Seitsemän veljeä

Seitsemän veljestä , joissain käännöksissä - Seitsemän veljestä on suomalaisen realisti - kirjailija Alexis Kiven näytelmän muodossa kirjoitettu romaani , yksi ensimmäisistä suomeksi kirjoitetuista romaaneista K - romaanin ohella . Ya. Gummerus "The Noble and the Vile" ( fin. Ylhäiset ja alhaiset ) [1] .

Kirjoittamisen historia

Kiwi aloitti romaanin kirjoittamisen jo 1860-luvun alussa, ja siitä oli ainakin kolme toimivaa käsikirjoitusta, mutta yksikään ei ole säilynyt [2] . Koska kirjailijalla ei ollut omia varoja romaanin julkaisemiseen, hän kääntyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puoleen . Vuonna 1870 Seura julkaisi Seitsemän veljestä neljässä pamfletissa, mutta kirja julkaistiin vasta vuonna 1873, kirjailijan kuoleman jälkeen [2] .

Sijainnit

• Jukola  on veljien kotitila.
• Impivaara  on paikka metsässä, jonne veljekset asettuivat pakenemaan Yukolista.
• Toukola  on lähin kylä Yukolan tilalle.

Hahmot

Yukolan veljekset

Veljet vanhimmasta nuorimpaan:

• Yuhani  on veljistä vanhin, romaanin alkaessa hän oli 25-vuotias. Luonteeltaan hän on nopealuonteinen, dominoiva ja tinkimätön.
• Tuomas  on veljistä kyykkyisin ja leveinhartiisin, luonteeltaan konservatiivinen.
• Aapo  on Tuomaksen kaksoisveli, kaikista veljistä pisin, älykäs ja järkevä. Muille veljille hän kertoi usein kuulemansa vanhat legendat, jotka ovat romanttisen hengessä täynnä ja erottuvat jonkin verran toisistaan ​​romaanin realistisen kudoksen keskellä.
• Simeoni  - vastasi ruoanlaitosta, oli veljesten joukossa uskollisin, samalla hän halusi juoda.
• Timo  on yksinkertainen, mutta veljekset rakastavat häntä ystävällisyydestään.
• Lauri  on Timon kaksoisveli, hiljaisin ja haaveilevin sekä vapautta rakastavin. Juuri hän ehdotti, että veljet lähtisivät Jukolasta ja lähtisivät asumaan metsään. Kuitenkin juotuaan paljon, hän saattoi tulla melko väkivaltaiseksi.
• Eero  on veljistä nuorin ja lyhyin. Romaanin alussa hän on 17-vuotias. Hän oli erittäin ovela ja älykäs, hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan paljon helpommin kuin muut veljet.

Muut

• Venla  on Yukolan naapurissa asunut tyttö, jolle viisi seitsemästä veljestä kosisi. Romaanin lopussa hän menee naimisiin Juhanin kanssa.
• Virkailija  yritti opettaa veljiä lukemaan ja kirjoittamaan.
• Rayamyak - rykmentti  on vaeltava mustalaisperhe . Perheen pää oli sävelkauppias, tanssija ja viulisti Mikko; hänen vaimonsa Kaisa oli lääkintänainen , heillä oli viisi lasta.
• Toukolan veljekset  ovat Toukolan kylän nuoria ihmisiä, joiden kanssa Yukolan veljekset usein tappelivat.
• Tammisto Kyyosti  on veljien ystävä.
• Taula Matti  on Impivaaran vieressä metsässä asuneiden veljien ystävä.
• Valko eli Belyanka  on veljien vanha hevonen.
• Killy ja Kiiski  ovat veljien metsästyskoiria.
• Matti  on veljien kissa, jonka he ottivat mukaan, kun he muuttivat Yukolista metsään.

ja muut

Juoni

Romaani kertoo seitsemästä Yukolin orvoksi jääneestä veljestä ja siitä, kuinka he, tyytymättöminä suomalaista yhteiskuntaa tuolloin hallinneisiin veljeksiin, yrittivät haastaa heidät menemällä asumaan tiheään metsiin.

Kirjan alussa veljekset näyttävät sellaisilta naiiveilta luonnonlapsilta, joita sivilisaatio ei koske. Lapsuudesta lähtien heidät jätettiin omiin käsiin: heidän isänsä kuoli metsästyksen aikana, kun he olivat vielä hyvin nuoria; he tuskin tottelivat äitiään. Heidän pääopettajanaan oli sokea setä, joka nuoruudessaan oli merimies ja matkusti melkein koko maailman; hän halusi kertoa heille erilaisia ​​epätavallisia tarinoita elämästään. Pääarvo heille oli vapaus: jopa suhteissaan he perustivat eräänlaisen demokratian, jota he yrittivät olla rikkomatta.

