"Mad" ( Ukrainan syy ) on Taras Shevchenkon noin vuonna 1837 Pietarissakirjoitetturomanttinen balladi , yksi runoilijan varhaisista teoksista .
Päivätty suunnilleen Shevchenkon omaelämäkerran perusteella , jossa hän kutsuu "Syytä" yhdeksi varhaisimmista teoksistaan, ja kuulustelussa III osastolla Kyrilloksen ja Metodiuksen veljeskunnan tapauksessa 21. huhtikuuta 1847 , jonka aikana runoilija totesi, että hän aloitti runouden kirjoittamisen vuonna 1837 ja myös Jevgeni Grebenkan perusteella Grigori Kvitka-Osnovjanenkon 18. marraskuuta 1838 päivätyssä kirjeessä Shevchenkon teosten siirtämisestä julkaistavaksi almanakissa "Swallow" .
Tarinan kehitys alkaa lyyrisellä poikkeamalla ja maisemilla romanttisessa hengessä . Myrsky Dneprillä . Valtavat aallot nousevat vuorilla, korkeat pajut taipuvat tuulesta ("Leveä Dnepri karjuu ja voihkii, paha tuuli ulvoo vihaisesti ..."). Rannalla, lähellä lehtoa, tyttö kävelee . Noita noitti hänet, jotta hän kaipaisi vähemmän nuorta kasakkaa , joka lähti kampanjaan eikä palaa vieläkään. Samaan aikaan vedestä nousevat merenneidot - kastamattomien lasten sielut. He kutittelivat tyttöä. Ja aamulla kampanjasta palannut kasakka lähtee tammimetsään . Tammella hän näkee tytön ruumiin ja luulee aluksi, että tämä nukahti, mutta tajuaa, että hänen rakkaansa on kuollut, epätoivoisesti "hän nauroi, kiihtyi - ja löi tammea päällään!"
Pian tytöt lähestyivät tammea. He näkivät hevosen ja nuoren parin lähellä - kasakan tytön kanssa, he halusivat pelotella heidät pois, mutta tajusivat heidän kuolleensa ja pakenivat peloissaan.
Kasakka ja tyttö, kuten orvot, haudattiin yhteisössä: tien varteen kaadettiin kaksi ruishautaa, kasakan haudalle istutettiin vaahtera ja kuusi ja tytön haudalle punainen viburnum . Linnut laulavat puiden oksilla, ja kun kuu nousee, merenneidot tulevat Dnepristä.
Balladin nimikirjoitusta ei tiedetä. Varhaisin meille saapunut täydellinen teksti on alun perin painettu Swallow- almanakkaan .
"Syy" on yksi Shevchenkon varhaisista teoksista, joka on kirjoitettu jo ennen kuin hänet lunastettiin maaorjuudesta . Omaelämäkerrassaan runoilija totesi, että hän sävelsi ensimmäiset runot Pietarissa Kesäpuutarhassa ja että monista varhaisista yrityksistään hän julkaisi myöhemmin vain balladin "Syy":
"Tässä puutarhassa hän alkoi [1] opiskella runollista taidetta; useista yrityksistä hän painoi myöhemmin vain yhden balladin, "Cusal".
Kyrilloksen ja Metodiuksen veljeskunnan kuulustelussa III departementissa 21. huhtikuuta 1847 Shevchenko sanoi:
"Rakastin runoutta lapsuudesta asti ja aloin kirjoittaa vuonna 1837 " [2] .
Kuulustelussa runoilija ei tietyistä syistä kutsunut ensimmäistä teostaan "Syyksi", vaan melkein vuotta myöhemmin kirjoitettua runoa "Katerina", kenties erityisen menestyneenä lukijoiden keskuudessa. Se tosiasia, että Shevchenko oli jo vuonna 1837 useiden runojen kirjoittaja, Ivan Panaev kirjoitti muistelmissaan:
"Näin Shevchenkon ensimmäisen kerran kaksikymmentäneljä vuotta sitten (vuonna 1837), illalla Grebenkassa. Tällä hetkellä tapaus koski runoilijan lunnaita. Zhukovsky ja Mihail Yur hätkähtelivät tästä. Vielgorsky. Shevchenko oli kaksikymmentäkolme; elämä oli hänessä täydessä vauhdissa, ajatus läheisestä vapaudesta ja toivo paremmasta tulevaisuudesta herätti hänet henkiin. Tuolloin hän oli jo kirjoittanut useita runoja […], mutta nämä runot eivät ilmeisesti sisältyneet hänen Kobzariinsa . Jo silloin hänen pikkuvenäläiset ystävänsä puhuivat hänestä innostuneesti ja sanoivat, että Shevchenko lupasi löytää loistavan runollisen lahjakkuuden…” [3] .
