Muukalaiset Amerikassa

Muukalaiset Amerikassa
Englanti  Vain vierailulla
Genre
Tuottaja Jean Marie Poiret
Tuottaja
Perustuu muukalaisia
Käsikirjoittaja
_
Pääosissa
_
Operaattori Julie Steiger
Säveltäjä John Powell
Elokuvayhtiö
Jakelija Walt Disney Studios Motion Pictures
Kesto 88 min.
Budjetti 35 000 000 dollaria
Maksut 16 176 732 dollaria
Maa
Kieli Englanti , ranska
vuosi 2001
IMDb ID 0189192

Aliens in America ( Eng.  Just Visiting ) on ​​Jean-Marie Poiretin ohjaama amerikkalais - ranskalainen komediaelokuva , joka on uusintaversio vuoden 1993 elokuvasta Aliens [ 1] .

The Aliens in France -elokuvan huikean menestyksen jälkeen yhdysvaltalaiset elokuvantekijät kiinnostuivat ajatuksesta mukauttaa projekti amerikkalaiseen todellisuuteen. Kuvaamiseen kutsuttiin alkuperäisen sarjan ohjaaja, ja pääroolit päätettiin antaa samalle duetille kuin ranskalaisissa elokuvissa, Christian Clavier ja Jean Reno .

Elokuva ei toista aiempien osien menestystä, siitä ei tullut suosittua Yhdysvalloissa eikä Ranskassa, lisäksi tämän kuvan tuotannon jälkeen Gaumont -elokuvayhtiö joutui kriisitilanteeseen, kallis projekti ei maksanut pois päältä, ja alkuperäisen sarjan kolmas osa laitettiin takapolttimelle [2] .

Juoni

Toiminta alkaa keskiaikaisesta Ranskasta . Kreivi Thibaut de Malfete on menossa naimisiin viehättävän prinsessa Rosalindin, kuningas Henrik II :n tyttären, kanssa . Hääjuhlan aikana joku antaa Thibautille lasin juomaa, jonka huumausaineen vaikutuksesta hän tappaa vaimonsa. Myöhemmin, ymmärtäessään tekonsa, Thibault pyytää velhoa lähettämään hänet ajassa taaksepäin samaan hetkeen estääkseen vaimonsa kuoleman. Mutta velho lähettää vahingossa Thibautin ja hänen palvelijansa Andrein 2000-luvulle .

He muuttavat Chicagon historialliseen museoon , jossa poliisi pidätti heidät. Yksi museon työntekijöistä Julia pelastaa vieraita, hän erehtyy Thibaultin kadonneeksi serkkukseen. Thibault itse ymmärtää, että Julia, joka on hyvin samanlainen kuin hänen rakas Rosalind, on hänen jälkeläisensä, mutta hän ymmärtää, että hänen on palattava menneisyyteen hinnalla millä hyvänsä korjatakseen virheen. Jotta Thibaut ei herätä liikaa huomiota, hän teeskentelee olevansa Julian serkku ja tutustuu amerikkalaiseen elämäntapaan. Lisäksi kreivi päättää pelastaa Julian Alphonse - Hunterin sulhaselta . Sillä välin Andre rakastuu puutarhuri Angeliqueen, joka kertoo hänelle nykymaailmasta sekä jokaisen ihmisen oikeudesta olla vapaa.

Velho tajuaa tehneensä virheen ja päättää mennä tulevaisuuteen auttaakseen Thibaultia ja Andrea. Hän onnistuu valmistamaan juoman palatakseen menneisyyteen, mutta Andre kieltäytyy ja pyytää kreiviä jättämään hänet tähän aikaan, ja Thibault suostuu. Samaan aikaan Hunter yrittää pysäyttää vierailijan suunnitelmat, mutta Julia saa selville sulhasensa todelliset aikomukset ja eroaa hänestä. Thibaut ja velho palaavat onnistuneesti menneisyyteen, ja päähenkilö onnistuu estämään rakkaansa murhan. Näiden tapahtumien jälkeen Julia päättää palauttaa perheen omaisuuden.

