Albaanit Itävallassa

Itävallan albaanit ( saksaksi  Albaner in Österreich ; Alb.  Shqiptarët në Austri ) ovat Itävallassa asuvia albaanisiirtolaisia ​​ja heidän jälkeläisiään. Suurin osa heistä jäljittää alkuperänsä Kosovosta [1] , Pohjois-Makedoniasta ja muista Balkanin niemimaalla sijaitsevista albaniakielisistä alueista . [2] Itävallassa on jopa 80 000 albaania.

Historia

1300-luvun lopulla ottomaanien joukot saavuttivat albanialaisten siirtokuntien ensimmäistä kertaa. Albanian prinssi George Kastrioti, lempinimeltään Skanderbeg , perusti 2. maaliskuuta 1444 Lezhan liigan . Tämä puolustusliitto aiheutti useita suuria tappioita Ottomaanien valtakunnalle ja esti islamilaisen monarkian laajentumisen edelleen 35 vuoden ajan. Skanderbegin sotilaalliset menestykset hänen elinaikanaan tekivät hänestä Athleta Christin, kristinuskon puolustamisen symbolin. Skanderbegin kuoleman jälkeen vuonna 1479 viimeinen albanialainen linnoitus, Shkodra , kaatui . Albania joutui yli 400 vuoden Turkin vallan alle. Kansan vastarinta kuitenkin jatkui: Albanian itsenäistymiseen saakka vuonna 1912 ottomaaneja vastaan ​​järjestettiin 34 suurta kapinaa . Itävalta tarjosi usein taloudellista ja sotilaallista apua kapinallisille.

Giorgio Basta oli kotoisin albanialaisperheestä ja oli Habsburgien keisarillisen armeijan ylipäällikkö pitkän Turkin sodan aikana . Arkkiherttua Ferdinand II , Itävallan keisari Ferdinand I :n poika , piti itseään Skanderbegin seuraajana. Lisäksi Habsburgit taistelivat menestyksekkäästi Turkin sodissa ottomaaneja vastaan. Arkkiherttua osti myös Skanderbegin kypärän ja miekan, jotka ovat edelleen Wienissä. Suuri Turkin sota , johon albanialaiset kapinalliset osallistuivat, päättyi ottomaanien tappioon. Tämä voitto oli alku Itävallan nousulle ja suurvallan muodostumiselle, ja se merkitsi myös sotilaallisen taantuman alkua Ottomaanien valtakunnassa.

Joulukuun 15. päivästä 2010 alkaen Albanian kansalaiset voivat tulla Itävaltaan ilman viisumia turisti- tai työtarkoituksiin enintään 90 päiväksi kuuden kuukauden välein. Edellytyksenä on, että he matkustavat biometrisellä passilla. Rajaviranomaiset voivat vaatia Albanian kansalaisia ​​esittämään todisteen oleskelunsa rahoituksesta, matkakuluista ja matkan tarkoituksesta. Turvapaikkahakemukset vaihtelevat 68 (2009) - 17 (2010 ja 2011) välillä vuodessa. Yli kymmenen myönteistä turvapaikkapäätöstä tehtiin vuodessa vain kaksi kertaa tänä aikana, viimeksi vuonna 2010. Kielteisten turvapaikkapäätösten määrä on lisääntynyt selvästi: vuosien 2008 (23) ja 2010 (86) välillä kielteisten turvapaikkapäätösten määrä lähes nelinkertaistui. Vuonna 2011 niitä oli 76. Samana vuonna neljä henkilöä sai lisäsuojaa.

Vuonna 2017 Itävallassa oli 24 445 Kosovon kansalaista ja 31 809 Kosovossa syntynyttä Kosovon kansalaista . Makedonian tasavallasta kotoisin olevien albaanien määrän arvioidaan olevan noin 2 000. Samana vuonna Albaniassa oli 2 378 albanialaista ja 3 861 henkilöä.

Väestötiedot

Väestö

Albanian ja Kosovon kansalaisuuden omaavien albaanien jakautuminen Itävallassa 1.1.2019 alkaen : _ _

Albaanien jakauma Albaniassa ja Kosovossa syntyneiden kanssa Itävallassa 1.1.2019 alkaen : _

Merkittäviä edustajia

Armeija

• Giorgio Basta  - Albanialaista alkuperää oleva italialainen kenraali, diplomaatti ja kirjailija, jonka Pyhän Rooman keisari Rudolf II palkkasi johtamaan Habsburgien joukkoja pitkässä sodassa 1591-1606

Arkkitehdit

• Carl Ritter von Gega  - albanialais-itävaltalainen aatelismies ja Semmeringin rautatien suunnittelija

Näyttelijät

• Alexander Moiss  - itävaltalainen teatterinäyttelijä

Urheilijat

• Ronald Hercaliu  - albanialaissyntyinen itävaltalainen jalkapalloilija
• Atde Nuhiu  , itävaltalais-albanialainen jalkapalloilija
• Wesel Demaku  , itävaltalais-albanialainen jalkapalloilija
• Illy Sallahi  - itävaltalainen jalkapalloilija

Katso myös

• Maahanmuutto Itävaltaan
• albanialainen diaspora
• albaanit Saksassa
• albaanit Sveitsissä

Muistiinpanot

1. ↑ Kosovo on Kosovon tasavallan ja Serbian tasavallan välisen aluekiistan kohteena. Kosovon tasavalta julisti yksipuolisesti itsenäisyytensä 17. helmikuuta 2008, mutta Serbia vaatii edelleen sitä? osana omaa suvereenia aluettaan. Maiden hallitukset aloittivat suhteiden parantamisen vuonna 2013 osana vuoden 2013 Brysselin sopimusta. Tällä hetkellä 97 YK:n 193 jäsenvaltiosta on tunnustanut Kosovon itsenäiseksi valtioksi. Yhteensä 112 YK:n jäsenvaltiota tunnusti Kosovon jossain vaiheessa, joista 15 perui myöhemmin tunnustuksensa.
2. ↑ Albanian yhteisö Itävallassa , Mediapalvelukeskus
3. ↑ 1 2 "Bevölkerung am 1.1.2019 nach detaillierter Staatsangehörigkeit und Bundesland" Arkistoitu 13. marraskuuta 2019 Wayback Machinessa , statistik.at (saksaksi). Itävallan tilastot. Sivu 1.
4. ↑ 1 2 "Bevölkerung nach Staatsangehörigkeit und Geburtsland" Arkistoitu 13. marraskuuta 2019 Wayback Machinessa , statistik.at (saksaksi). Itävallan tilastot. Sivu 1.