Vuodesta 2004 lähtien Korean demokraattinen kansantasavalta jaettiin 9 provinssiin ( kor. 도 ? ,道? ) , 2 suoraan alaisuuteen ( chikkhalsi , 직할시, 直轄市) ja 3 erityishallintoalueeseen. Ne on puolestaan jaettu erityiskaupunkeihin ( tukkeepsi ), kaupunkeihin ( si ), maakuntiin ( kun ), kaupunkeihin ( kuyok , joka vastaa eteläkorealaista ku :ta ) ja piirikuntiin ( ku ja chigu). ). Pienempiä hallintoyksiköitä ovat lääninkaupungit ( yp ), kylät ( ri ) ja työväen asutukset ( nodonjagu ).
Alla on kaikkien Pohjois-Korean provinssien nimet venäjäksi kirjoitettuna sekä Chosongulissa ja Hanjassa
Ei. | Kaupunki/maakunta | Hallintokeskus | Pinta-ala, km² |
Väestö, ihmiset (2008) |
Tiheys, henkilö/km² | |||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Virallinen nimi venäjäksi | Virallinen nimi joseongulissa | Virallinen nimi hanjassa | ||||||
Suoran alaisuuden kaupungit ( Chikkhalsi , 직할시, 直轄市) | ||||||||
yksi | Pjongjang , Chikhalsi | 평양직할시 | 平壤直轄市 | 2000 | 3 255 288 | 1627,64 | ||
2 | Nason , erityinen kaupunki | 라진-선봉 직할시 | 羅先直轄市 | 746 | 145 427 | 194,94 | ||
Erityishallintoalueet | ||||||||
3 | Kaesongin teollisuusalue | 개성 공업 지구 | 開城工業地區 | 66 | ||||
neljä | Geumgangsanin matkailualue | 금강산 관광 지구 | 金剛山觀光地區 | 530 | ||||
5 | Sinuijun erityishallintoalue | 신의주특별행정구 | 新義州特別行政區 | 132 | ||||
Provinssit ( to , Kor. 도 ? ,道? ) | ||||||||
6 | Chagando | 자강도 | 慈江道 | Kange | 16 968 | 1 299 830 | 76,60 | |
7 | Hamgyongbuk-do | 함경 북도 | 咸鏡北道 | Chongjin | 16 824 | 2 327 362 | 138,34 | |
kahdeksan | Hamgyeongnam-do | 함경남도 | 咸鏡南道 | hamhung | 18 970 | 3 066 013 | 161,62 | |
9 | Hwanghae-buk-do | 황해 북도 | 黃海北道 | Sariwon | 9 196 | 2 113 672 | 229,85 | |
kymmenen | Hwanghae-namdo | 황해 남도 | 黃海南道 | haeju | 8002 | 2 310 485 | 288,74 | |
yksitoista | Gangwon-do | 강원도 | 江原道 | Wonsan | 10 622 | 1 477 582 | 139.11 | |
12 | Pyonganbukto | 평안 북도 | 平安北道 | Sinuiju | 12 059 | 2 728 662 | 226,28 | |
13 | Pyongannam-do | 평안 남도 | 平安南道 | pyeongsong | 12 330 | 4 051 696 | 328,60 | |
neljätoista | Yangando | 량강도 | 兩江道 | Hyesan | 14 317 | 719 269 | 50.24 | |
Kaikki yhteensä | 122 762 | 23 495 286 | 191,39 |
Korean demokraattisen kansantasavallan hallinnolliset jaot | ||
---|---|---|
maakunnat | ||
Suoraan alaisuudessa olevat kaupungit | ||
Erityishallintoalueet |
Korean hallinnollisen jaon historia | |
---|---|
Silla | Yhdeksän maakuntaa ja viisi pientä pääkaupunkia |
koryo |
|
Joseon ja Korean valtakunta |
|
siirtomaa-aika | Korean hallinnollinen jako siirtomaakaudella ( 1910 ) |
Nykyaikaisuus | Korean tasavallan hallinnollinen jako ( Northern Five Provinces Administration ) / Korean demokraattisen kansantasavallan hallinnollinen jako ( 1948 ) |
Pohjois-Korean maantiede | ||
---|---|---|
Litosfääri |
| |
Hydrosfääri |
| |
Tunnelma | Pohjois-Korean ilmasto | |
Biosfääri |
| |
antroposfääri |
Aasian maat : Hallinnolliset jaot | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Riippuvuudet | Akrotiri ja Dhekelia Brittiläinen Intian valtameren alue Hong Kong Macao |
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot | |
|