rekisteröity kansallisneuvoston ehdokkaaksi. Tämän seurauksena 24. elokuuta 2013 Jamil Hasanli nimettiin ehdokkaaksi National Council of Democratic Forcesista .
Ehdokkaita asetettiin yhteensä 21, joista vain 14 pystyi antamaan yli 40 000 äänestäjän allekirjoitusta Azerbaidžanin keskusvaalilautakunnalle, ja tuloksena CEC rekisteröi 10 ehdokasta tasavallan presidentiksi. 10. syyskuuta 2013 nykyinen presidentti, hallitsevan Yeni Azerbaidžan -puolueen johtaja Ilham Aliyev, Umid (Toivo) -puolueen johtaja, Azerbaidžanin parlamentin kansanedustaja Igbal Agazade ja itseehdokas kansanedustaja Zahid Oruj rekisteröitiin. Syyskuun 11. päivänä sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Araz Alizade, Yhtenäisen Azerbaidžanin kansanrintaman johtaja, kansanedustaja Gudrat Hasangulijev, Modern Musavat -puolueen johtaja Hafiz Hajiyev ja Kansallisen herätysliikkeen puolueen johtaja, kansanedustaja Faraj Gulijev rekisteröitiin. Syyskuun 12. päivänä rekisteröitiin opposition kansallisen demokraattisten voimien neuvoston (NCDF) edustaja Jamil Hasanli ja Oikeuspuolueen johtaja, maan parlamentin kansanedustaja Ilyas Ismayilov. CEC rekisteröi 13. syyskuuta Azerbaidžanin demokraattisen puolueen puheenjohtajan Sardar Mammadovin. [kymmenen]
| ehdokas | Lähetys | Äänten määrä [11] | Ääniosuus [11] |
|---|---|---|---|
| Ilham Alijev | Uusi Azerbaidžan | 3 126 113 | 84,54 % |
| Jamil Hasanli | Kansallinen demokraattisten voimien neuvosto | 204 642 | 5,53 % |
| Iqbal Aghazadeh | Umid | 88 723 | 2,40 % |
| Gudrat Hasangulijev | Azerbaidžanin kansanrintamapuolue | 73 702 | 1,99 % |
| Zahid Oruj | Itsenäinen ehdokas | 53 839 | 1,46 % |
| Iljas Ismailov | Oikeudenmukaisuus | 39 722 | 1,07 % |
| Araz Alizade | Azerbaidžanin sosiaalidemokraattinen puolue | 32 069 | 0,87 % |
| Faraj Gulijev | Kansallinen herätysliike | 31 926 | 0,86 % |
| Khafiz Hajiyev | Moderni Musavat | 24 461 | 0,66 % |
| Sardar Mammadov | Azerbaidžanin demokraattinen puolue | 22 773 | 0,62 % |
| Ahmed Orujov | vapautta | Ei rekisteröity | |
| Fuad Alijev | Azerbaidžanin liberaalidemokraattinen puolue | ||
| Ali Alijev | Kansalainen ja kehitys | ||
| Arastun Orujlu | Itsenäinen ehdokas | ||
| Ismail Yusifov | Itsenäinen ehdokas | ||
| Elshan Hasanov | Itsenäinen ehdokas | ||
| Gudrat Isagov | Itsenäinen ehdokas | ||
| Ilgar Mammadov | Itsenäinen ehdokas | ||
| Rauf Gulijev | Itsenäinen ehdokas | ||
| Idayat Rustambeyli | Itsenäinen ehdokas | ||
CEC:n päätöksen mukaan presidenttiehdokkaat voivat käydä ilmaista kampanjointia Azerbaidžanin yleisradioyhtiön (KOTRV) televisiossa ja radiossa. Yhteensä KOTRV tarjosi ehdokkaille kuusi tuntia viikossa, kumpikin kolme tuntia julkisessa televisiossa ja radiossa. Televisioesityksiä pidettiin "pyöreiden pöytien" muodossa tunnin ajan parillisina päivinä. Lähetysaika jakautui tasan kaikkien 10 ehdokkaan kesken. Esitysjärjestys päätettiin arvonnan perusteella. Radioesityksiä esitettiin tunnin ajan parittomina päivinä. [12]
Yli 1,2 tuhatta kansainvälistä tarkkailijaa seurasi Azerbaidžanin vaaleja, mukaan lukien tarkkailijat IVY :stä , ETYJ/ODIHR :stä , Euroopan neuvoston parlamentaarisesta yleiskokouksesta (PACE) ja Euroopan parlamentista .
