Rivikasvit ovat maatalouskasveja, jotka ovat saaneet nimensä viljelyteknologiansa erityispiirteistä, jotka koostuvat niiden leveiden rivivälien toistuvasta käsittelystä (muokkauksesta ) koko kasvukauden ajan. Ne kylvetään (tai istutetaan taimet) leveärivi-, neliö- tai neliöpesäisesti (väli 60-90 cm). Riviviljelyt ovat intensiivisiä; korkean sadon saamiseksi orgaanisia ja kivennäislannoitteita käytetään suurempina annoksina kuin tavallisen rivikylvön kasveja, niitä kasvatetaan usein kasteluolosuhteissa.
Rivikasveja ovat: viljat - maissi, tattari, hirssi, pavut; tekninen - sokerijuurikas, auringonkukka, puuvilla, tupakka; vihannekset - kaali, tomaatti, kurkku, punajuuret, porkkanat jne.; rehu - juurikasvit, rehukaali, peruna jne. Joitakin rivikasveja voidaan viljellä riviviljelminä laajalla rivivälillä (tattari, härkäpavut, hirssi), ja kun kylvetään tavallisella rivikylvyksellä, jonka riviväli on 15 cm.
Rivikasveille on ominaista korkea typpi- ja tuhkaelementtien tuotto, joten niitä viljellään yleensä ottamalla käyttöön suuria annoksia orgaanisia ja mineraalilannoitteita, joiden jälkivaikutus voi kestää useita vuosia. [1] Useimmat muokatut kasvit ovat myöhään kevätkasveja, mikä mahdollistaa useiden maanmuokkausten suorittamisen ennen kylvöä, mikä yhdessä rikkakasvien torjunta-aineiden kanssa voi tuhota osan nuorista rikkakasveista ja hillitä monivuotisten kasvien leviämistä. Hävitystoimenpiteet suoritetaan myös kylvön jälkeen rivien sulkemiseen asti suoritettavien rivien välisten käsittelyjen avulla. Koska rikkakasvien määrää voidaan vähentää ja saatavilla olevia ravinteita peltokerrokseen kertyy, muokatut viljat ovat teholtaan lähellä puhdasta kesantoa . Rivikasvit ovat hyviä edeltäjiä kevätsatoille (mukaan lukien viljat ja palkokasvit ), pellavan ja hampun viljelyyn.