Earth Summit (United Nations Conference on Environment and Development (UNCED), joka tunnetaan myös nimellä Rio Earth Summit, Rio Summit , Rio Conference) on Yhdistyneiden Kansakuntien ( UN ) suurin konferenssi, joka pidetään Rio de Janeirossa 3.-14. kesäkuuta 1992. Konferenssiin osallistui yli 8 tuhatta delegaattia sekä noin 3 tuhatta kansainvälisten kansalaisjärjestöjen edustajaa. Tapahtuma järjestettiin mottona "Viimeinen mahdollisuutemme pelastaa planeetta". Rion Earth Summitista on tullut suurin kaikista kansainvälisistä ympäristökokouksista. [yksi]
Earth Summit syntyi YK:n jäsenvaltioiden vastauksena kylmän sodan jälkeiseen kansainväliseen kehitysyhteistyöhön . Koska kestävyyskysymykset olivat liian vakavia yksittäisille jäsenvaltioille, ne voisivat tarjota tilaisuuden tehdä yhteistyötä.
Earth Summits ovat maailman johtajien tapaamisia kymmenen vuoden välein, ja niitä on järjestetty vuodesta 1972 lähtien Yhdistyneiden Kansakuntien tuella. Tavoitteena on löytää tapoja edistää kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti. [2] Näiden kokousten tulokset olivat kehitysohjelmat vuosille 2000-2015 ja globaalit tavoitteet vuosille 2015-2030. Ensimmäinen huippukokous pidettiin Tukholmassa vuonna 1972, toinen Nairobissa ( Kenia ) vuonna 1982, kolmas Rio de Janeirossa vuonna 1992 ja neljäs Johannesburgissa ( Etelä-Afrikka ) vuonna 2002. Viimeinen Earth Summit nimeltään "Rio + 20" [3] pidettiin myös Rio de Janeirossa vuonna 2012.
Tällaiset korkean tason tapaamiset ovat erittäin tärkeitä, koska ne kehittävät maailmanlaajuista ympäristön kunnioittamisen kulttuuria . Yhdessä YK:n kanssa he pyrkivät osoittamaan yhteistä kykyään hallita ja kiinnittää huomiota humanitaarisiin teemoihin ja kiireellisimpiin kysymyksiin. [neljä]
Huippukokouksen tärkein saavutus oli sopimus ilmastonmuutosta koskevasta puitesopimuksesta (FCCC) , joka johti Kioton pöytäkirjan ja Pariisin sopimuksen allekirjoittamiseen . Sen on allekirjoittanut yli 180 maata, mukaan lukien entisen Neuvostoliiton maat . Toisen sopimuksen ydin oli olla harjoittamatta alkuperäiskansojen mailla toimintaa, joka voisi johtaa ympäristön heikkenemiseen tai olisi kulttuurisesti sopimatonta.
Riossa allekirjoitettiin ja hyväksyttiin myös 27 kohdan julistus ympäristöstä ja kehityksestä . [1] Siinä määritellään maiden velvollisuudet kestävän kehityksen ja turvallisen tulevaisuuden saavuttamisen perusperiaatteissa. Julistuksesta on tullut yksi tärkeimmistä ympäristölainsäädännön asiakirjoista useimmissa maailman maissa. Tähän mennessä sen on allekirjoittanut 178 osavaltiota. [6]
Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus avattiin sopimuspuolten allekirjoittamista varten 5. kesäkuuta 1992, ja se tuli voimaan 29. joulukuuta 1993. Yleissopimuksella on kolme päätavoitetta, mukaan lukien: biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ; sen osien kestävä käyttö ja geenivaroista saatavien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen.
Lisäksi konferenssi hyväksyi " Agenda 21 " -ohjelman, jonka avulla maailman hallitukset toteuttavat globaalin kestävän kehityksen käsitettä. "Agenda" sisälsi 2,5 tuhatta suositusta ilmakehän, valtamerten, biologisen monimuotoisuuden suojelusta, demografisten ongelmien ratkaisemisesta, köyhyysongelmista ja kansainvälisen talouden rakenteesta. Agenda 21:n toteuttamiseksi YK:n yhteyteen perustettiin komissio ja osastojen välinen kestävän kehityksen komitea. [7]
Kaksitoista kaupunkia sai paikallishallinnon palkinnot innovatiivisista paikallisista ympäristöohjelmista. Näitä ovat muun muassa Kanadan Sudbury sen kunnianhimoisesta ohjelmasta paikallisten kaivosten aiheuttamien ympäristövahinkojen korjaamiseksi, Austin Yhdysvalloissa vihreän rakentamisen strategiasta ja Kitakyushu Japanissa kansainvälisen koulutus- ja koulutuskomponentin sisällyttämisestä kunnalliseen saastumisentorjuntaohjelmaan.
Maapallon huippukokousten tärkeydestä huolimatta kriitikot huomauttavat, että monia Rio de Janeirossa tehtyjä sopimuksia ei ole pantu täytäntöön peruskysymyksissä, kuten köyhyyden torjunnassa ja ympäristön puhdistamisessa. UNEP :n viidennessä Global Environment Outlook -raportissa todetaan, että vain 4 90 tärkeimmästä kestävän kehityksen tavoitteesta (500 kansainvälisesti tunnustetusta sopimuksesta) on saavutettu. Viimeisen 20 vuoden aikana ilmastokaasujen päästöt ovat lisääntyneet dramaattisesti, suuret alueet trooppisista metsistä ovat kadonneet ja sadat eläinlajit ovat kuolleet sukupuuttoon. Valtamerissä tapahtuvaa ei myöskään valvota kunnolla, eikä vieläkään ole sovittu suojella metsiä. Tietenkin kaikki ihmiskunnan kohtaamat tärkeät kysymykset näkyvät asiakirjassa, mutta niiden ratkaisemiseksi ei ole merkittäviä ponnisteluja. [8] [9]