Vanhan kirkon slaavilaisen käännöksen
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 25. syyskuuta 2019 tarkistetusta
versiosta . tarkastukset vaativat
32 muokkausta .
Vanhassa kirkkoslaavilaisessa kielessä esiintyi seuraavat kielletyt puheosat : substantiivi , pronomini , lyhyet ja täydelliset adjektiivit , numerot .
Tapauksia oli kuusi (nominatiivi, genitiivi, datiivi, akkusatiivi, instrumentaali, locatiiv ja vokatiiv) ja kolme numeroa (yksikkö, duaali , monikko). Yksikkössä erotettiin kaikki kuusi tapausta plus vokatiivimuoto, monikkomuodossa ei ollut vokatiivista muotoa, duaalissa nominatiivi / akkusatiivi / vokatiivi, genititiivi / lokaali ja datiivi / instrumentaali osuivat yhteen, eli kaksoisnumerossa siellä oli vain kolme sanamuotoa.
Substantiivi
Vanha kirkkoslaavilainen kieli on säilyttänyt täysin protoslaavilaisen käänteen ja erottaa 6 tyyppiä alatyypeineen. Kuitenkin vain tyypit *-ā-,*-ŏ-,*-ĭ- -tyypit pysyivät tuottavina siinä. Loput alkoivat aktiivisesti romahtaa ja sekoittua tuottavien tyyppien kanssa.
Varsia sisältävien substantiivien käännökset *-ā-, -iā-
Suurin osa *-ā-, -iā- varreista on feminiinisiä substantiivija. On myös pieni määrä maskuliinisia sanoja, jotka kaikki ovat eläviä. Lisäksi tämän tyyppinen deklinaatio sisälsi feminiinisiä sanoja, jotka päättyvät -yniin, sekä maskuliinisia ja feminiinisiä sanoja, jotka päättyvät -ii:iin. Nais- ja maskuliinisanojen välillä ei ole eroja. Deklinaatio *-ā-, -iā- jatkaa orgaanisesti vastaavaa indoeurooppalaista tyyppiä *-ā-, mukaan lukien myös muinainen tyyppi -ī-, joka jätti jäljen sanojen, kuten jumalatar , orja , nominatiiviseen tapaukseen. jne.
Varsi *-ā- (feminiininen)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
vaimo |
vaimo |
nainen ꙑ
|
AT
|
vaimo |
vaimo |
nainen ꙑ
|
R
|
nainen ꙑ |
vaimo |
Nainen
|
M
|
vaimo |
vaimo |
vaimo
|
D
|
vaimo |
vaimo |
naiset
|
T
|
vaimo |
vaimo |
vaimoja
|
W
|
nainen |
? |
?
|
|
Varsi *-ā- (maskuliininen)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
slouga |
hidasꙃѣ |
slougꙑ
|
AT
|
sloug |
hidasꙃѣ |
slougꙑ
|
R
|
slougꙑ |
hidas meno |
sloug
|
M
|
hidasꙃѣ |
hidas meno |
slougah
|
D
|
hidasꙃѣ |
slougama |
slougam
|
T
|
pilkkaamista |
slougama |
etanat
|
W
|
slowgo |
? |
?
|
|
Varsi *-iā- (feminiininen)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
ꙁєmlꙗ |
ꙁєml҄i |
ꙁєmlѩ
|
AT
|
ꙁєmlѭ |
ꙁєml҄i |
ꙁєmlѩ
|
R
|
ꙁєmlѩ |
ꙁємлю |
ꙁєml҄ь
|
M
|
ꙁєml҄i |
ꙁємлю |
ꙁєmlꙗхъ
|
D
|
ꙁєml҄i |
ꙁєmlꙗma |
ꙁєmlꙗmъ
|
T
|
ꙁєmlѭ |
ꙁєmlꙗma |
ꙁєmlꙗmi
|
W
|
ꙁєmlѥ |
? |
?
|
|
Varsi kielellä *-iā- (maskuliininen)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
sedia |
sedia |
istua
|
AT
|
istu alas |
sedia |
istua
|
R
|
istua |
sediya |
sedia
|
M
|
sedia |
sediya |
istu alas
|
D
|
sedia |
istu alas |
istu alas
|
T
|
sedii |
istu alas |
istu alas
|
W
|
istua |
? |
?
|
|
Varsia sisältävien substantiivien käännökset *-ŏ-, -iŏ-
Tyypin mukaan nimimerkkiin -ъ, -ь, -и, sekä neutraalit sanat -о, -е ovat taipuvaisia *-ŏ-, -iŏ-:iin. Suurin osa vanhan kirkkoslaavilaisen maskuliinisista ja neutraaleista sanoista kuuluu tähän käännetyyppiin.
