Liechtensteinin kansanäänestykset (1992)

Liechtensteinissa pidettiin kansanäänestykset 15. maaliskuuta, 28. kesäkuuta ja 13. joulukuuta 1992 [1] . Maaliskuussa järjestettiin kansanäänestys yleisen äänestyksen tarpeesta kansainvälisten sopimusten hyväksymiseksi, ja 71,4 prosenttia äänestäneistä kannatti. Kesäkuussa äänestysikärajan laskemisesta 20 vuodesta 18 vuoteen järjestettiin kansanäänestys, jonka hylkäsi 56,3 prosenttia äänestäneistä. Kaksi niistä pidettiin marraskuussa kahdeksan prosentin vaalikynnyksen poistamisen ja perustuslakiin lisätyn syrjimättömyyslausekkeen yhteydessä, jotka kumpikin hylättiin. Viides ja viimeinen kansanäänestys 13. joulukuuta koski Euroopan talousalueeseen (ETA) liittymistä. Sen hyväksyi 55,8 % äänestäjistä, ja äänestysprosentti oli 87 % [2] . Huolimatta siitä, että Liechtenstein äänesti "kyllä" ETA-jäsenyyden puolesta, kun Euroopan vapaakauppaliitto syntyi myöhemmin vuonna 1994, Liechtenstein liittyi kuitenkin vasta toisen kansanäänestyksen jälkeen vuonna 1995.

Konteksti

Kansainvälisiä sopimuksia koskevista kansanäänestyksistä

Kansanäänestys koski valinnaisten kansanäänestysten aiheen nimenomaista laajentamista koskemaan tiettyjä kansainvälisiä sopimuksia [3] .

Tämä oli kauppakamarin suosittu aloite Liechtensteinin pian liityttyä Euroopan talousalueeseen (ETA). Liechtensteinin perustuslakiin ehdotettiin 66 a:n pykälän lisäämistä , jotta hallituksen 8 artiklan nojalla tekemiä kansainvälisiä sopimuksia koskeva valinnainen kansanäänestys voitaisiin järjestää vapaasti.

Tällainen kansanäänestys oli määrä järjestää, jos yli neljä kuntaa tai yli 1 500 rekisteröityä äänestäjää allekirjoitti perustuslain 64 §:n mukaisen pyynnön. Sitten tarvitaan enemmistöäänestys maapäivien päätöksen vahvistamiseksi . Kansanäänestyksen järjestämismenettely oli määrä selittää lailla.

Aloite keräsi yli 1 500 äänestäjän allekirjoitukset ja esiteltiin maapäiville perustuslain pykälän 64-2 mukaisesti. Parlamentti hylkäsi sen 12. joulukuuta 1991, mikä johti äänestykseen.

Äänestysiän alentaminen 20 vuodesta 18 vuoteen

Kansanäänestys koskee äänestysiän alentamista 20 vuodesta 18 vuoteen [4] .

Landtagin hyväksymä perustuslain muutosehdotus Liechtensteinin perustuslain 29-2 artiklaan laajensi äänioikeuden kaikille maassa vakinaisesti asuville yli 18-vuotiaille kansalaisille.

Kyseessä oli parlamentaarista alkuperää oleva valinnainen perustuslain kansanäänestys : Landtag päätti saattaa lakiesityksen kansanäänestykseen perustuslain pykälän 66 ja perustuslain muutoksia koskevan pykälän 111 puitteissa.

Vaalikynnyksen poistaminen

Kansanäänestys koski 8 prosentin vaalikynnyksen poistamista parlamenttivaaleissa [5] .

Vuoden 1939 "hiljaisista vaaleista" vuoteen 1963 saakka maapäivien vaalit pidettiin 18 prosentin vaalikynnyksellä. Vuoden 1962 parlamenttivaaleissa kristillissosiaalinen puolue ei voittanut yhtään paikkaa, ja se sai vain 10,1 % äänistä, mikä johti valitukseen perustuslakituomioistuimeen. Jälkimmäinen poisti samana vuonna vaalilain 18 prosentin kynnyksen pitäen sitä perustuslain vastaisena [6] . 8 prosentin kynnys kirjattiin uuteen vaalilakiin, jonka väestö hyväksyi vuoden 1972 kansanäänestyksessä .