IVY:n tarkkailijavaltuuskunnan johtaja Sergei Lebedev sanoi, että vaalit olivat vapaat, demokraattiset ja turvasivat kansalaisten oikeuden ilmaista vapaasti tahtonsa. [13]
ETYJ-tarkkailijat uskovat, että Azerbaidžanin presidentinvaaleissa oli vakavia puutteita. ETYJ/ODIHR:n alustavassa raportissa todettiin, että vaalikampanjaa varjostivat sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden rajoitukset, mikä johti epätasa-arvoisiin ehdokkaiden mahdollisuuksiin. Yleisesti ottaen keskusvaalilautakunta suoritti vaalien tekniset valmistelut tehokkaasti. Kuitenkin tapa, jolla kaikki vaalilautakunnat muodostetaan, antaa hallitusta tukeville voimille käytännössä enemmistön päätöksenteossa niissä kaikissa. Vaalipäivänä prosessin kaikissa vaiheissa havaittiin merkittäviä ongelmia. Ääntenlaskenta arvioitiin pääosin negatiivisesti. Vakavia rikkomuksia tehtiin 58 %:ssa havaituista äänestyspaikoista (11 % äänestyspaikkojen kokonaismäärästä). Suurin osa Etyjin aikaisemmista kommenteista ei ole muutettu, ja vaalilakiin tarvitaan kattava uudistus. [13] [14] [15]
Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen (PACE) ja Euroopan parlamentin tarkkailijavaltuuskunnat antoivat julkilausuman, jonka mukaan vaalit olivat vapaat, avoimet ja demokraattiset. Lausunnossa todettiin, että vaalimenettely sekä vaalipäivänä että sitä edeltävänä päivänä sujui ammattimaisella tasolla. Azerbaidžanin viranomaiset olivat tyytyväisiä vaalien teknisiin valmisteluihin. Vaaliprosessissa ei paljastunut äänestäjiin kohdistuvaa painostusta ja poliisin läsnäoloa äänestyspaikoilla. Valtuuskunta kuitenkin pani merkille myös opposition rajallisen kapasiteetin ja vaati perusvapauksien parempaa kunnioittamista vaaleja edeltävänä aikana. Lausunnon mukaan keskustelu vaalien aikana oli avoimempaa kuin edellisissä vaaleissa, kun taas sananvapauden tilanne on edelleen vakava huolenaihe. [16] [17] [18]
Erilaiset arviot vaaleista johtivat skandaaliin. EU: n edustaja Catherine Ashton ja Euroopan komission jäsen Stefan Füle jättivät 11. lokakuuta pitämässään puheessa huomiotta Euroopan parlamentin arvion, mukaan lukien ODIHR:n tulokset lausunnossaan [19] . EU:n ulkosuhteiden komissio keskusteli Arlacchin raportista. Keskustelun aikana vihreiden edustajat tuomitsivat mietinnön ja sanoivat, että se huonontaa Euroopan parlamenttia. EU:n sosialistiryhmän johtaja sanoi, ettei PACE-raporttia voida pitää ollenkaan luotettavana. Myöhemmin kävi ilmi, että useat EU:n edustajat menivät Azerbaidžaniin muualla kuin virallisella vierailulla ja azerbaidžanilaisten järjestöjen rahoilla, mitä European Voice piti "tyhmyytenä tai korruptiona". European Voice kutsui tällaisten matkojen harjoittamista "vaalimatkailuksi" [20]
Vaalien jälkeen valtiosta riippumaton ihmisoikeusjärjestö Freedom House sanoi, että Azerbaidžanin presidentinvaaleja leimasivat massiiviset petokset, sanan- ja kokoontumisvapauden rajoitukset sekä poliittinen sorto. Azerbaidžanin viranomaisiin kohdistuneen luottamuksen menettämisen yhteydessä Freedom House kehotti itäisen kumppanuuden huippukokouksessa Euroopan unionia ottamaan esille Azerbaidžanin demokratiakysymyksen sekä keskeyttämään neuvottelut Azerbaidžanin hallituksen virkamiesten viisumien myöntämisen helpottamisesta [ 21] .
Yhdysvaltain ulkoministeriö kuvaili Azerbaidžanin presidentinvaaleja "kansainvälisten standardien vastaisiksi" [22] .
Oppositio ilmoitti, ettei vaalitulosta tunnustettu ja järjesti 12. lokakuuta 2013 mielenosoituksen, johon osallistui 1,5-2 tuhatta ihmistä [23] .
| Vaalit Azerbaidžanissa | |
|---|---|
| Azerbaidžanin presidentin vaalit | |
| Azerbaidžanin kansalliskokouksen vaalit | |
| kansanäänestykset | |