Kiwi, Alexis
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 2. marraskuuta 2017 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 6 muokkausta .| Alexis Kivi | |
|---|---|
| Alexis Kivi | |
| Edelfeltin muotokuva kiivistä , 1873 | |
| Nimi syntyessään | Alexis Stenvall |
| Aliakset | Aleksis Kivi , A. Kivi , A. Kiwi ja Aleksis Stenvall [1] |
| Syntymäaika | 10. lokakuuta 1834 |
| Syntymäpaikka | Nurmijärvi , Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuolinpäivämäärä | 31. joulukuuta 1872 (38-vuotiaana) |
| Kuoleman paikka | Tuusula , Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | kirjailija, runoilija |
| Vuosia luovuutta | vuodesta 1864 |
| Suunta | Romantiikkaa , realismia |
| Teosten kieli | Suomalainen |
| Debyytti | "Kullervo" (1860) |
| Palkinnot | Suomen Kirjallisuuden Seuran palkinto |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Alexis Kivi ( suom. Aleksis Kivi , nykyinen sukunimi Stenvall , ruotsalainen Stenvall ; 10.10.1834 , Nurmijärvi , Suomen suuriruhtinaskunta - 31.12.1872 , Tuusula , Suomen suuriruhtinaskunta ) - suomalainen kirjailija , realistisen suomenkielisen kirjallisuuden perustaja .
Elämäkerta
Alexis Stenwall (kiwi on hänen salanimensä) syntyi kyläräätälin Eerik Johan Stenwallin perheeseen. Kirjoittajan esi-isät ovat peräisin muinaisista suomalaisista Pekkola (isän puolelta), Hannula, Simola ja Maula (äidin puolelta) [2] . Opiskeltuaan ruotsia vanhalta merimieheltä, hän aloitti opinnot yhdessä Helsingin koulusta vasta 12-vuotiaana, ja valmistuttuaan siitä 23-vuotiaana hän astui yliopistoon. Sairaus ja köyhyys estivät pyrkivän kirjailijan säännölliset opinnot; Kivi loi laajan tietämyksensä perustan itseopiskelemalla lukemalla Cervantesia , Shakespearea , Holbergia ja Kalevalaa paljon ja intensiivisesti . Yhteen suomalaisen kansaneeposen juoniin hän kirjoitti romanttisen tragedian kapinallisorjasta (Kullervo, 1860), joka palkittiin Suomen Kirjallisuuden Seuran palkinnolla. Useiden vuosien vaeltamisen jälkeen Kiwi asettui Shundeon maaseudulle lähellä Helsinkiä , missä hän omistautui kokonaan kirjalliselle luovuudelle. Täällä hän kirjoitti erinomaisen "hahmokomedian" "Nummin suutarit" (1864), lyyrisen runokokoelman "Kanervala" (1866) ja yksinäytöksisen lyyrisen näytelmän raamatullisesta aiheesta "Leah" (1869). Saman vuoden 1869 tuotannosta on peräisin maan suomenkielinen teatteri.
Realististen suuntausten kruunu Kiwin teoksessa oli romaani " Seitsemän veljeä ", jonka hän viimeisteli kaksi vuotta ennen kuolemaansa, joka seurasi vakavasta mielenterveyssairaudesta. Vain lyhyin valaistumisen väliajoin kirjailija sai tietää teoksensa saamasta yleismaailmallisesta tunnustuksesta. Kiwi kirjoitti kaksitoista näytelmää, yhden romaanin ja myös muutaman novellin – neljätoista teosta seitsemässä vuodessa.
Kritiikki
Seitsemän veljestä on ensimmäinen suomalainen romaani, joka on kirjoitettu suomeksi ruotsin sijaan. Siksi sitä pidetään tällä hetkellä yhtenä suomalaisen kirjallisuuden tärkeimmistä romaaneista. Kirjoittaja itse sanoo kirjan lopussa: ”Ja niin kerroin seitsemästä veljestä Suomen metsistä. Mitä muuta voin kertoa sinulle heidän elämästään maan päällä?"
Kuitenkin heti romaanin julkaisun jälkeen hänen ympärillään puhkesi suuri keskustelu. Kriitikot jakautuivat kahteen leiriin - osa suhtautui myötämielisesti ja odotti romaanin suhteen suuria toiveita korostaen, että romaani voi antaa suuren sysäyksen suomalaisen kirjallisuuden kehitykselle; toiset ottivat romaanin vastaan hyvin skeptisesti. Niinpä tunnettu kriitikko, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja runoilija August Alqvist kirjoitti: ”Kansamme ei ole ollenkaan samanlainen kuin tämän kirjan sankarit. Suomen peltoja viljelleillä rauhallisilla ja vakavilla ihmisillä ei ole mitään yhteistä Impivaaran uusasukkaiden kanssa”; hän kutsui romaania myös "absurdiksi" ja "suomalaisen kirjallisuuden häpeän tahraksi".
Tällä hetkellä romaani "Seitsemän veljeä" on käännetty jo 25 kielelle maailmassa.
Kiwiä pidetään edelleen verrattomana proosan mestarina. Hän on maan ensimmäinen suomeksi kirjoittava ammattikirjailija ja yksi suomen kirjallisen kielen perustajista.
Muistotilaisuus
- Alexis Kiven monumentteja on pystytetty Kansallisteatterin eteen Helsingissä , Nurmijärvellä , Tuusulassa , Tampereella ja Turussa. Hänen mukaansa nimetyt seurat toimivat Helsingissä ja Turussa . Kiivien muistopäivä on perustettu – Kiivinäytelmiin perustuvia amatööriesityksiä järjestetään vuosittain.
- Talo, jossa A. Kivi asui, kunnostettiin ja muutettiin museoksi, ja Tuusulan talosta, jossa hän päätti elämänsä ja hänen hautaan, tuli pyhiinvaelluskohteita.
Lähteet
- ↑ Tšekin kansallisten viranomaisten tietokanta
- ↑ Sukutaulu (linkki ei käytettävissä) . Käyttöpäivä: 12. heinäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 4. tammikuuta 2011.
Kirjallisuus
- Sata ihanaa suomalaista. Kaleidoskooppi elämäkerroista = 100 suomalaista pienoiselämäkertaa venäjäksi / Toim. Timo Vihavainen ( Timo Vihavainen ); per. suomesta _ I. M. Solomeshcha. - Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ( Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ), 2004. - 814 s. — ISBN 951-746-522-X . . — Sähköinen versio Arkistoitu 18. joulukuuta 2012. (Käytetty: 26. tammikuuta 2009)
- [Creativity A. Kivi], kirjassa: Karhu E. G., Finnish Literature and Russia. 1850 - 1900, M. - L., 1964, s. 85 - 122;
- Viljanen L., Aleksis Kiven runomaailma, Porvoo, 1953;
- Kinnunen A., Aleksis Kivennäytelmät, Porvoo - Hels., [1967] (bibl. s. 309 - 15).
Linkit
Wikimedia Commonsissa on Kiwiin, Alexisiin liittyvää mediaa- Alexis Kiwille omistettu verkkosivusto Arkistoitu 20. heinäkuuta 2011 Wayback Machinessa
- Kiwin kunniaksi järjestetylle festivaaleille omistettu verkkosivusto Arkistoitu 30. syyskuuta 2011 Wayback Machinessa
 Temaattiset sivustot | ||||
|---|---|---|---|---|
| Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
| ||||