Kuten Apollo Mokritskyn päiväkirjamerkintä todistaa, hän näytti 31. maaliskuuta 1837 Ševtšenkon runon Karl Bryulloville ja Viktor Grigorovichille :
"Hän näytti runonsa, johon Bryullov oli erittäin tyytyväinen, ja nähtyään siitä nuoren miehen ajatukset ja tunteet, hän päätti erottaa hänet orjavaltiosta" [4] .
Samaan aikaan kirjoitetuista teoksista vain runo "Olen tylsistynyt, se on vaikeaa - mitä minun pitäisi tehdä ? ... "
Vuoden 1838 lopussa Shevchenko antoi balladin useiden muiden teosten ohella Jevgeni Grebjonkalle julkaistavaksi Swallow - almanakissa . Comb 18. marraskuuta 1838 päivätyssä kirjeessä Grigori Kvitka-Osnovjanenkolle kirjoitti:
Hän antoi minulle hyviä runoja kokoelmaan [5] .
Joitakin tietoja "Cusal"-tekstin historiasta sisältää kuvauksen P. A. Kartavovin tekemästä keräilykäsikirjoituksesta "Swallows", jossa on joitain Shevchenkon muokkauksia. P. A. Kartavovin mukaan Shevchenko poisti omistuksen ”V. I. Grigorovich muistoksi, 22. huhtikuuta 1838 , siirtämällä sen edelleen "Lukuja I runosta" Gaidamaki "" (se sisällytettiin almanakkaan hieman myöhemmin); syötetty riville 76, alun perin merkitty pisteillä; rivin 91 loppuun lisätty sana "ruoko"; korjasi rivin 199 tekstiä. Ennen teoksen alle allekirjoitettua nimeä "Shevchenko" runoilija lisäsi kirjaimen "T" [6] .
1850 -luvun lopulla I. M. Lazarevsky kirjoitti Swallow-balladin uudelleen (epätarkkuuksin) [7] . Selvitessään tätä käsikirjoitusta maanpaosta palattuaan, Shevchenko teki siihen monia korjauksia musteella ja lyijykynällä ja loi uusia versioita riveistä 3 - 6, 12, 22 - 24, 26, 27, 29 - 31, 35, 41 - 42, 44. - 45, 64, 68, 82, 90, 95, 186-187, 199.
Myöhemmin "Causal" julkaistiin "Kobzarissa" vuodelle 1860 , missä se julkaistiin "Swallowin" mukaisesti useilla sivuversioilla. Shevchenko ei ottanut huomioon balladin tekstiin tehtyjä korjauksia I. M. Lazarevskyn luettelossa Kobzarissa vuonna 1860.
Balladi jaettiin myös käsinkirjoitettuina listoina. "Swallow" -julkaisusta löytyy luetteloita balladeista Ševtšenkon teosten kokoelmassa XIX-luvun puolivälissä [8] , "Kobzar" 1861 , jonka omistaa I. P. Levchenko [9] , kokoelma "T. G. Shevchenkon teoksia" 1862 [10] , päivätty kokoelma [11] jne.
Vuoden 1860 "Kobzar" on luetteloiden lähde: käsinkirjoitetussa "Kobzarissa" vuodelta 1866 [12] ; ote (rivit 1-12) käsinkirjoitetusta "Kobzarista" 1863-1867 [13] ; ote (rivit 49-78) käsikirjoituskokoelmasta 1800- luvun jälkipuoliskolta [14] ; ote (rivit 1-78) P. N. Volginin muistikirjasta, jossa on luettelot Shevchenkon teoksista, 1872 [15] ; ote (rivit 1-12) D. Gnipovin muistikirjasta 1800-luvun 70-luvun alkupuoliskolla [16] jne.
"Syy" heijastaa balladigenren maailmanromanttista perinnettä , jota Länsi-Euroopan kirjallisuudessa edustavat erityisesti Johann Wolfgang von Goethen , Friedrich Schillerin , Adam Mickiewiczin teokset, venäjäksi - Vasily Zhukovskin , Alexanderin teoksilla. Pushkin , Mihail Lermontov , ukrainaksi - Peter Gulak-Artemovskin , Levko Borovikovskyn , Ivan Vagilevitšin , Nikolai Kostomarovin ja muiden teosten mukaan [17] .