Kun veljet kasvoivat ja heidän äitinsä ja setänsä kuolivat, he kohtasivat tarpeen kasvattaa Yukol-taloutta, oppia lukemaan ja kirjoittamaan, mennä naimisiin ja vetää aikuisuuteen. Heidän oli myös kohdattava kaikki ympäröivän maailman vihamielisyys. Niinpä Venla, tyttö, johon useat veljet rakastuivat yhtä aikaa, hylkäsi heidät kaikki, koska he eivät olleet lukutaitoisia. Veljekset eivät onnistuneet oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan, lukuun ottamatta nuorin, Eero. Virkailija opetti heidät lukemaan ja kirjoittamaan erittäin ankarilla menetelmillä. Kerran yhdellä tunnilla hän lukitsi veljet huoneeseen, kunnes he hallitsivat oppitunnin - veljet pakenivat kuitenkin talostaan ​​ikkunan kautta. Sen jälkeen he yrittivät poistaa heiltä sakon ikkunan rikkomisesta, ja yleensä heitä vainottiin pappia kohtaan osoittamasta epäkunnioituksesta. Heillä oli myös jatkuvasti riitoja ja tappeluita naapuriensa - Toukolan veljien - kanssa sekä konflikteja Rayamyak-rykmentin kanssa. Tämän seurauksena heidän kärsivällisyytensä malja täyttyi, ja he päättivät jättää kotitilan. He menevät metsään ja rakentavat kotan lähelle Impivaaraa.

Metsässä veljiä odotti monia seikkailuja. Lopulta elämä pakottaa heidät kuitenkin jättämään alun perin suunnitellun vapaan metsästyselämän ja ryhtymään viljelemään jo uudella tilalla. Kymmenen vuotta myöhemmin he palaavat Yukolaan ja lopulta luopuvat kapinallisista näkemyksistään.

Siten romaanin loppuun mennessä Kiwi-hahmot vaihtuvat ja korvaavat kapinallisuutensa nöyryydellä.

Veljet eivät kuitenkaan ala tehdä myönnytyksiä ulkomaailmalle, vaan ulkomaailma itse lakkaa olemasta yhtä vihamielinen heitä kohtaan kuin se oli alussa. Virkailija pyytää heitä antamaan hänelle anteeksi hänen entinen julmuutensa heitä kohtaan; he tekevät sovinnon toukolalaisten naapuriensa ja Rayamak-rykmentin kanssa, Venla suostuu naimisiin Juhanin, vanhimman veljistä. Veljekset myös jakavat keskenään molemmat kartanot, vanhat ja uudet, ja kaksi heistä siirtyy myöhemmin hallinnollisiin tehtäviin: Aapo tulee arvioijaksi ja Eero jahtilaivaksi .

Näin ollen on olemassa kahden vastakohdan keskinäinen lähentyminen, mikä oli kirjoittajalle erittäin tärkeää: toisaalta veljekset onnistuvat lopulta löytämään "paikkansa auringon alla", toisaalta he eivät olleet täysin moraalisesti rikki.

Taiteelliset tekniikat

Romaanin kieli on ainutlaatuinen. Paikoin proosaa on vaikea erottaa runoudesta. Jokaisen veljen kertomat tarinat ovat erittäin mielenkiintoisia, samoin kuin esimerkiksi Laurin paljastava monologi, jonka hän piti Hiisin kalliolla , tuomitsee suomalaista papistoa ja muita "mestareita". Jotkut kohtaukset ovat yllättävän romanttisia sävyjä tai sankarieepoksen hengessä.

Kritiikki

Kiwin romaanissa "Seitsemän veljeä" osoittama imago suomalaisesta talonpojasta - sorrettu, röyhkeä, mutta kaukana eronnut - oli tuolloin hyvin epätavallinen ja järkytti monia, etenkin ruotsalaisten romantiikan vanhemman sukupolven edustajia. Erittäin ankaran arvion kirjasta antoi August Ahlqvist , joka kutsui sitä "suomalaisen kirjallisuuden häpeän tahraksi" [3] . Hän kirjaimellisesti laski sormillaan, kuinka monta kertaa veljet raivosivat uskonnon, papit, viranomaisten edustajat ja kuinka monta kertaa he taistelivat keskenään. Tosiasia on, että Alqvist itse arvosti suomalaisessa talonpojassa täysin erilaisia ​​​​ominaisuuksia - nöyryyttä ja kovaa työtä, jota Runeberg ja muut romantiikan aikakauden runoilijat lauloivat. Näin hän kirjoitti: ”Kansamme eivät ole ollenkaan samanlaisia ​​kuin tämän kirjan sankarit; Suomen peltoja viljelleillä rauhallisilla ja vakavilla ihmisillä ei ole mitään yhteistä Impivaaran uusasukkaiden kanssa .

