Benedictson, Victoria
| Victoria Benedictson | |
|---|---|
| Lanttu. Victoria Benedictson | |
| Nimi syntyessään | Victoria Maria Bruzelus |
| Aliakset | Ernst Ahlgren ( ruotsalainen Ernst Ahlgren ) |
| Syntymäaika | 6. maaliskuuta 1850 |
| Syntymäpaikka | Domme, Malmöhus , Ruotsi |
| Kuolinpäivämäärä | 21. heinäkuuta 1888 (38-vuotiaana) |
| Kuoleman paikka | |
| Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
| Ammatti | kirjailija , näytelmäkirjailija |
| Suunta | naturalismi |
| Teosten kieli | Ruotsin kieli |
| Nimikirjoitus | |
 Työskentelee Wikisourcessa | |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Victoria Benediktson ( ruotsalainen Victoria Benedictsson , s. Maria Bruzelus ruotsi. Maria Bruzelius ; 6. maaliskuuta 1850 , Domme, Malmöhus , Ruotsi - 21. heinäkuuta 1888 , Kööpenhamina , Tanska ) on ruotsalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija , joka kirjoitti teoksensa salanimellä Ernst . . Romaani Money (1885) pidetään hänen erinomaisena työssään. Teoksissaan hän kuvaili avioliitossa vallitsevaa epätasa-arvoa ja kirjoitti myös paljon naisten oikeuksista. Nykyajan kriitikot kutsuvat häntä varhaisen feminismin edustajaksi .
Elämäkerta
Varhaiset vuodet
Victoria Maria Bruzelus syntyi ja kasvoi Dommen kylässä (Skånen maakunta, Ruotsi ) 6. maaliskuuta 1850 . Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Troy Bruzelus ja Elena Sophia Finerus [3] .
Victoria oli kiinnostunut taiteesta lapsuudesta asti, joten hän meni töihin kasvatusneuvottelijaksi ansaitakseen rahaa ja lähti Tukholmaan opiskelemaan taiteilijaksi. Hänen isänsä oli aluksi samaa mieltä hänen päätöksestään, mutta muutti myöhemmin mielensä ja esti häntä matkustamasta. Tämä tarina heijastui myöhemmin hänen romaanissaan Money (1885) [3] .
Pakenemaan vanhempiensa vaikutusvaltaa hän meni 21-vuotiaana naimisiin postimies Christian Benediktsonin (s. 1822, Landskrona, kuoli 1899, Herbyssä ) kanssa.). Hän oli 49-vuotias leski ja hänellä oli viisi lasta edellisestä avioliitosta. Hänellä ja Victorialla oli myös kaksi tytärtä, Ellen ja Hilma, yksi hänen tyttäreistään Ellen kuoli lapsena.
Vuonna 1882 kirjailijalle kehittyi luusairaus, jonka vuoksi hän oli jonkin aikaa vuoteessa.
Romaani "Raha"
Victoria Benediktson aloitti kirjailijauransa vuonna 1884 novellikokoelmallaan Från Skåne [4] . Seuraavana vuonna hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa Money, joka oli hänen läpimurtonsa.
Henkilökohtainen elämä
Vuonna 1873 hänellä oli tytär Hilma ja vuonna 1876 tytär Ellen. Avioliitto ei tuonut onnea Victorialle. Hänellä oli suhde tanskalaisen kirjallisuustutkijan ja kirjallisuuskriitikon Georg Brandesin kanssa, mikä ei myöskään tuonut hänelle onnea.
Kuolema
Epäonnistuneen suhteen Brandeisin kanssa pidetään yhtenä syynä Benediktsonin odottamattomaan itsemurhaan, jonka hän teki 21. heinäkuuta 1888 Leopold's - hotellin huoneessa Kööpenhaminassa - hän leikkasi kaulavaltimonsa partaveitsellä neljä kertaa. Se tapahtui hänen tyttärensä Ellenin [5] kuoleman 12-vuotispäivänä .
Muita tekijöitä, jotka vaikuttivat hänen päätökseensä riistää elämänsä, saattoivat olla hänen köyhyytensä ja yksinäisyytensä, ja hän oli myös hyvin huolissaan siitä, miten hänen kirjoittamistaan koettiin. Hänen viimeinen romaaninsa, Madame Marianne (1887), sai kriitikoilta ristiriitaisia arvosteluja, ja Georg Brandeis kutsui sitä kevytmieliseksi ja hänen veljensä Edward kirjoitti tyrmäävän arvostelun sanomalehteen.
Victoria Benedictson oli syvästi onneton, koska hänen oli pakko viettää alhaista henkistä elämää Herbyssä ja koska hänen oikeuksiaan naisena oli tuolloin rajoitettu. Hänen itsemurhansa partaveitsellä inspiroi näytelmäkirjailija August Strindbergiä kirjoittamaan näytelmän Miss Julia (1888) lopun. [6] .
Victoria Benediktson haudattiin Vestre Kirkegårdiin Kööpenhaminaan , Tanskaan , nimellä Ernst Ahlgren [7] [8] .
Elämäkertatutkimukset
Victoria Benedictsonista on olemassa laaja elämäkertakirjallisuus. Useimmat ihmiset etsivät syytä hänen itsemurhaansa. Hänen ystävänsä Helen Kruse kirjoitti hänestä ensimmäisen elämäkerran; kuvauksia Victorian kiistanalaisesta luonteesta ja sosiaalisesta haavoittuvuudesta löytyi tästä kirjasta.
