Boreaalista kieltä

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 2. syyskuuta 2019 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 11 muokkausta .

Borealis kieli  ( borealis eli pohjoinen ; muusta kreikasta Βορέας - pohjoinen ; Boreasista - antiikin kreikkalaisessa mytologiassa pohjoistuulen jumala; tässä tapauksessa suhteessa pohjoiseen pallonpuoliskoon ) - kielitieteilijän N. D. Andreev kuvaa useiden mesoliittisen Euroopan kielten tilaa . Boreaali on hypoteettinen protokieli , josta indoeurooppalainen , uralilainen ja altailainen kieli ovat peräisin. kielet (eli yhdistettynä makroperheeseen ) tai muinainen kieliliitto , joka määritti näiden kieliperheiden perussanaston ja -syntaksin samankaltaisuuden. N. D. Andreevin hypoteesia ei pidä sekoittaa S. A. Starostinin borealaisten kielten teoriaan , joka olettaa laajemman kieliryhmän yhtenäisyyden. Andreevin teoria on hahmoteltu hänen monografiassa "Varhainen indoeurooppalainen emokieli" (L., 1986) ja useissa artikkeleissa (katso bibliografia). Kehitetty arkeologisten materiaalien perusteella N. A. Nikolaevan ja V. A. Safronovin teoksissa [1] [2] .

Boreaalisen kielen sanasto

N. D. Andreev kokosi 203 boreaalisen juuren kaksikonsonanttisanan sanakirjan (Andreev, 1988, s. 3; Andreev, 1986) korreloimalla varhaisen indoeurooppalaisia ​​"juurisanoja uralilaisten ja altailaisten kielten todistettuihin lekseemeihin " [3] . Hän ajoi boreaalisen aikakauden "geologisessa mittakaavassa ylemmän pleistoseenin lopuksi ja yhteiskunnallisen kehityksen historiallisen linjan ylemmän paleoliitin lopuksi" [4] .

Ilmasto euraasialaisten esi-isien kodin vyöhykkeellä oli kylmä ja pitkiä talvia ja ankaria myrskyjä, jotka lupasivat kuolemaa. Tämä heijastui borealaisten peruskäsitteisiin.

(Andreev, 1986, s. 41, nro 71; s. 14, nro 34; Andreev 1988, s. 5, 7-8; Andreev, 1993; s. 17, 38; Andreev 1996, s. 14).

Erikoisena kesän ja syksyn käsitteenä euraasian sanaston ohjelmistossa - mitä todennäköisimmin - ei ollut (Andreev, 1993, s. 38). Kevättä kuvaavia sanoja ei tunneta, mutta luultavasti kevät heijastuu sanassa P. 11 "herätä henkiin lepotilan jälkeen", sanassa P. 12 "orastuvat puut ja pensaat", P. 13 "sulaa" (Andreev, 1993). s. 276). Kesä vuodenaikana heijasteli vain yhtä juurta K - N., mikä tarkoittaa useita moderneja käsitteitä P. 14 "kuivuus", "janon piinaama", "kuiva tuuli" (Andreev, 1993, s. 43).

Vanhemman kieli

Praboreal [5] :