Se oli Free List -puolueen kansan perustuslaillinen aloite , joka ehdotti Liechtensteinin perustuslain 46-3 artiklan poistamista 8 prosentin vaaliesteestä.

Aloite keräsi yli 1 500 äänestäjän allekirjoitukset ja esiteltiin maapäiville perustuslain pykälän 64-2 mukaisesti. Parlamentti hylkäsi sen ja johti kansanäänestykseen.

Syrjinnän kieltävä perustuslain muutos

Kansanäänestys koskee perustuslain muutosta, joka yleisesti kieltää kaiken syrjinnän [7] .

Se oli Free List -puolueen kansan perustuslaillinen aloite , joka ehdotti syrjinnän kieltävän kohdan lisäämistä Liechtensteinin perustuslain artiklaan 31 bis. Aloite keräsi yli 1 500 äänestäjän allekirjoitukset ja esiteltiin maapäiville perustuslain pykälän 64-2 mukaisesti. Parlamentti hylkäsi sen ja johti kansanäänestykseen.

Euroopan talousalueeseen liittyminen

Kansanäänestys koski Euroopan talousalueeseen (ETA) liittymistä [8] .

Landtag hyväksyi sopimuksen 21. marraskuuta 1992 (19 puolesta, 5 vastaan). Tätä seurasi vilkas keskustelu kansanäänestyksen järjestämisajankohdasta, jonka jälkeen hallitus päätti 28. marraskuuta ja päätti asettaa päivämäärän Sveitsin päätöksen jälkeen, koska Liechtenstein oli siihen sidottu tulliliittosopimuksella. , joka on ristiriidassa yhden maan pääsyn ETA:an kanssa ilman toista.

Kyseessä oli parlamentaarista alkuperää oleva valinnainen perustuslain kansanäänestys : Landtag päätti saattaa tämän lakiesityksen kansanäänestykseen perustuslain kansainvälisiä sopimuksia koskevan pykälän 66 bis puitteissa.

Tulokset

Kansainvälisiä sopimuksia koskevista kansanäänestyksistä

Äänestysiän alentaminen 20 vuodesta 18 vuoteen

Vaalikynnyksen poistaminen

Syrjinnän kieltävä perustuslain muutos

Euroopan talousalueeseen liittyminen

Muistiinpanot

1. ↑ Dieter Nohlen & Philip Stöver (2010) Vaalit Euroopassa: Tietokäsikirja, s. 1175 ISBN 978-3-8329-5609-7
2. ↑ Aineisto: Liechtenstein: kansanäänestys Euroopan talousalueen sopimuksesta 1992 Arkistoitu 26. tammikuuta 2019 Wayback Machine European Election Database -tietokantaan
3. ↑ Einführung des Staatsvertragsreferendums Arkistoitu 24. joulukuuta 2019, Wayback Machine Démocratie directe.
4. ↑ Senkung des Stimm- und Wahlrechtsalters von 21 auf 18 Jahre Arkistoitu 24. joulukuuta 2019, Wayback Machine Démocratie directe.
5. ↑ Abschaffung der 8%-Klausel bei Landtagswahlen Arkistoitu 24. joulukuuta 2019, Wayback Machine Démocratie directe.
6. ↑ PDF elections de 1974 Arkistoitu 3. helmikuuta 2017 Wayback Machine Inter-Parlamentary Unionissa
7. ↑ Discriminerungsverbot. . Haettu 24. joulukuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 24. joulukuuta 2019. (määrätön)
8. ↑ Beitritt zum Europäischen Wirtschaftsraum. . Haettu 24. joulukuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 24. joulukuuta 2019. (määrätön)