Serbit eli sorbit ( lat. Sorbit ) - keskiaikainen länsislaavilainen heimo , joka yhdessä dalemiinien , milchanien , lusatialaisten , nishanien , suseltsy- ja muiden heimojen kanssa muodosti yhden polabian slaavien kolmesta suuresta yhdistyksestä - heimojen liiton Lusatian serbit [4] . Sorbit ovat yksi Itä- Saksan slaavilaisen lusatian esivanhemmista [5] . " Baijerin maantieteilijässä " 800- luvulla serbien heimo mainitaan nimellä Surbi [6] .
1. vuosituhannen toisella puoliskolla serbien heimo asui Malmivuorten pohjoispuolella Sale- ja Mulda -jokien välissä niiden yläjuoksulla nyky-Saksan alueella ( Saksin liittovaltio ). Pohjoisessa heidän naapureinaan olivat suselilaiset, ei-letikit ja khudichit, idässä dalemiinit (galomachit), sorbeista lännessä saksalaiset , etelässä tšekit sekä useita pieniä slaavilaisia heimoja, jotka myöhemmin liitettiin serbien liittoon [1] [3] .
Venäläisen arkeologin V. V. Sedovin mukaan serbiheimo liittyy slaavien myöhäiseen asutukseen Elben ja Saalen jyrkänteessä (luultavasti 700-luvun alussa ) Praha-Korchak-kulttuuriin kuuluvien slaavilaisten heimojen joukossa. joka ilmestyi täällä aikaisemmin ( 6-luvulta lähtien ) [7] . Ensimmäinen maininta serbeistä on vuodelta 631 - historiallisissa lähteissä heitä kutsutaan slaavilaisheimoksi ( gens ), jota johtaa prinssi ( dux ). Aluksi serbit asuttivat Mulda-joen rannoilla sijaitsevia maita, myöhemmin he yhdistivät kaikki slaavilaiset heimot Saalen ja Elben välillä muodostaen serbien heimoliiton. Tähän liittoon kuuluivat dalemiinit, kolodichit, siuslit, zhitichit, khudichit, neletichit, nudzhitsit ja muut heimot, joista osa oli alueellisia uusia muodostelmia (heidän nimensä liittyvät maihin, joita tämä tai tuo heimo asutti). Jo 700-luvulta alkaen slaavit Elben ja Saalen väliseltä alueelta alkoivat liikkua länteen pienissä ryhmissä asettuen raidoittain saksalaisten kanssa Thüringenin maihin [4] . 630-luvulla sorbit olivat sivujokisuhteissa frankkien kanssa . Päästyään osaksi Samon osavaltiota serbit, prinssi Dervanin johdolla , vapautuivat väliaikaisesti frankkien vallasta [8] .
800- luvulle mennessä serbien heimoliiton laajennettu alue sisälsi osan Lusatian maista, etnonyymi serbit levisivät itään Oder -joelle lusatilaisten, milchanien ja muiden heimojen keskuudessa. Sorbien poliittisen kokonaisuuden maat jaettiin heimoalueisiin, jotka sisälsivät 50 "kaupunkialuetta", joiden keskukset olivat kaupungeissa (linnoituspisteet). Linnat olivat heimoaatelisten asuntoja, vaara-aikoina ne toimivat suojana ympäristönsä väestölle. Prinssi Milidukhista tuli kaikkien sorbiheimojen hallitsija 800-luvulla , hänen nimensä mainitaan historiallisissa lähteissä vuonna 806 [4] . 800-luvun lopusta lähtien slaavien ja frankkien välinen vastakkainasettelu on voimistunut, sorbien välillä on 14 suurta sotaa frankkien ja myöhemmin Itä-Frankin valtion kanssa (josta yhdessä Miliduch kuoli), osa taisteluista. menestyivät slaaville, he hyökkäsivät Saksan maihin ja tuhosivat niitä. Siitä huolimatta 10. vuosisadalla sorbiheimot joutuivat lopulta saksalaisten feodaaliherrojen vallan alle [8] .
Tällä hetkellä etnonyymi serbit on Saksan slaavilaisten oma nimi - n.-luzh. Serby , v.-lätäkkö. Serbja .
| Slaavilaiset heimot (VII-XII vuosisatoja) | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Itä-slaavilaiset heimot |
| ||||||||||||||||||
| Länsi-slaavilaiset heimot |
| ||||||||||||||||||
| eteläslaavilaiset heimot |
| ||||||||||||||||||
| Huomautuksia (etnistä alkuperää ei ole lopullisesti vahvistettu): 1 - oletettavasti itäslaavilaiset heimot; 2 - oletettavasti suomalais-ugrilaiset heimot; 3 - ehkä ruyanit olivat erillinen heimo Lyutichista. | |||||||||||||||||||
| Baijerin maantieteilijässä mainitut heimot | |
|---|---|
| |
| Heimot lueteltu alkuperäisessä järjestyksessä ja alkuperäisillä nimillä | |