Tekijät

Cast

Venäläinen jälkiäänitys

Tuotanto

Aliens 2: Corridors of Time -elokuvan onnistuneen julkaisun jälkeen Jean-Marie Pouret ja Christian Clavier aloittivat valmistelut saagan kolmannen osan kuvaamiseen. Kolmannen osan toteuttamissuunnitelmien ei kuitenkaan ollut tarkoitus toteutua. Amerikkalainen ohjaaja John Hughes päättää Euroopan-matkan jälkeen, jossa hän näki vuoden 1993 elokuvan Aliens , tehdä sovituksen amerikkalaiselle yleisölle. Hän neuvottelee kuvaamisesta Gaumontin elokuvayhtiön kanssa . Hän kutsuu Jean-Marie Poiret'n ohjaajan tuoliin, hän on myös kiinnostunut kirjoittamaan käsikirjoitusta (Christian Clavier ja Chris Columbus työskentelivät myös sen luomisessa ).

Ranskalaisen komedian päänäyttelijät Jean Reno ja Christian Clavier kutsuttiin päärooleihin ja sovitusversioon. Ja jos Reno oli tuolloin amerikkalainen yleisö tarpeeksi tuntenut elokuvista " Leon ", " Mission Impossible " ja " Godzilla ", niin Clavierille se oli hänen debyyttinsä englanninkielisessä elokuvassa [3] .

Kuvausprosessi

Kuvaukset tapahtuivat keväällä ja kesällä 1999 kuvankauniilla alueilla Isossa- Britanniassa (erityisesti Berkeley Castlessa ), Chicagossa ( Field Museum of Natural History ja 875 North Michigan Avenue ) ja toisinaan Nevadassa [4] .

Asennus

Elokuvasta on kaksi versiota, yksi Yhdysvaltoihin ja toinen Ranskalle (molemmat englanniksi). Amerikkalaiselle yleisölle tehty versio elokuvasta jaettiin myös maailmanlaajuisesti teatterijulkaisua varten, kun taas ranskalainen versio julkaistiin vain Ranskassa. Muutokset koskevat pääasiassa alku- ja loppukohtauksia sekä joitain muutoksia matkan varrella.

