Totuusaste viittaa siihen, missä määrin väite on totta.
Esimerkiksi standardimatematiikassa lauseella nolla kuuluu joukkoon { 0 } totuusaste 1 (tosi), kun taas lauseella yksi, joka kuuluu joukkoon { 0 } , on totuusaste 0 (epätosi). Sumeassa logiikassa lauseen totuusaste voi olla mikä tahansa reaaliluku välillä 0 ja 1, mukaan lukien. On mahdollista rakentaa sumea joukko F siten, että väitteellä nolla kuuluu F:lle on aste 1/2 totuudesta.
Totuuden astetta ei pidä sekoittaa todennäköisyyteen ; on väärin väittää, että nollalla on 50 %:n mahdollisuus olla F:ssä ja 50 %:n todennäköisyydellä, ettei se ole F:ssä. Kolikon heittämisellä on 50 %:n mahdollisuus saada päätä ja 50 %:n todennäköisyys saada häntää, mutta toinen puoli tulee varmasti esiin; joten kolikonheiton tuloksen totuusaste on 1, vaikka se on satunnainen tapahtuma . Älä myöskään sekoita totuuden astetta epävarmuuteen tai totuuden merkityksen muutokseen. Ajattele lausetta 4. heinäkuuta 1897 oli aurinkoinen päivä New Yorkissa. Vaikka sen totuusarvo ei ole 1 (täysin pilvinen päivä) tai 0 (täysin pilvinen päivä), se on silti selvä totuus; auringonpaiste ei muutu sen päivän havaintojen toistaessa.
Totuusasteella on usein merkitystä tekoälymalleissa , joissa agentti käsittelee sumeita käsitteitä. Jos toteutetaan tekoälyä, joka jäljittelee sääennustajaa, kysy kysymys: Onko nyt aurinkoista? , tällaisen toteutuksen on kerättävä paljon sumeaa dataa, kuten: tiedot pilvipeitteen tilasta, vuorokaudenajasta (jopa iltahämärä auringonlaskun aikaan voi toimia myönteisen vastauksen valinnassa), sijainti, kausi jne. antaa lopullisen vastauksen.
Samanlaista matemaattista tekniikkaa voidaan käyttää myös ei-sumean datan epävarmuusmalleissa (kuten henkinen kolikonheitto); tähän viitataan yleensä enemmän varmuuden asteena kuin totuutena.