Ševtšenkon balladissa oleva fantasia , kuten muidenkin runoilijoiden, perustuu kansanmytologiaan, erityisesti demonologiaan [ 17] . Tutkijat näkevät "Cusal":n ja Levko Borovikovskyn balladin "Young" (1828) [17] välillä ilmeisen yhteyden , mistä on osoituksena niiden temaattinen läheisyys (molemmissa teoksissa kansanlaulutarina tytön kuolemasta, joka kuolee odottamatta rakkaan paluu tulkitaan uudelleen), sekä sävellys- ja juoniyhtälöt: molemmat balladit alkavat kuvalla luonnosta - kuvauksella myrskyisestä yöstä ja joen rannasta, jossa sankaritar sijaitsee, tarjoiltuna tyypillisesti romanttinen kuvasto ja yhdessä koossa - jambinen tetrametri , joka teoksen seuraavassa sävellysosassa muuttuu 14-tavuiseksi säkeeksi.
Tietyt motiivit ja kuvat "Kausaalista" kaikuvat Nikolai Gogolin tarinaa "Kauhea kosto" [17] .
Balladin kolmesta ensimmäisestä säkeistöstä tuli suosittu ukrainalainen kansanlaulu "Roar and Stogne Dnipr leveä" (Karjaa ja valittaa leveä Dnepri). Sen musiikin kirjoittaja on säveltäjä Daniil Kryzhanovsky (1856-1894), nuottien yläpuolelle hän kirjoitti: "Omistan Mark Kropivnitskylle ". Taras Shevchenkon runon teksti ja Daniil Kryzhanovskin muistiinpanot julkaistiin ensimmäistä kertaa yhdessä vuonna 1886 [18] .
Tästä laulusta on olemassa huomattava määrä erilaisia käännöksiä venäjäksi. Kaikki käännökset eivät kuitenkaan säilytä tarkasti alkuperäisen rytmiä , mikä vaikeuttaa niiden laulamista samalle musiikille. Mutta joissakin niistä havaitaan alkuperäisen tekstin tarkka tavukaavio ja painotusten järjestely, mikä mahdollistaa tämän laulun laulamisen venäjäksi samaan melodiaan. Esimerkki tällaisesta käännöksestä löytyy sivustolta Stihi.Ru .
1800-luvun 60- luvulla ukrainalainen säveltäjä Vladislav Zaremba kirjoitti pianokappaleen kappaleeseen "Leveä Dnepri karjuu ja valittaa" .
Vuonna 1927 ukrainalainen kirjailija ja säveltäjä Khotkevich kirjoitti kuoroteoksen The Wide Dneper Roars and Moans .
Vuonna 1939 ukrainalainen näytelmäkirjailija Leonid Boloban kirjoitti yhteistyössä L. Predslavichin kanssa kirjallisen näytelmän "Leveä Dnepri karjuu ja voihkii" barchukiin rakastuneen talonpoikatytön traagisesta kohtalosta . Näytelmässä käytetään balladin "Cusal" juonetta ja otteita muista Shevchenkon teoksista.
1900- luvun 30- ja 40-luvuilla ukrainalainen kapellimestari ja säveltäjä Jevgeni Forostina kirjoitti kuoroteoksen The Wide Dnepr Roars and Moans .
Vuonna 1941 ukrainalainen taiteilija Nikolai Burachek maalasi maalauksen "Leveä Dnepri karjuu ja voihkii" . Samannimisen maalauksen loi vuonna 1945 hänen venäläinen kollegansa Boris Smirnov .
Kappaleen "Roaring and Groaning the Wide Dnepr" melodiasta tuli Ukrainan radion kutsumerkki toisessa maailmansodassa ( radio "Dnepr" ja nyt - Kansallisen radion ja World Service "Radio Ukraine" ensimmäinen ohjelma) .
Vuonna 1960 ukrainalainen kirjailija Juri Smolich kirjoitti romaanin Leveä Dnepri karjuu ja voihkii , toisen osan Ukrainan sisällissodan tapahtumia käsittelevästä dilogiasta .
Vuonna 1963 ukrainalainen taiteilija Ivan Apollonov loi koristelautasen "Leveän Dneprin ulvominen ja voihkiminen" [19] .
Vuonna 1964 ukrainalainen kapellimestari ja säveltäjä Jevgeni Kozak teki sovituksen kappaleesta "The Wide Dneper Roars and Moans" nais- ja mieskuorolle .
4. heinäkuuta 2009 Strytivkan kylässä pidettiin kobzar-taiteen festivaali "kasakkalira " . Sataseitsemänkymmentäkuusi kobza -soittajaa kaikkialta Ukrainasta lauloi samanaikaisesti kappaleen "The Wide Dneper Roars and Moans" , joka kirjattiin Ukrainan ennätystenkirjaan kobza-laulun massaesitykseksi [20] .