Erot alkuperäisestä versiosta

alkuperäinen käsikirjoitus Amerikkalainen adaptaatio
Ludvig VI Paksu järjestää lahjana häät Godefroy de Montmireilin ja ranskalaisen Frenegonden herttuan tyttären välillä. Kreivi Thibaut de Malpheten on mentävä naimisiin Englannin valtaistuimen perillisen kanssa satavuotisen sodan lopettamiseksi .
Noita myrkyttää kreivi de Montmirailin omasta tahdostaan. Noita myrkyttää kreivi de Malfeten Warwickin jaarlin käskystä, joka haluaa ottaa paikkansa valtaistuimella.
Godfroy tappaa tulevan appinsa ja pitää häntä karhuna. Thibaut tappaa morsiamensa luullen hänet demoniksi.
Godefroy kieltäytyy menemästä naimisiin Frenegonden kanssa tapahtuman jälkeen. Thibaut tuomittiin kuolemaan mestattamalla.
Jacque varastaa herttuan jalokiviä hautajaisissa. André varastaa korurasia Thibaultilta.
Siirrettynä de Montmirail muuttuu kristalliksi ja sitten räjähtää, ja Jacqueysta tulee lantakasa. Thibautista tulee kivi ja räjähtää, kun taas André turpoaa ja räjähtää muuttuen lätäköksi.
Montmirail ja Jakuy muuttivat Ranskaan 1900-luvulla, samalle alueelle. Thibaut ja Andre muuttavat Chicagoon Yhdysvaltoihin ja päätyvät myös historialliseen museoon.
Jacuy, joka huomasi mustan kuljettajan, herättää paniikkia huutaen " Saracin !". Värilliset eivät aiheuta vierailijoissa tunteita.
Montmirail ja Jacques törmäävät "helvetin vaunuun" maantiellä. Thibault ja André törmäävät autoon museon maanalaisella parkkipaikalla.
Béatrice erehtyy Godefroyn serkkunsa Hubertiin, joka katosi Borneon rallin aikana . Julia erehtyy myös Thibautiin ranskalaiseen serkkuun, joka katosi purjehdusregatan aikana.
Kun Beatrice vapauttaa vierailijat mielisairaalasta, he kaikki syövät päivällistä hänen kotonaan. Julia Thibautin, Andrén ja hänen sulhasensa kanssa menevät illalliselle ravintolaan.
Jacquey tapaa jälkeläisensä Jacques-Henri Jaccardin. Andrein jälkeläisistä ei ole mainintaa.
Château de Montmirailista tuli Jaccardin johtama luksushotelli. Malfetan linna on rappeutunut, Julia ei voi myydä sitä.
Beatricen aviomies Jean-Pierre Goulart rakastaa vaimoaan, vaikka hän onkin kuuma. Julia Hunterin sulhanen on kiinnostunut vain hänen taloudellisesta tilastaan.
Jakuy aloittaa suhteen kodittoman naisen, Ginette Sarclayn, kanssa, jonka hän tapaa ravintolan parkkipaikalla. Andre rakastuu Juliaan, Julian ja Hunterin talon puutarhuriin.
Jacquey heittää hahmon televisiota kohti, jolloin se räjähtää ja aiheuttaa vakavan tulipalon. Kun televisio räjähtää, ei ole vakavaa tulipaloa.
Godefroy saa tietää, että perheestä tuli kuuluisa 1700-luvulla Gonzaga de Montmirayn ansiosta, joka teloitettiin giljotiinilla vallankumouksen aikana . Thibaut saa tietää de Malfeten perheen rikkaasta historiasta, mutta Julia ei paljasta mitään erityisiä tosiasioita.
Jakuy kertoo, että hänen isänsä jäätyi kuoliaaksi lammessa ja sudet repivät hänen äitinsä palasiksi. Saamme myös tietää, että hänellä on veli Prosper kultaseppä. Andre sanoo, että hänen isänsä on juoppo, hänen äitinsä on kyttyräselkä, hänen veljensä on kääpiö ja hänen sisarensa on huora.
Jacquey ja Ginette käyttävät Stupidin varastamien korujen myynnistä saadut rahat kaikenlaiseen roskaan ja ostavat myös Cadillac Eldoradon 75 tuhannella frangilla. André ja Angela käyttävät rahaa Thibautista varastettujen korujen myymisestä ostoksille, ravintolassa syömiseen ja yökerhoon käymiseen.
Jacque päättää jäädä 1900-luvulle, mutta Montmirail vastustaa sitä. Andre haluaa myös pysyä 1900-luvulla, ja Thibaut antaa hänelle vapauden.
Sankarit etsivät nykyaikana taikurin jälkeläistä, jotta hän valmistaisi heille juoman. Taikuri itse päättää mennä tulevaisuuteen auttaakseen sankareita palaamaan takaisin.
Godefroy löytää tarpeeksi voimaa muuttaakseen varsijousensa kohteen ja tappaa noidan herttuan sijaan. Thibault palaa hetkiä ennen kuin hän joi pikarin, ja nyt tarjoaa Earl of Warwickin vaihtamaan pikareita rauhan merkiksi paljastaen hänet.

Vapauta

Elokuvan oli määrä saada ensi-ilta Yhdysvalloissa syksyllä 2000, ja Ranskan ensi-ilta joulukuussa. Päivämäärät kuitenkin tarkistettiin ja elokuva julkaistiin 6. huhtikuuta 2001 Yhdysvalloissa, Ranskassa  - 11. huhtikuuta (vuokranimi - "Les Visiteurs en Amérique") [5] . Saman vuoden syyskuun 13. päivänä elokuva julkaistiin Venäjällä .

Elokuva sai ensi-iltansa DVD:llä 11. syyskuuta 2001, World Trade Centerin terrori-iskujen päivänä .

