Sotin

Sijainti
Sotin
sotin

Sisäänkäynti Sotinille
45°17′48″ pohjoista leveyttä sh. 19°05′48″ e. e.
Maa  Kroatia
Lääni Vukovarsko-Sriemska
Kaupunki Vukovar
Historia ja maantiede
Aikavyöhyke UTC+1:00 ja UTC+2:00
Väestö
Väestö 782 ihmistä ( 2011 )
Digitaaliset tunnukset
Puhelinkoodi +385 032
Postinumero 32232
auton koodi VU
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Sotin ( kroatiaksi Sotin ) on kylä Vukovarin kaupungissa Vukovar -Sriemin piirikunnassa Kroatiassa . Sijaitsee 10 kilometriä kaakkoon Tonavan varrella Vukovarista [1] .

Historia

Sotinissa vuonna 2008 tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löydettiin esineitä neoliittiselta , eneoliittiselta , keski- ja myöhäispronssi- ja rautaajalta sekä kansojen suuren muuttoliikkeen ja keskiajan ajalta peräisin olevia löytöjä [2] .

Tiedetään, että Rooman valtakunnan aikana täällä sijaitsi Kornakumin linnoitus ( latinaksi  Cornacum ), mutta roomalaisten lähdön jälkeen, luultavasti vuonna 392, näistä paikoista ei ole kirjallista tietoa ennen kuin vuonna 1289, jolloin Satan linnoitus ( unkari ) mainittiin täällä .szata ) [3 ] . Tuolloin Sotin kuului Vukovarin lääniin, ja paikallinen seurakunta kuului Pécsin hiippakunnan Vukovarin arkkidiakoniaan (vuoden 1333 asiakirjojen mukaan) [4] .

Vuodesta 1360 lähtien Sotinon linnoitus kuului kroatialaiselle Goryansky-perheelle., vuodesta 1468 - Kalochan arkkipiispalle [1] .

Vuodesta 1526 1600-luvun loppuun asti Sotin oli Ottomaanien valtakunnan vallan alla . Turkkilainen matkailija Evliya Celebi , joka kulki näiden paikkojen läpi 1600-luvun puolivälissä, kuvailee Sotinia puukaupungiksi Tonavan rannalla, jonka linnoituksella on moskeija ja kaksikymmentä sotilastaloa, raunioitunut luostari. ; linnoituksen ulkopuolella oli pieni taverna. Venetsialainen Alberto Fortis , joka matkusti Dalmatian ja Kroatian ympäri 1700-luvun jälkipuoliskolla , kirjoittaa, että turkkilaiset tuhosivat Sotinan linnoituksen. Kaupungissa oli tuolloin noin 40 alkuperäisten katolisten kroaattien taloa [4] . Niiden lisäksi, kun nämä paikat vapautettiin ottomaanien hallinnosta, jäivät muslimikroaatit [1] .

1700-luvun puolivälistä lähtien kaupunkiin alkoivat asettua myös saksalaiset, 1700-1800-luvuilla serbit. Toisen maailmansodan lopussa , vuosina 1944-1945, saksalaiset jättivät Sotinin, jonka asukkaista oli aiemmin noin 40 % [1] .

Kroatian vapaussodan aikana 1990 -luvun alkupuoliskolla Sotinissa kuoli 68 asukasta ja 18 ihmistä on edelleen kateissa [5] . Sen jälkeen kun Sotin joutui serbi-mielisten joukkojen hallintaan 14. lokakuuta 1991, ei-serbiväestö jätti sen. Sodan jälkeen, vuodesta 1995 vuoteen 15. tammikuuta 1998, kylää hallinnoi Yhdistyneiden Kansakuntien Itä-Slavonian siirtymävaiheen hallinto . Vuodesta 1998 lähtien Sotin on kuulunut kokonaan Kroatian lainkäyttövaltaan [1] .

Väestö

Vuonna 1857 Sotinin väkiluku oli 1061 asukasta, vuonna 1931 - 1527 asukasta [1] . Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Sotinissa asui 782 ihmistä [6] .

Maantiede

Sotin seisoo Tonavan oikealla rannalla 116 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella [1] lössitasangolla . Kylä sijaitsee Kroatian itäosassa, Serbian rajalla [4] .

Asutuksen läpi kulkee Vukovar - Ilok -valtatie [1] .

Taloustiede

Sotinin talous perustuu maatalouteen : täällä viljellään viljaa ja viinirypäleitä, toimii sikatila ja teurastamo [1] .

Uskonto

Kylässä on Neitsyt Marian kirkon (1766) katolinen seurakunta ja myös ortodoksinen Pyhän Nikolauksen kappeli [1] .

Muistiinpanot

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 sotiini  (kroatia) . Hrvatska enciklopedija . Haettu 24. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 3. elokuuta 2016.
  2. Marko Dizdar, Daria Ložnjak Dizdar, Mato Ilkić, Mirela Hutinec, Tino Leleković. Sotin, terenski pregled 2008. g.  (kroatia)  // Annales Instituti Archaeologici: godišnjak. - Zagreb: Institut za archeologiju, 2009. - Voi. 1 , br. 1 . — Str. 116-124 . — ISSN 1845-4046 . Arkistoitu alkuperäisestä 23. kesäkuuta 2016.
  3. Mato Ilkic. Nalazi seobe naroda i ranog srednjeg vijeka iz Sotina  (kroatia)  // Prilozi Instituta za arheologiju u Zagrebu: godišnjak. - Zagreb: Institut za archeologiju, 2008. - Srpnja ( nide 24 , br. 1 ). — Str. 277-288 . — ISSN 1845-4046 . Arkistoitu alkuperäisestä 23. kesäkuuta 2016.
  4. 1 2 3 Mato Ilkic. Novac s područja Sotina iz razdoblja ranoga novog vijeka  (kro.)  // Julijan Dobrinić Zbornik radova 6. međunarodnog numizmatičkog kongresa u Hrvatskoj : časopis. — Rijeka, 2011. — Str. 127-139 . — ISBN 978-953-55228-1-2 .
  5. Branimir Bradaric. Radnici pronašli ostatke tijela dok su u Sotinu kopali kanalizaciju  (kroatia) . Večernji-lista (29. maaliskuuta 2016). Haettu 23. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 15. huhtikuuta 2016.
  6. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan , siirtokuntien mukaan, 2011 väestönlaskenta  . Državni zavod za statisticiku (2011). Haettu 23. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 23. syyskuuta 2015.