Shinjitai (新 字体, l. "uudet merkkimuodot") ovat kanji - muotojakäytetty Japanissa Toyo kanji -luettelon julkaisemisesta vuonna 1946 lähtien. Vanhoja muotoja kutsutaan kyujitaiksi (旧 字体 kyu: jitai , l. "entisten muotojen merkit"). ) . Jotkut uusista muodoista ovat samanlaisia kuin yksinkertaistetussa kiinan kielessä, mutta Shinjitaihin ei ole tehty niin laajoja muutoksia. Siten modernit japanilaiset kanjit ovat lähempänä perinteisiä kiinalaisia merkkejä.
Shinjitai saatiin vähentämällä vetojen määrää kyujitailla, perinteisten kiinalaisten merkkien yksinkertaistamattomalla vastineella, jota kutsutaan myös seijiksi (正字 , "oikeat merkit" ) tai korvaamalla (kuten yksinkertaistettujen kiinalaisten kirjainten kohdalla) tai tsukurilla ( oikealla of kanji ) , joka näyttää yhden lukeman toisella merkillä, jolla on sama lukema, mutta vähemmällä vedolla, tai korvaa merkin monimutkaisen komponentin yksinkertaisemmalla.
Kaiken kaikkiaan yksinkertaistamisessa on ollut useita vaiheita 1950-luvulta lähtien, mutta Joyo kanji -listan julkaisun jälkeen vuonna 1981 ei tapahtunut yhtään muutosta ennen kuin lista päivitettiin vuonna 2010.
Seuraavat lomakkeet otettiin käyttöön sodanjälkeisten luonneuudistusten seurauksena. Niitä ei kuitenkaan luotu tyhjästä, koska monet niistä perustuvat yleisesti käytettyihin käsinkirjoitettuihin lyhenteisiin ryakujista (略 字) sotaa edeltäneeltä ajalta. Tällä sivulla on esimerkkejä sotaa edeltäneistä ryakujista, jotka ovat identtisiä niiden nykyaikaisten Shinjitai-muotojen kanssa. Kanjin monimutkaisuuden vuoksi käsinkirjoituksessa käytettiin monia lyhenteitä, joista tuli myöhemmin virallisia. Uuden symbolimuodon esteettiseen tasapainoon kiinnitettiin erityistä huomiota.
| Kyujitai | → | Shinjitai | Onyomi | Kun'yomi | Käännös |
|---|---|---|---|---|---|
| 鐵 | → | 鉄 | tetsu | kurogane | ( substantiivi ) rauta (metalli) |
| 與 | → | 与 | yo | ata (aikakausi) | ( verbi ) tarjota, antaa |
| 學 | → | 学 | gaku | mana (boo) | ( verbi ) oppia |
| 體 | → | 体 | thai | carada | ( substantiivi ) body |
| 臺 | → | 台 | thai | utena | ( substantiivi ) tuki; lyhyt muoto Taiwan |
| 國 | → | 国 | coca | kuni | ( substantiivi ) maa, valtakunta, kansakunta |
| 關 | → | 関 | voi | seki | ( prepositio ) liittyä, vaikuttaa |
| 寫 | → | 写 | Xia | utsu (su) | ( verbi ) kuvata, kuvata |
| 廣 | → | 広 | vastaanottajalle: | sankari(t) | ( adjektiivi ) laaja, leveä |
| 圓 | → | 円 | fi | maru(t) | ( substantiivi ) Japanin jeni ; ( adjektiivi ) pyöreä, pyöreä |
On olemassa muitakin yleisesti käytettyjä tämän tyyppisiä ryakujia, kuten lyhenteet sanoista 門 (lyhenne 门 tuli viralliseksi yksinkertaistetussa kiinassa) ja 第 (joka esiintyy Unicodessa nimellä 㐧[1] ), mutta niitä ei sisällytetty Shinjitai-uudistuksiin.
Toisin kuin yksinkertaistettu kiina, joka otettiin käyttöön kaikille merkeille, Shinjitai-yksinkertaistukset otettiin virallisesti käyttöön vain Toyo- ja Joyo - kanji-luetteloissa , kun taas hyōgaiji (表外字hyō :gaiji , merkit, jotka eivät sisälly kanjiluetteloon Toyo ja Joyo) jäivät virallisesti kanjiluetteloon Toyo ja Joyo. kyujitain muoto. Esimerkiksi symboli "nousta" ( japanilainen 擧 on : kyō; kun agaru, ageru ) yksinkertaistettiin nimellä 挙, mutta zelkwa-puu ( 欅keyaki ) -merkki , joka sisältää myös 擧:n, jäi yksinkertaistamatta sen aseman vuoksi. hyōgaiji.
Hyōgaijista on olemassa yksinkertaistettuja muotoja, ja niitä kutsutaan laajennetuksi shinjitai (拡 張新字体 kakukyo: shinjitai ) . Niitä käytetään kuitenkin epävirallisesti, kuten kielineuvoston raportissa vahvistettiin hahmoista, joita ei ole listattu vuoden 2000 Jyoyo-kanji-luetteloon.
