Epiglottaalikonsonantit

Epiglottaalikonsonantit - konsonantit, joiden artikulaatio tehdään kauha- kurkunpääpoimulla (ks . kurkunpää ) ja kurkunpää .

Epiglottaalikonsonantit kansainvälisessä foneettisessa aakkosessa

JOS	Kuvaus	Esimerkki
JOS	Kuvaus	Kieli	Oikeinkirjoitus	JOS	Merkitys
	Äänetön epiglottaalinen räjähdys	Agul kieli	minä [1]	jaʡ [2]	keskusta
	Ääninen epiglottaalinen frikatiivi tai approksimantti	Arabian kieli	تَعَشَّى	tɑʢɑʃ:æ	illallinen
	Äänetön epiglottaalinen frikatiivi	Agul kieli	furI	mɛʜ [2]	seerumi
	Epiglottal vapina konsonantti	Amyssian	'enem	iə̆nə̆m	lattia

Äänillistä kurkkupysäytystä ei todennäköisesti ole olemassa. Kun kurkkupysähdys toistetaan intervokaalissa asennossa, kuten Dahalossa, siitä tulee yksipainoinen .
Vaikka soinnillinen epiglottaalispirantti on perinteisesti sijoitettu frikatiiviseen konsonanttisarjaan, se on likimääräinen . IPA-symboli on moniselitteinen, mutta missään maailman kielessä ei ole tässä asennossa selkeää frikatiivia ja likiarvoa. Joskus käytetään pienempää diakriittistä merkkiä ilmaisemaan äänen tyyppi: ⟨ʢ̞⟩.
Epiglottaalinen vapiseva konsonantti on varsin yleinen (kosketusäänelle), mutta sille ei ole symboleja IPA:ssa, vaikka variantti ⟨ᴙ⟩ esiintyy kirjallisuudessa.

Ominaisuudet

Epiglottaaliset äänet puuttuvat monista kielistä, vaikka tämä saattaa osittain selittyä sillä, että eurooppalaisia kieliä puhuvien kielitieteilijöiden on vaikea havaita kurkkuääniä. On todennäköistä, että nielun konsonantit monilla kielillä ovat itse asiassa epiglottaalisia. [3] . Joten alunperin dahalossa kurkunvarsikot erehdyttiin nieluun. Äänetön epiglottaalinen frikatiivi löytyy Pohjois-Kaliforniassa achumawin kielellä , Brittiläisen Kolumbian salish- ja wakash-kielillä ; erityisesti "nielun trillit" Pohjois- Haidassa ovat itse asiassa kurkkukiveä). Epiglottaalit ovat olemassa myös muissa kieliperheissä, osittain koilliskaukasialaisissa kielissä, kuten tšetšenian kielessä . Tästä huolimatta epiglottaaliset konsonantit eroavat foneemisesti nielun konsonanttien kanssa vain agul-kielen richan murteessa , joka on yksi Dagestanin lezgi- kielistä : /ħaw/ "utare" vs. /ʜatʃ/ "omena"; /ʕan/ "vatsa" vs. /ʢakʷ/ "valo".

Linkit

Kodzasov, SV Pharyngeal Features in the Daghestan Languages. Proceedings of the Eleventh International Congress of Phonetic Sciences (Tallinna, Viro, 1.-7.8.1987), s. 142-144.
Ladefoged, Peter; Maddison, Ian (1996). Maailman kielten äänet. Oxford: Blackwell. ISBN 0-631-19814-8 .

↑ Mazanaev Sh. A. Agulsko-venäläinen sanakirja. Makhachkala: DSU, 2014, s. 182.
↑ 1 2 Ladefoged, Peter; Maddison, Ian (1996). Maailman kielten äänet. Oxford: Blackwell. s. 38, 168.
↑ Laufer, Asher ja ID Condax. 1979. Kurkunpää artikulaattorina. UCLA Working Papers in Phonetics 45:60-83.

Konsonantit kansainvälisessä foneettisessa aakkosessa