Vanhan kirkon slaavilaisen käännöksen

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 25. syyskuuta 2019 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 32 muokkausta .

Vanhassa kirkkoslaavilaisessa kielessä esiintyi seuraavat kielletyt puheosat : substantiivi , pronomini , lyhyet ja täydelliset adjektiivit , numerot .

Tapauksia oli kuusi (nominatiivi, genitiivi, datiivi, akkusatiivi, instrumentaali, locatiiv ja vokatiiv) ja kolme numeroa  (yksikkö, duaali , monikko). Yksikkössä erotettiin kaikki kuusi tapausta plus vokatiivimuoto, monikkomuodossa ei ollut vokatiivista muotoa, duaalissa nominatiivi / akkusatiivi / vokatiivi, genititiivi / lokaali ja datiivi / instrumentaali osuivat yhteen, eli kaksoisnumerossa siellä oli vain kolme sanamuotoa.

Substantiivi

Vanha kirkkoslaavilainen kieli on säilyttänyt täysin protoslaavilaisen käänteen ja erottaa 6 tyyppiä alatyypeineen. Kuitenkin vain tyypit *-ā-,*-ŏ-,*-ĭ- -tyypit pysyivät tuottavina siinä. Loput alkoivat aktiivisesti romahtaa ja sekoittua tuottavien tyyppien kanssa.

Varsia sisältävien substantiivien käännökset *-ā-, -iā-

Suurin osa *-ā-, -iā- varreista on feminiinisiä substantiivija. On myös pieni määrä maskuliinisia sanoja, jotka kaikki ovat eläviä. Lisäksi tämän tyyppinen deklinaatio sisälsi feminiinisiä sanoja, jotka päättyvät -yniin, sekä maskuliinisia ja feminiinisiä sanoja, jotka päättyvät -ii:iin. Nais- ja maskuliinisanojen välillä ei ole eroja. Deklinaatio *-ā-, -iā- jatkaa orgaanisesti vastaavaa indoeurooppalaista tyyppiä *-ā-, mukaan lukien myös muinainen tyyppi -ī-, joka jätti jäljen sanojen, kuten jumalatar , orja , nominatiiviseen tapaukseen. jne.

Varsi *-ā- (feminiininen)
yksiköitä dv. pl.
Ja vaimo vaimo nainen ꙑ
AT vaimo vaimo nainen ꙑ
R nainen ꙑ vaimo Nainen
M vaimo vaimo vaimo
D vaimo vaimo naiset
T vaimo vaimo vaimoja
W nainen ? ?


Varsi *-ā- (maskuliininen)
yksiköitä dv. pl.
Ja slouga hidasꙃѣ slougꙑ
AT sloug hidasꙃѣ slougꙑ
R slougꙑ hidas meno sloug
M hidasꙃѣ hidas meno slougah
D hidasꙃѣ slougama slougam
T pilkkaamista slougama etanat
W slowgo ? ?


Varsi *-iā- (feminiininen)
yksiköitä dv. pl.
Ja ꙁєmlꙗ ꙁєml҄i ꙁєmlѩ
AT ꙁєmlѭ ꙁєml҄i ꙁєmlѩ
R ꙁєmlѩ ꙁємлю ꙁєml҄ь
M ꙁєml҄i ꙁємлю ꙁєmlꙗхъ
D ꙁєml҄i ꙁєmlꙗma ꙁєmlꙗmъ
T ꙁєmlѭ ꙁєmlꙗma ꙁєmlꙗmi
W ꙁєmlѥ ? ?


Varsi kielellä *-iā- (maskuliininen)
yksiköitä dv. pl.
Ja sedia sedia istua
AT istu alas sedia istua
R istua sediya sedia
M sedia sediya istu alas
D sedia istu alas istu alas
T sedii istu alas istu alas
W istua ? ?


Varsia sisältävien substantiivien käännökset *-ŏ-, -iŏ-

Tyypin mukaan nimimerkkiin -ъ, -ь, -и, sekä neutraalit sanat -о, -е ovat taipuvaisia ​​*-ŏ-, -iŏ-:iin. Suurin osa vanhan kirkkoslaavilaisen maskuliinisista ja neutraaleista sanoista kuuluu tähän käännetyyppiin.

Varsi *-ŏ- (maskuliininen)
yksiköitä dv. pl.
Ja vlk vlka vltsi
AT vlk vlka vlkꙑ
R vlka vlkow vlk
M vltsѣ vlkow vltsekh
D vlkow vlkoma vlkom
T vlkom vlkoma vlkꙑ
W vlche ? ?