Varsi *-ŏ- (maskuliininen)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
vlk |
vlka |
vltsi
|
AT
|
vlk |
vlka |
vlkꙑ
|
R
|
vlka |
vlkow |
vlk
|
M
|
vltsѣ |
vlkow |
vltsekh
|
D
|
vlkow |
vlkoma |
vlkom
|
T
|
vlkom |
vlkoma |
vlkꙑ
|
W
|
vlche |
? |
?
|
|
Varsi *-ŏ- (neutraali)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
kylä |
kylä |
kylä
|
AT
|
kylä |
kylä |
kylä
|
R
|
kylä |
kylä |
kylä
|
M
|
kylä |
kylä |
kylä
|
D
|
kylä |
kylä |
kylä
|
T
|
sёlom |
kylä |
istui ꙑ
|
W
|
kylä |
=Im |
=Im
|
|
Varsi *-iŏ- (maskuliininen)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
veitsi |
veitsi |
veitset
|
AT
|
veitsi |
veitsi |
veitset
|
R
|
veitsi |
veitsi |
veitsi
|
M
|
veitset |
veitsi |
veitset
|
D
|
veitsi |
veitsi |
veitsi
|
T
|
veitsi |
veitsi |
veitset
|
W
|
veitsi |
? |
?
|
|
Varsi *-iŏ- (neutraali)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
kentät |
puoli |
kerrosꙗ
|
AT
|
kentät |
puoli |
kerrosꙗ
|
R
|
kerrosꙗ |
ala |
puoli
|
M
|
puoli |
ala |
puoli
|
D
|
ala |
polema |
ala
|
T
|
ala |
polema |
puoli
|
W
|
kentät |
=Im |
=Im
|
|
Varsia sisältävien substantiivien käännökset *-ŭ-,*-ĭ-,*-ū-.
Vain kuusi maskuliinista substantiivia taivutettiin säännöllisesti tyypin mukaan *-ŭ-: сꙑнъ, vol, врхъ, hunaja, lattia, jää. Kodinpäätteitä *ŭ-deklinaatio voi löytyä myös joistakin substantiivista (esim. talo, ääni, lahja, sauva, sad, ꙗd).
Varsi *-ŭ- (maskuliininen)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
сꙑнъ |
сꙑнꙑ |
ꙑuuden kanssa
|
AT
|
сꙑнъ |
сꙑнꙑ |
сꙑнꙑ
|
R
|
tiedä |
ꙑuuden kanssa |
alkaen ꙑnew
|
M
|
tiedä |
ꙑuuden kanssa |
сꙑнъхъ
|
D
|
ꙑ:n kanssa uudelleen |
sꙑn'ma |
сꙑнъмъ
|
T
|
ꙑn'min kanssa |
sꙑn'ma |
ꙑnmi:n kanssa
|
W
|
tiedä |
? |
?
|
|
Varsi *-ĭ- (maskuliininen)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
vieras |
vieraita |
vieraita
|
AT
|
vieras |
vieraita |
vieraita
|
R
|
vieraita |
isäntä |
isännät
|
M
|
vieraita |
isäntä |
vieras
|
D
|
vieraita |
vieras |
vieras
|
T
|
vieras |
vieras |
vieraita
|
W
|
vieraita |
? |
?
|
|
Perustuu *-ĭ- (naispuolinen sukupuoli)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
luuta |
luut |
luut
|
AT
|
luuta |
luut |
luut
|
R
|
luut |
luuta |
luut
|
M
|
luut |
luuta |
luuta
|
D
|
luut |
costma |
luuta
|
T
|
luut |
costma |
luut
|
W
|
luut |
? |
?