Kritiikki

Elokuva sai ristiriitaisia ​​arvosteluja kriitikoilta sekä Ranskassa että Yhdysvalloissa. Sanomalehti La Libre Belgique vertasi elokuvaa alkuperäiseen ja kutsui sitä epäonnistuneeksi Hollywoodin tylsäksi parodiaksi, joka muuttui romanttiseksi komediaksi [6] . Myös amerikkalainen Variety -lehti kirjoitti elokuvasta tuhoisan artikkelin, mutta ylisti erikoistehosteita ja kauniita maisemia [7] .

Ranskalaisen AlloCiné -portaalin keskimääräinen yleisöarvostelu on 1,1/5, ja se on myös sivuston lukijoiden mukaan kauheimpien elokuvien listalla [8] . Rotten Tomatoesissa elokuvan tuoreusarvo on 33 % 78 arvostelun perusteella sekä 2,9/5 käyttäjäluokitus [9] . Metacriticissa elokuvan keskimääräinen arvosana on 38/100 25 arvostelun perusteella [ 10] .

Lipputulot

Elokuva epäonnistui lipputuloissa, koska se ei kerännyt edes puolta käytetyistä rahoista. 35 000 000 dollarin budjetilla elokuva tuotti vain 4 781 539 dollaria Yhdysvalloissa ja 11 395 193 dollaria maailmanlaajuisesti. Tämä tilanne syöksyi Gaumont -yhtiön kriisitilanteeseen, tappiot olivat noin 437 miljoonaa frangia [2] .

Palkinnot ja ehdokkaat

Vuonna 2002 elokuva sai kolme Bidet d'Or -ehdokkuutta (ranskalainen vastine Vadelma d'Or -palkinnolle), mukaan lukien Vuoden huonoin elokuva. Pääpalkinnon sai elokuva " Druidit ", ja palkinnot huonoisimmasta käsikirjoituksesta ja kuvan huonoimmasta otsikosta [11] .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ La petite histoire des "Visiteurs en Amérique"  (ranska) . Le Parisien (11. huhtikuuta 2001). Haettu 24. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 25. tammikuuta 2019.
  2. ↑ 1 2 "Les Visiteurs en Amérique" fonttiplonger Gaumont dans le rouge" . Les Échos (27. huhtikuuta 2001). Haettu 24. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 25. tammikuuta 2019.
  3. ↑ Les Indiscrets - Kulttuuri  (fr.) . L'express (15. kesäkuuta 2000). Haettu 24. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 2. heinäkuuta 2018.
  4. ↑ Sivusto JEANE RENO - Actualites  (fr.) . jeanreno.chez-alice.fr . Käyttöpäivä: 24. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. tammikuuta 2019.
  5. ↑ Poiré et Clavier, en saattaja Les Visiteurs en Amérique  (fr.) . Le Parisien (22. elokuuta 2000). Haettu 24. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 2. heinäkuuta 2018.
  6. ↑ Les Visiteurs 1 bis  (fr.) . lalibre.be (10. huhtikuuta 2001). Haettu 24. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 25. tammikuuta 2019.
  7. ↑ Vain  vierailulla . Lajike (5. huhtikuuta 2001). Haettu 24. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 25. marraskuuta 2015.
  8. ↑ Les pires films de tous les temps  (ranska) . AlloCine . Haettu 24. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 11. marraskuuta 2018.
  9. ↑ " Just Visiting " Rotten  Tomatoesissa
  10. ↑ Alienit  Amerikassa Metacriticissa _
  11. ↑ 3 bidee d'or pour "Vercingétorix"  (ranska) . Allosiini (1. maaliskuuta 2002). Haettu 24. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 25. tammikuuta 2019.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Temaattiset sivustot
 muukalaisia
Alkuperäiset elokuvat
  • Aliens (1993)
  • Aliens 2: Corridors of Time (1998)
  • Aliens 3: Bastille Rising (2016)
tehdä uudelleen
 John Hughesin elokuvat
Ohjaaja ja
käsikirjoittaja
Käsikirjoittaja
muu