Varsi *-ŏ- (neutraali)
yksiköitä dv. pl.
Ja kylä kylä kylä
AT kylä kylä kylä
R kylä kylä kylä
M kylä kylä kylä
D kylä kylä kylä
T sёlom kylä istui ꙑ
W kylä =Im =Im


Varsi *-iŏ- (maskuliininen)
yksiköitä dv. pl.
Ja veitsi veitsi veitset
AT veitsi veitsi veitset
R veitsi veitsi veitsi
M veitset veitsi veitset
D veitsi veitsi veitsi
T veitsi veitsi veitset
W veitsi ? ?


Varsi *-iŏ- (neutraali)
yksiköitä dv. pl.
Ja kentät puoli kerrosꙗ
AT kentät puoli kerrosꙗ
R kerrosꙗ ala puoli
M puoli ala puoli
D ala polema ala
T ala polema puoli
W kentät =Im =Im


Varsia sisältävien substantiivien käännökset *-ŭ-,*-ĭ-,*-ū-.

Vain kuusi maskuliinista substantiivia taivutettiin säännöllisesti tyypin mukaan *-ŭ-: сꙑнъ, vol, врхъ, hunaja, lattia, jää. Kodinpäätteitä *ŭ-deklinaatio voi löytyä myös joistakin substantiivista (esim. talo, ääni, lahja, sauva, sad, ꙗd).

Varsi *-ŭ- (maskuliininen)
yksiköitä dv. pl.
Ja сꙑнъ сꙑнꙑ ꙑuuden kanssa
AT сꙑнъ сꙑнꙑ сꙑнꙑ
R tiedä ꙑuuden kanssa alkaen ꙑnew
M tiedä ꙑuuden kanssa сꙑнъхъ
D ꙑ:n kanssa uudelleen sꙑn'ma сꙑнъмъ
T ꙑn'min kanssa sꙑn'ma ꙑnmi:n kanssa
W tiedä ? ?


Varsi *-ĭ- (maskuliininen)
yksiköitä dv. pl.
Ja vieras vieraita vieraita
AT vieras vieraita vieraita
R vieraita isäntä isännät
M vieraita isäntä vieras
D vieraita vieras vieras
T vieras vieras vieraita
W vieraita ? ?


Perustuu *-ĭ- (naispuolinen sukupuoli)
yksiköitä dv. pl.
Ja luuta luut luut
AT luuta luut luut
R luut luuta luut
M luut luuta luuta
D luut costma luuta
T luut costma luut
W luut ? ?


Varsi *-ū- (feminiininen)
yksiköitä dv. pl.
Ja appiukko anoppi anoppi
AT anoppi anoppi anoppi
R anoppi anoppi anoppi
M anoppi anoppi svєkrvah
D anoppi anoppi anoppi
T anoppi anoppi anoppia
W ? ? ?


Varsien käänne konsonanteiksi

Perustuu *-n- (maskuliini)
yksiköitä dv. pl.
Ja päivä päivää päivää
AT päivä päivää päivää
R päivää päivä päivä
M päivää päivä päivä
D päivää dnma päivä
T päivä dnma päivää
W ? ? ?


Perustuu *-n- (maskuliini)
yksiköitä dv. pl.
Ja kamꙑ kiviä kivi
AT kivi kiviä kiviä
R kivi kamenou kivi
M kivi kamenou kivi
D kiviä kivi kivi
T kivi kivi kiviä
W ? ? ?


Perustuu *-r- (naispuolinen)
yksiköitä dv. pl.
Ja äiti äidit äidit
AT äiti äidit äidit
R äiti materou äiti
M äiti materou äiti
D äidit äiti äiti
T materiaaleja äiti äidit
W äiti ? ?


Perustuu *-n- (neutraali sukupuoli)
yksiköitä dv. pl.
Ja aika aika aika
AT aika aika aika
R aika aika tietää aika
M aika aika tietää aika
D aika aika aika
T aika aika aika
W ? ? ?


Perustuu *-s- (neutraali sukupuoli)
yksiköitä dv. pl.
Ja sana sanat sanat
AT sana sanat sanat
R sanat sana-kylvä sanat
M sanat sana-kylvä sanat
D sanat sanat sanat
T sanat sanat sanaєсꙑ
W ? ? ?


Varsi *-nt- (neutraali)
yksiköitä dv. pl.
Ja kehon telѧtѣ kehon
AT kehon telѧtѣ kehon
R telѧtє tєlѧtou puh
M telѧtє tєlѧtou telѧtkh
D sairaus pimeys pimeys
T pimeys pimeys telѧtꙑ
W ? ? ?