|
|
Varsi *-ū- (feminiininen)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
appiukko |
anoppi |
anoppi
|
AT
|
anoppi |
anoppi |
anoppi
|
R
|
anoppi |
anoppi |
anoppi
|
M
|
anoppi |
anoppi |
svєkrvah
|
D
|
anoppi |
anoppi |
anoppi
|
T
|
anoppi |
anoppi |
anoppia
|
W
|
? |
? |
?
|
|
Varsien käänne konsonanteiksi
Perustuu *-n- (maskuliini)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
päivä |
päivää |
päivää
|
AT
|
päivä |
päivää |
päivää
|
R
|
päivää |
päivä |
päivä
|
M
|
päivää |
päivä |
päivä
|
D
|
päivää |
dnma |
päivä
|
T
|
päivä |
dnma |
päivää
|
W
|
? |
? |
?
|
|
Perustuu *-n- (maskuliini)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
kamꙑ |
kiviä |
kivi
|
AT
|
kivi |
kiviä |
kiviä
|
R
|
kivi |
kamenou |
kivi
|
M
|
kivi |
kamenou |
kivi
|
D
|
kiviä |
kivi |
kivi
|
T
|
kivi |
kivi |
kiviä
|
W
|
? |
? |
?
|
|
Perustuu *-r- (naispuolinen)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
äiti |
äidit |
äidit
|
AT
|
äiti |
äidit |
äidit
|
R
|
äiti |
materou |
äiti
|
M
|
äiti |
materou |
äiti
|
D
|
äidit |
äiti |
äiti
|
T
|
materiaaleja |
äiti |
äidit
|
W
|
äiti |
? |
?
|
|
Perustuu *-n- (neutraali sukupuoli)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
aika |
aika |
aika
|
AT
|
aika |
aika |
aika
|
R
|
aika |
aika tietää |
aika
|
M
|
aika |
aika tietää |
aika
|
D
|
aika |
aika |
aika
|
T
|
aika |
aika |
aika
|
W
|
? |
? |
?
|
|
Perustuu *-s- (neutraali sukupuoli)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
sana |
sanat |
sanat
|
AT
|
sana |
sanat |
sanat
|
R
|
sanat |
sana-kylvä |
sanat
|
M
|
sanat |
sana-kylvä |
sanat
|
D
|
sanat |
sanat |
sanat
|
T
|
sanat |
sanat |
sanaєсꙑ
|
W
|
? |
? |
?
|
|
Varsi *-nt- (neutraali)
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
kehon |
telѧtѣ |
kehon
|
AT
|
kehon |
telѧtѣ |
kehon
|
R
|
telѧtє |
tєlѧtou |
puh
|
M
|
telѧtє |
tєlѧtou |
telѧtkh
|
D
|
sairaus |
pimeys |
pimeys
|
T
|
pimeys |
pimeys |
telѧtꙑ
|
W
|
? |
? |
?
|
|
Heterokliittiset substantiivit
Maskuliinisen sukupuolen sanat päätteineen -in-, -ar҄-, -tєl҄- olivat erilaisia. Yksikkö- ja kaksoismuodossa ne hylättiin niminä, joiden varret ovat *-ŏ-,*-iŏ-; monikkomuodossa ne hylättiin niminä, joiden kanta on konsonantissa. Siellä oli myös neutraalin sukupuolen heterokliittejä: silmä, kasvot, korva. Yksikkössä ja monikkomuodossa ne ovat taipuneet varren mallin mukaan konsonantti *-ĕs-, duaalissa - mallin mukaan, jossa nimen deklinaatio runkoon on *-ĭ-.
Pronomini
Henkilökohtaisten pronominien käänne
Tapaus numero
|
1. henkilö
|
2. henkilö
|
paluuistuin
|
I., Ääni. yksiköitä h.
|
aꙁъ
|
tꙑ
|
|
R. yksikkö h.
|
Vähemmän
|
sinä
|
itse
|
D. yksikköä h.
|
mi, mi
|
sinä, sinä
|
itsesi, si
|
V. yksikköä h.
|
mѧ
|
tѧ
|
sѧ
|
T. yksikköä h.
|
monet
|
sinä
|
sinä itse
|
M. yksikköä h.
|
Kaivos
|
sinä
|
sinä itse
|
I., Ääni. dv. h.