Ei. Praboreaalista Merkitys
II-1 *KyW- Koira, doggystyle, koira
II-2 *TR- Hiero, tulikolmio, poraus läpi
II-3 *GhwN- Beat, verhoiltu, piikivi, kärki
II-4 *PL- Täyttä, täyttä, runsautta
II-5 *GhW- kuuntele, herkästi, väijyvä
II-6 *GhwR- Kuuma, kuume, tulisijalla
II-7 *ghyy- Talvi, pakkanen, talvehtiminen
II-8 *PR- Eteenpäin, eteenpäin, eteenpäin
II-9 *gyw- valita, valita, haluttu
II-10 *GwY- elossa, eloisuus, herää henkiin
II-11 *TN- Vedä, vedä, venytetty
II-12 *KL- nousu, kumpu, kohotettu
II-13 *GhyN- Lantio, ristiselkä, tahdistus
II-14 *DhR- vedä, vedä, vedä
II-15 *PY- Kala, kalan kaltainen, piikki
II-16 *GwR- vuori, nousu, ulkoneva
II-17 *DN- Kieli, selitä, lakkaa
II-18 *GhyW- Kaataminen, suihkutus, kaataminen, juominen
II-19 *BhR- Kanna, kuormaa, kanna pois, kahda
II-20 *KN- Kuivaus, ruskistus, ruskea
II-21 *KwY- Rauhallinen, hiljainen, rauhallinen
II-22 *GR- Lovi, lovi, merkitty
II-23 *DW- Leikkaa kahtia, katkaise kahdesti
II-24 *gyn- Tietää, tunnustaa, tietää, synnyttää
II-25 *GwL- pisto, pisto, hyönteinen
II-26 *KR- Tukeva, kova, kovettunut
II-27 *PW- Puhdistaa, siivota, puhdistaa
II-28 *GyL- Onnea, onnea, iloa
II-29 *TW- Pidä, kyykky, kyykky, kyykky
II-30 *BhN- solmio, risti, solmu
II-31 *GhwY- Elänyt, supistunut, jäntevä
II-32 *KM- Suo, myrkyllinen, katkera, hummocky
II-33 *GhyR- Harjakset, lyhyet, piikikäs, sian
II-34 *DL- pitkä, kestävä, kestävä
II-35 *BhW- Herää, vahtikoira, herää, uudestaan
II-36 *KwR- Mato, kiemurtelee, ketterä
II-37 *GY- Pistellä, nipistää, polttaa
II-38 *KyR- Lauma, riveissä, kävele ympäriinsä, peseydyt
II-39 *TL- povyvat, äitiys, maasta, rituaalisesti
II-40 *PN- Metacarpus, nyrkkiin, pitelee, tartu
II-41 *KwL- luistinrata, spin, pyöreä, pyörä
II-42 *GhR- Revi pois, der, pystyssä
II-43 *KYY- Lair, makaa, yövy, asuttava
II-44 *BhL- Turvotusta, kuplivaa, silmut
II-45 *DR- Käsittele, toteuta, toimi
II-46 *GW- Hiitaa, kytevää, hiiltynyttä
II-47 *KyN- Pesuallas, puomi, trumpetti
II-48 *TM- pimeys, pimeässä, pimeässä, pimeässä
II-49 *BL- Pitkä, iso, vahva mies, hyökkäävä
II-50 *GhN- Pureva, märehtijä, purettu
II-51 *GL- nokka, lintu, nokki
II-52 *DhN- Palnik, palaa loppuun, esikylvö
II-53 *BR- hengityksen vinkuminen, kurkussa, rätinä
II-54 *DY- Päivä, päivänvalopuoli, päivänvalo, peer
II-55 *KW- käydä, käydä, hapan
II-56 *GhL- Kyhmy, kovettunut, kova
II-57 *DhW- tytär, leikki, neitsyt
II-58 *KyL- nojaa, kumarra, kuuntele
III-1 *DhXy- muniminen, muniminen, ruokinta, lakisääteinen
III-2 *KwXw- paalu, pisto, kotelointi
III-3 *GhyXy- Käsi, heitto, heitto
III-4 *KXw- purra, purra, purra
III-5 *KyS- Leikkuri, kiviveitsi, leikkaus
III-6 *GyX- naimisiin, naimisiin, appivanhemmat
III-7 *KwXy- väijyä, väijytys, odottaa
III-8 *TXw- Tuntematon, varo, ole varovainen
III-9 *GhXy- Tartu, tavoita, työnnä
III-10 *BX- Mutista, käsittämätöntä, höpöttää
III-11 *PXw- Paimen, suojelija, lauma
III-12 *KXy- Kynsi, kynsi, kiinni
III-13 *GwXw- Naudanliha, lehmä, lanta
III-14 *VXy- lammas, vuohi
III-15 *KuX- Narttu, nuija, komento
III-16 *GhwXy- Ämpäri, hieno, vaahto
III-17 *PX- Kerää, ruokaa, tyydytystä
III-18 *GhyXw- Nuotio, merkki, kangaspuut
III-19 *GwXy- Nainen, poikanen, äänekäs
III-20 *GXw- Huutaa, ääni, haukku, kolina
III-21 *BhXy- Paistettua, paahdettua, maukasta
III-22 *DXw- antaa, lahja, annettu
III-23 *GwX- tule, tule, sukeltaa, sisään
III-24 *BXw- turvotus, rintojen imeminen
III-25 *GX- Kom, veistetty, puristettu
III-26 *TXy- tulehdus, turvotus, kuume
III-27 *KwX- Yskä, hah, huomio!
III-28 *GhwXw- Himo, jano, himo
III-29 *GXy- maata, kaivaa, peltoa
III-30 *DhX- pensas, viiniköynnös, pensas, pensas
III-31 *GhXw- mutka, oksista, taivutettu
III-32 *PXy- Puhallus, inflaatio, tuuli puhaltaa pois
III-33 *KX- haluta, haluta, mielellään