E. Aspelin kirjoitti: "Aivan kuten Don Quijote oli viimeinen erehtyvä ritari, niin näiden seitsemän veljen metsäelämä on kansamme viimeinen yritys elää rehellistä ja vapaata elämää järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella . "

Teatterituotannot ja elokuvasovitukset

Romaanin perusteella lavastettiin useita esityksiä ja kuvattiin useita elokuvia.

Yksi tunnetuimmista esityksistä oli Turun kaupunginteatterissa vuonna 1976. Ohjaus Kalle Holmberg ja pääosissa Esko Salminen , Vesa-Matti Loiri , Heikki Kinnunen ja Juha Mue. Elokuvaesitys esitettiin YLE TV2 :lla , sen kesto oli 142 minuuttia [4] .

Suomen Filmiteollisuus kuvasi romaanin vuonna 1936 . Elokuvan kuvasi ohjaaja Vilho Ilmari Pyhäniemen kartanon alueella. Pääosissa Edwin Laine ja Yoel Rinne .

Vuonna 1989 Jouko Turkka loi romaanin pohjalta samannimisen minisarjan, joka koostui 12 jaksosta, joista jokainen kesti noin tunnin tai vähän kauemmin. Turkka asetti päähenkilöt erittäin rumiin valoihin. On olemassa mielipide, että tämä elokuva ei täysin vastaa romaanin ideaa [6] .

Säveltäjät Armas Launis ja Tauno Marttinen kirjoittivat oopperoita teemasta "Seitsemän veljestä". Koreografi Marjo Kuusela esitti säveltäjä Eero Ojasen samannimisen baletin.

Ohjaaja Kai Lehtinen esitteli kesällä 2011 kirjailijan muistolle omistetulla festivaalilla romaanin pohjalta uuden elokuvan [7] . Aiemmin hän näytteli Juhania myös edellä mainitussa Jouko Turkan "Seitsemän veljestä" -sarjassa.

Muistiinpanot

1. ↑ Anna Korhonen: Seitsemän veljestä arkistoitu 27.10.2004 Wayback Machinessa YLE
2. ↑ 1 2 Filmatisoinnit - Aleksis Kivi  (fin.) , Aleksis Kivi . Arkistoitu alkuperäisestä 24. elokuuta 2007. Haettu 16. kesäkuuta 2018.
3. ↑ Irma Perttula: Kiwi ja Alqvist Arkistoitu 6. maaliskuuta 2016.
4. ↑ Seitsemän veljestä Turun kaupunginteatterissa  (fin.) . Arkistoitu alkuperäisestä 14. lokakuuta 2011. Haettu 16. kesäkuuta 2018.
5. ↑ Filmatisoinnit - Aleksis Kivi  (fin.) , Aleksis Kivi . Arkistoitu alkuperäisestä 27. elokuuta 2007. Haettu 16. kesäkuuta 2018.
6. ↑ Kivijalka: Katariina Ruppel - Hurjat, oudot veljekset. Jouko Turkan Seitsemän veljeksen vastaanotosta . www.helsinki.fi Haettu 16. kesäkuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 26. toukokuuta 2012. (määrätön)
7. ↑ Kivi-juhlat - Seitsemän veljestä Arkistoitu alkuperäisestä 7.2.2012.

Kirjallisuus

• Aarne Kinnunen. Tuli, aurinko ja seitsemän veljeä. Tutkimus Alexis Kiven romaanista = Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä. Tutkimus Aleksis Kiven romaanista. - toinen täydennettynä. - Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , 1987.
• Aarne Kinnunen. Seitsemän veljestä ja lukutunteja = Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet. - WSOY, 2002.

Linkit

• Romaanille omistettu sivusto  (fin.)

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Britannica (verkossa)
Bibliografisissa luetteloissa	BNF : 165577564 GND : 4208994-3 VIAF : 198151701 World Cat VIAF : 198151701