|
vѣ
|
wa
|
|
R-M. dv. h.
|
nayu
|
vayu
|
|
D.-T. dv. h.
|
nama
|
wama
|
|
V. dv. h.
|
ei, ei
|
wa, vꙑ
|
|
I., Ääni. pl. h.
|
mꙑ
|
vuonna ꙑ
|
|
R. pl. h.
|
meille
|
sinä
|
|
D. pl. h.
|
me, nꙑ
|
sinä, ꙑ
|
|
V. pl. h.
|
nꙑ
|
vuonna ꙑ
|
|
T. pl. h.
|
meille
|
sinä
|
|
M. pl. h.
|
meille
|
sinä
|
|
Demontiivipronominien käänne
Demontiivipronominien deklinaatio eroaa substantiivien käänteismuodosta useissa tapauksissa alkuperäisten käännösten perusteella. Lisäksi itse pronominaalisessa varressa on o / ѣ vuorottelu, jonka alkuperä on protoslaavilaiselta aikakaudelta. Demonstratiiviset pronominit vaihtuivat kuudessa tapauksessa, kolme numeroa ja kolme sukupuolta.
Kiinteän lajikkeen mukaan sanat ov, ovo, ova olivat taipuvia; hän, se, hän; t, sitten, että; ꙗkъ, ꙗko, ꙗka; in, ino, ina, sekä jotkut muut.
pehmeällä ssi, sѥ, sꙗ; ja, ѥ, ꙗ; chii, chiѥ, chiꙗ; my, my, moꙗ; sinun, sinun, minun; oma, oma, oma; meidän, meidän, meidän; sinun, sinun, sinun ja jotkut muut.
kova lajike
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
t, tuo, tuo |
ta, te, te |
ti, ta, tꙑ
|
AT
|
t, sitten, te |
ta, te, te |
tꙑ, ta, tꙑ
|
R
|
tuo, tuo, tuo |
tuo, tuo, tuo |
teh, teh, teh
|
M
|
tomi, tomi, toi |
tuo, tuo, tuo |
teh, teh, teh
|
D
|
tomo, tomo, toi |
tumma, tumma, tumma |
tumma, tumma, tumma
|
T
|
pimeys, pimeys, se |
tumma, tumma, tumma |
temi, temi, temi
|
|
pehmeä lajike
|
yksiköitä |
dv. |
pl.
|
Ja
|
ja, ѥ, ꙗ |
ꙗ, ja, ja |
ja ꙗ, ѩ
|
AT
|
ja ѥ, ѭ |
ꙗ, ja, ja |
ѩ, ꙗ, ѩ
|
R
|
jo, jo, ѥѩ |
joo, juu, juu |
uh, uh, uh
|
M
|
em, em, ee |
joo, juu, juu |
uh, uh, uh
|
D
|
emo, emo, ee |
ima, ima, ima |
minä, minä, minä
|
T
|
minä, minä, ѥѭ |
ima, ima, ima |
heitä, heitä, heitä
|
|
Kysymyspronominien, jotka eivät tee eroa sukupuolen ja luvun välillä
tapaus
|
kova versio
|
pehmeä versio
|
JA.
|
WHO
|
joku
|
R.
|
kenelle
|
mitä mitä
|
D.
|
komou
|
mitä
|
AT.
|
kenelle
|
joku
|
T.
|
tѣm
|
chim
|
M.
|
paakku
|
mitä
|
Kirjallisuus
- Bondaletov V.D. Samsonov N.G. , Samsonova L.N. Vanha slaavilainen kieli. - M., 2008.
- Gorshkov A.I. Vanha slaavilainen kieli. - M. 2002.
- Yolkina N. M. Vanha slaavilainen kieli. - M., 1960.
- Khodova K. I. Vanhan slaavilaisen kielen tapausjärjestelmä. - M.: AN SSSR, 1963.
- Meie A. Yhteinen slaavilainen kieli. - M., 1951.
- Soboleva L.I. Vanha kirkkoslaavi taulukoissa. – Minsk, 2006.
- Izotov A.I. Vanhat slaavilaiset ja kirkkoslaavilaiset kielet. - M.: IOSO RAO, 2001. - 240 s. — ISBN 5-7552-0045-9 .