Luostari | |
Putna | |
---|---|
rommi. Mănăstirea Putna | |
47°51′57″ pohjoista leveyttä. sh. 25°35′47″ itäistä pituutta e. | |
Maa | |
Sijainti | Suceava [1] |
tunnustus | Romanian ortodoksinen kirkko |
Arkkitehtoninen tyyli | Goottilainen arkkitehtuuri |
Perustamispäivämäärä | 1466 |
Verkkosivusto | putna.ro ( Room.) |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Putna ( Room. Putna ) on Romanian ortodoksisen kirkon Suceavan ja Radautan arkkihiippakunnan miesluostari , joka sijaitsee Putnajoen varrella . Sen perusti hallitsija Stefanos Suuri vuonna 1466 , ja Feoktist I (Suceavan metropoliitti) vihki sen 3. syyskuuta 1469 .
Nykyisen kirkon rakensi merkittävästi Vasile Lupu vuosina 1653-1662. Luostari omistaa vanhoja käsikirjoituksia, arvokkaita kirkkoesineitä, kirjoituksia ja muita romanialaisen kulttuurin monumentteja. Luostariin on haudattu Moldovan hallitsija Stefanus Suuri ja osa hänen perheensä jäsenistä .
Ugrovlachian ja Moldavian metropolien ortodoksiset luostarit kirkon slaavilaisen liturgian kanssa | ||
---|---|---|
Tsargrad Tarnov → Tarnovon kirjakoulu → kirkkoslaavi ( palvontakieli ) → Ugrovlachian metropoli → Moldovan metropoli | ||
1300-luvulla | ||
15-luvulla | ||
16. vuosisata |
| |
17. vuosisata |
| |
Selitys | Firenzen liitosta 1500-luvun alkuun asti nämä kaksi metropolitanaattia olivat Ohridin arkkihiippakunnan hiippakuntia . Vuodesta 1683 lähtien latinan levinneisyys ja vaikutus metropoleihin alkoi Transilvaniasta . Vuodesta 1761 lähtien Maria Teresa aloitti sotilaallisin keinoin kirkollisen yhtenäisyyden ja lujuuden luomisen, minkä seurauksena syntyi Transilvanian koulu kirkon yhdistämiseksi lähellä Romanian kreikkakatolista kirkkoa . |
![]() |
| |||
---|---|---|---|---|
|