Heterokliittiset substantiivit

Maskuliinisen sukupuolen sanat päätteineen -in-, -ar҄-, -tєl҄- olivat erilaisia. Yksikkö- ja kaksoismuodossa ne hylättiin niminä, joiden varret ovat *-ŏ-,*-iŏ-; monikkomuodossa ne hylättiin niminä, joiden kanta on konsonantissa. Siellä oli myös neutraalin sukupuolen heterokliittejä: silmä, kasvot, korva. Yksikkössä ja monikkomuodossa ne ovat taipuneet varren mallin mukaan konsonantti *-ĕs-, duaalissa - mallin mukaan, jossa nimen deklinaatio runkoon on *-ĭ-.

Pronomini

Henkilökohtaisten pronominien käänne

Tapaus numero 1. henkilö 2. henkilö paluuistuin
I., Ääni. yksiköitä h. aꙁъ tꙑ
R. yksikkö h. Vähemmän sinä itse
D. yksikköä h. mi, mi sinä, sinä itsesi, si
V. yksikköä h.
T. yksikköä h. monet sinä sinä itse
M. yksikköä h. Kaivos sinä sinä itse
I., Ääni. dv. h. wa
R-M. dv. h. nayu vayu
D.-T. dv. h. nama wama
V. dv. h. ei, ei wa, vꙑ
I., Ääni. pl. h. mꙑ vuonna ꙑ
R. pl. h. meille sinä
D. pl. h. me, nꙑ sinä, ꙑ
V. pl. h. nꙑ vuonna ꙑ
T. pl. h. meille sinä
M. pl. h. meille sinä

Demontiivipronominien käänne

Demontiivipronominien deklinaatio eroaa substantiivien käänteismuodosta useissa tapauksissa alkuperäisten käännösten perusteella. Lisäksi itse pronominaalisessa varressa on o / ѣ vuorottelu, jonka alkuperä on protoslaavilaiselta aikakaudelta. Demonstratiiviset pronominit vaihtuivat kuudessa tapauksessa, kolme numeroa ja kolme sukupuolta.

Kiinteän lajikkeen mukaan sanat ov, ovo, ova olivat taipuvia; hän, se, hän; t, sitten, että; ꙗkъ, ꙗko, ꙗka; in, ino, ina, sekä jotkut muut.
pehmeällä ssi, sѥ, sꙗ; ja, ѥ, ꙗ; chii, chiѥ, chiꙗ; my, my, moꙗ; sinun, sinun, minun; oma, oma, oma; meidän, meidän, meidän; sinun, sinun, sinun ja jotkut muut.

kova lajike
yksiköitä dv. pl.
Ja t, tuo, tuo ta, te, te ti, ta, tꙑ
AT t, sitten, te ta, te, te tꙑ, ta, tꙑ
R tuo, tuo, tuo tuo, tuo, tuo teh, teh, teh
M tomi, tomi, toi tuo, tuo, tuo teh, teh, teh
D tomo, tomo, toi tumma, tumma, tumma tumma, tumma, tumma
T pimeys, pimeys, se tumma, tumma, tumma temi, temi, temi


pehmeä lajike
yksiköitä dv. pl.
Ja ja, ѥ, ꙗ ꙗ, ja, ja ja ꙗ, ѩ
AT ja ѥ, ѭ ꙗ, ja, ja ѩ, ꙗ, ѩ
R jo, jo, ѥѩ joo, juu, juu uh, uh, uh
M em, em, ee joo, juu, juu uh, uh, uh
D emo, emo, ee ima, ima, ima minä, minä, minä
T minä, minä, ѥѭ ima, ima, ima heitä, heitä, heitä


Kysymyspronominien, jotka eivät tee eroa sukupuolen ja luvun välillä

tapaus kova versio pehmeä versio
JA. WHO joku
R. kenelle mitä mitä
D. komou mitä
AT. kenelle joku
T. tѣm chim
M. paakku mitä

Kirjallisuus

  1. Bondaletov V.D. Samsonov N.G. , Samsonova L.N.  Vanha slaavilainen kieli. - M., 2008.
  2. Gorshkov A.I. Vanha slaavilainen kieli. - M. 2002.
  3. Yolkina N. M.  Vanha slaavilainen kieli. - M., 1960.
  4. Khodova K. I. Vanhan slaavilaisen kielen tapausjärjestelmä. - M.: AN SSSR, 1963.
  5. Meie A. Yhteinen slaavilainen kieli. - M., 1951.
  6. Soboleva L.I. Vanha kirkkoslaavi taulukoissa. – Minsk, 2006.
  7. Izotov A.I. Vanhat slaavilaiset ja kirkkoslaavilaiset kielet. - M.: IOSO RAO, 2001. - 240 s. — ISBN 5-7552-0045-9 .