Psykoanalyytikko Thora Sandström kertoi sairastavansa skitsofreniaa . Kun Fredrik Broks julkaisi elämäkerrallisen teoksen vuosina 1949–1950, tämän kirjan keskiössä on hänen onneton rakkautensa Georg Brandeisiin . Feministiset kriitikot Ebba Witt-Brastrom ja Nina Bjork kutsuvat häntä feministiksi, joka on tuomittu elämään patriarkaalisessa yhteiskunnassa.
Näyttösovitukset
Sonya Bjergja Marianne Sederberg, vuonna 1988 he tekivät televisioelokuvan Victoria Benediktsonin elämästä, " Postmästarfrun från Hörby". Karin Mannheimervuonna 2001 kuvasi televisiossa romaanin "Madame Marianne" yhdessä Cecilia Froden kanssapääosassa.
Muistomerkit
- Ernst Ahlgrens väg, Hörby [9]
- Ernst Ahlgrensgatan, Malmö [9]
- Ernst Ahlgrensväg, Tukholma [9]
- Ernst Ahlgrensparken, Hörby - med en byst föreställande Benedictsson [10]
- Minnessten i närheten av hennes födelseort, Domme, loput 1950 [11]
- Minnesplakett på det hus där hon bodde åren 1873-1888 i Hörby [11]
- Fast utställning på Hörby Museum [12]
Bibliografia
- "Stora boken" ( ruotsista - "Big Book", päiväkirja ( 1881 )
- "Pengar" ( ruotsista - "Money", romaani ( 1885 )
- "Fru Marianne" ( ruotsista - "Madame Marianne", romaani 1887 )
Muistiinpanot
- ↑ Victoria M Benedictsson (f. Bruzelius) - s. 172.
- ↑ 1 2 Roux P. d. Nouveau Dictionnaire des œuvres de tous les temps et tous les pays (ranska) - 2 - Editions Robert Laffont , 1994. - Voi. 1. - s. 25. - ISBN 978-2-221-06888-5
- ↑ 1 2 Litteraturbanken, artikel Victoria Benedictsson, publicerad 2008, författare Birgitta Holm Arkistoitu 15. huhtikuuta 2019 Wayback Machinessa , hämtat 29.11.2013
- ↑ Benedictsson, Victoria (salanimi Ernst Ahlgren, författare: Ebba Witt-Brattström Arkistoitu 9. marraskuuta 2016 Wayback Machinessa , hämtat 29.11.2013
- ↑ Verne Moberg. Victoria Benedictssonin lyhyt elämäkerta . Haettu 10. kesäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 29. huhtikuuta 2012.
- ↑ DN.se, Tomheten och rakkniven, författare Lisbeth Larsson, publicerad 2007-08-14 Arkistoitu 18. toukokuuta 2014 Wayback Machinessa , hämtat 29.11.2013
- ↑ Köpenhamns kommun Arkistoitu 14. lokakuuta 2013 Wayback Machinessa 23. heinäkuuta 2013
- ↑ Göran Åstrand, Här vilar berömda svenskar . 1999, s. 22
- ↑ 1 2 3 Hitta.se, sökning Ernst Ahlgren Arkistoitu 14. huhtikuuta 2012 Wayback Machinessa , träffresultat från 2013-11-29
- ↑ Victoria Benedictsson, artikel Victorias minne, författare Birgitta Åkesson mfl, senast uppdaterad 2013-11-24 Arkistoitu 28. huhtikuuta 2019 Wayback Machinessa , hämtat 2013-11-29
- ↑ 1 2 Victoria Benedictsson, författare Birgitta Åkesson mfl, senast uppdaterad 2013-11-24 Arkistoitu 28. huhtikuuta 2019 Wayback Machinessa , hämtat 29.11.2013
- ↑ Victoria Benedictsson på Hörby Museum, Upptäck Sveriges historia, Sveriges länsmuseer Arkistoitu 3. joulukuuta 2013 Wayback Machinessa , hämtat 29.11.2013
Linkit
- http://www.ernst.n.nu Arkistoitu 5. toukokuuta 2021 Wayback Machinessa
- arkistoitu 25. tammikuuta 2021 Wayback Machinessa En webbsida om Victoria Benedictsson, med en näst intill bildsamling.
- Atrium Förlag - Författarpresentation Arkistoitu 13. helmikuuta 2019 Wayback Machinessa
- Det finns också flera verk av Benedictsson på Litteraturbanken Arkistoitu 15. huhtikuuta 2019 Wayback Machinessa
- Axel Lundegårds biografi yver Victoria Benedictsson Arkistoitu 4. helmikuuta 2019 Wayback Machinessa i fulltext på Litteraturbanken
- På Dramawebben finns artiklar, faksimil och berabetningsbar text av Benedictsson "I telefon" samt en ljudfil med Ellen Hartman ja huvudrollen som Siri http://www.dramawebben.se/pjas/i-telefon Arkistoitu 31. tammikuuta 2012 Machine at the Wayback
- Ett urval av Victoria Benedictssons romaner finns att ladda hem från Textalk - Klassisk svensk litteratur Arkistoitu 4. helmikuuta 2019 Wayback Machinessa
 Temaattiset sivustot | ||||
|---|---|---|---|---|
| Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
| Sukututkimus ja nekropolis | ||||
| ||||