Asahi Shimbun -sanomalehti käyttää hyogaiji -yksinkertaistuksiaan, joita kutsutaan "Asahi-symboleiksi" (朝日文字asahi moji ) . Esimerkiksi sana "krampi" ( japaniksi: 痙攣 kun : keiren ) noudattaa yksinkertaistetusti kaavoja 經→経 ja 戀→恋. He sanovat[ kuka? ] , että tämä tehtiin, koska vinkuvien kirjoituskoneiden aikakaudella monimutkaisempia kanjia ei voitu kirjoittaa tarkasti.
JIS - standardit sisältävät lukuisia yksinkertaistettuja kanji-muotoja seuraavista Shinjitai-yksinkertaistuskuvioista, kuten 﨔 (yksinkertaistettu muoto 欅); monet näistä sisältyvät Unicodeen , mutta eivät ole edustettuina useimmissa kanji-merkistöissä.
Kanji xingshun ja caoshun käsinkirjoitetut muodot mukautettiin Shinjitaiiksi. Esimerkkejä:
圖→図 觀→観 示 (radikaali) → 礻 晝→昼Yllä oleva käsinkirjoitettu yksinkertaistus 门 on myös peräisin Shinshusta, mutta sitä ei yleisesti hyväksytä virallisessa japanilaisessa kirjoituksessa.
Hahmot, joilla oli kaksi tai useampia muunnelmia, standardoitiin yhdellä lomakkeella. Merkillä 島 ( on to:; kun sima; saari ) oli myös muunnelmia 嶋 (estyy erisnimissä) ja 嶌, mutta muoto 島 tuli standardiksi. Avain辶 painettiin aiemmin kahdella pisteellä (kuten hyōgaiji 逞), mutta kirjoitettiin yhdellä (kuten 道), joten yhdellä pisteellä kirjoittamisesta tuli standardi. Merkki 青 ( on : kei, sō: kun : aoi; syaani ) kirjoitettiin ennen 靑, mutta kirjoitettiin 青, joten kirjoitetusta muodosta tuli standardi. Merkkien 半, 尊 ja 平 ylempi 丷 oli aiemmin painettu muodossa 八 ja kirjoitettu 丷 (kuten edellisissä esimerkeissä), mutta vanhaa painomuotoa käytetään edelleen hyōgaiji-merkeissä 絆 ja 鮃.
Keisei moji -kategorian kanjit sisältävät avaimen ( bushu , 部首) ja merkin, joka osoittaa niiden onno lukemisen (ompu, 音符). Esimerkiksi merkeillä 清, 晴, 静, 精, 蜻 on lukuvaiheessa oleva sei , kuten 青. Tässä yksinkertaistamismenetelmässä vaikeat lukemat korvataan yksinkertaisemmilla kanjilla, joilla on sama luku, esimerkiksi merkki 圍 ( ja , mitä ; liitä), jossa 韋 (joka luetaan muodossa ja ) korvataan tunnuksella 井 (joka on luetaan myös nimellä , kun-lukua , se on nyt kirjoitettu 囲. Muita tällä menetelmällä tehtyjä yksinkertaistuksia ovat 竊→窃, 廰→庁, 擔→担.Tämän mallin pohjalta on myös kansankielisiä käsinkirjoitettuja yksinkertaistuksia, joissa erilaisia merkkejä käytetään sen tavoin, esimerkiksi魔 ( ma ; demoni) [yksinkertaistus: 广+マ( katakana ma tavu )], 慶 ( kei ; riemu) [广+K], 藤 ( to :, fuji ; wisteria ) [艹+ト(katakana to )] ja 機 (KI; auto, mahdollisuus) [木+キ( ki katakana tavu )].
Jotkut kanjit on yksinkertaistettu poistamalla kokonaisia komponentteja. Esimerkiksi,
Mielenkiintoinen hahmo on龍, joka tarkoittaa " lohikäärmettä ". Se yksinkertaistettiin muotoon竜, mutta samaa merkkiä ei yksinkertaistettu osaksi toista kanjia. Kuitenkin merkki 襲, joka tarkoittaa "hyökkää", on Joyo kanji -luettelossa (se on ainoa merkki tässä luettelossa, joka sisältää 龍), vaikka itse 龍 ei ole siinä.
Shinjitain yksinkertaistetuissa kiinalaisissa merkeissä on myös ristiriita: jotkut shinjitaista olivat alun perin erillisiä merkkejä, joilla oli eri merkitys. Esimerkiksi Shinjitai 芸 ( gei ; suorituskyky, taito), joka oli alun perin erillinen merkki sanasta 藝, jossa on lukeminen un . Monia alkuperäisistä yhdistetyistä merkeistä ei enää käytetä nykyjapanissa: esimerkiksi 豫 ( yo; arakaji(me) ; etukäteen) ja 餘 ( yo;, ama(ri) ; liiallinen) on yhdistetty arkaaiseen ensin. henkilöpronominit 予 ja 余. 芸 sisältyy kuitenkin Japanin ensimmäisen julkisen kirjaston Untei (芸亭) nimeen (rakennettu Naran aikana ). Hahmolla on merkitystä myös klassisessa japanilaisessa kirjallisuudessa , ja japanilaisissa historiakirjoissa oli erotettava nämä kaksi hahmoa käyttämällä vanhaa nuottiavainmuotoa 艹 (十十) kirjoittaessaan un .