III-34 *DXy- neuloa, sidottu, teltta
III-35 *Gh-X- Viivyttele, viivyttele, pelokkaasti
III-36 *KyXw- Väsynyt, uupunut, laihtunut
III-37 *DX- virtaa, virtaa, virtaa
III-38 *KuXu- keittää, keittää, kattilassa
III-39 *TX- Sulata, kaada, kastele
III-40 *BhXw- lapsi, kasva aikuiseksi, lapsellinen
III-41 *GyXy- itää, itää, itää
III-42 *GhyX- Nauttia, vinkua, auki
III-43 *DhXw- piikki, piikki, piikki
III-44 *BhX- Loistaa, loistaa, kauneutta
IV-1 *RT- Ylhäältä alas, lentää, leija, pudota
IV-2 *TK- Hakkuu, kirves, rakentaminen
IV-3 *DKy- Kahdella kädellä tartu, taitavasti
IV-4 *KwT- Ketoryhmä, puolisot, useat, monet
IV-5 *GhwDh- Tuhoa, tuomita, kielletty
IV-6 *TKw- juokse, kiirehdi, virtaa
V-1 *WT- vuosi, vuosi, vuosi, vanheta
V-2 *LGh- makuulle, makuulle, sänkyyn
V-3 *YG- Jäätä, liukasta, pakkasta
V-4 *VK- tuote, valmistus, muotoiltu
V-5 *Huom- Taivas, pilvinen, ukkonen
V-6 *YK- Kerjääminen, kutsuminen, suostuttelu, häirintä
V-7 *WP- Heitä, heitä, ylös
VI-1 *NX- Nenä, haistaa, tuoksuva
VI-2 *WXy- Kanna, kanna, muutto, hankinta, perhe
VI-3 *YX- Metsästysajo, ryhmämetsästys, massat
VI-4 *LXw- Lapio, kaivaa, erotettava
VI-5 *MX- äiti, imetys, sairaanhoitaja, vauvojen kanssa
VI-6 *YXw- Jauhe, vaahto, polttaminen, rogueline
VI-7 *RXy- ohjata, tähtää, maalin, hallita
VI-8 *NXw- Me, perheemme, leirillä, lapsille
VI-9 *LX- Kuu, paista, valppaasti
VI-10 *RXw- Volokusha, liiku, rulla, vaunu
VI-11 *NXy- Ei, hylkää, kiellä
VI-12 *WXw- Haava, raivoissaan, haavoittunut, valpas
VI-13 *MXy- Mittaa, mitattu, iso
VI-14 *WX- erillään, erottaminen, vaginaalinen
VI-15 *LXy- Rakastava, rakkaus, erillään kesäksi, avioliitto
VI-16 *MXw- Ylhäältä, ylhäältä, kasvotusten
VI-17 *YXy- nuori, nuori, kypsyvä, kypsä
VII-1 *MN- Mies, ihminen, ihminen, ajattele
VII-2 *RY- Ratsastaa, ratsastajalla, veneellä
VII-3 *NW- uusi, päivitetty, lyhytikäinen, nyt
VII-4 *LY- jäädä, lähteä, asettua
VII-5 *WR- Juuri, piilotettu, löydetty, vedä ulos
VII-6 *YN- Muukalainen, ulkopuolelta naimisissa, tyytymätön, syntiä tehnyt
VII-7 *ML- Jauhaminen, murskaus, murskaus, jauhaminen
VII-8 *WY- Puu, joka on kasvanut kohdakkain
VII-9 *HERRA- kuole, kuole, kuole
VII-10 *LW- vapaa, vapauttaa, vapaus
VII-11 *NY- Johtava, poikasen kanssa, intohimoisesti puolustava, taistelee epätoivoisesti
VII-12 *RW- Avaa, levitä, avaa, viilto
VII-13 *WN- parta, umpeen kasvanut, parrakas mies, vanhene
VII-14 *YW- Sinun, perheesi, oletetaan kuuluvan perheelle
VII-15 *WL- Hiukset, villaiset, pidä lämpimänä
VII-16 *MINUN- Muutos, vaihdettavasti, vaihto, sopimuksen mukaan
VII-17 *NM- Ota, ota, kerää
VII-18 *LN- reisi, häpy, potku
VII-19 *MW- Hiiri, kalvaa, vetää pois
VIII-1 *SW- synnyttää, synnyttää, nee, kotoisin
VIII-2 *XN- mies, voimakas, maskuliininen, partiolainen
VIII-3 *XyR- Hakeutus, erotettu, kaivettu
VIII-4 *XwL- Ulompi, ulos, erillinen
VIII-5 *XyN- Vatsassa, alapuolella, sisäinen, sisällä
VIII-6 *XwY- Jäsen, sinkku, sinänsä prosessi
VIII-7 *SL- Suo, hiipivä, mutainen, paalujen päällä
VIII-8 *XwW- Kylmää, pakkasta, pakkasta
VIII-9 *XM- Välissä, ryhmien välinen avioliitto, heimojen välinen sieppaus
VIII-10 *XyW- Paluu, kotiin, kylään
VIII-11 *SR- Kevät, puro, voimakas virtaus
VIII-12 *XyL- Alhaalta ylöspäin, ammu ylös, huiman
VIII-13 *XW- Muukalainen, jäänyt heimoon, kokeile, tehty pitkään
VIII-14 *XwM- Vahva, taistelu, miesvoima
VIII-15 *SN- vanha, heikentynyt, vanhentumassa, ompelemassa
VIII-16 *XR- Hyvä, rohkea, yhdistävä, oikein
VIII-17 *XyY- mennä, teitä pitkin, marssi, ylikulkusilta
VIII-18 *XwR- nousta ylös, nousta, työntyä
VIII-19 *XY- Kiire, nuoli, hyökkäys, perheen puolesta
VIII-20 *XyM- Minä, yksin, yksin, erillään
VIII-21 *XL- Muukalainen heimo, kartettu, muukalainen
VIII-22 *XwN- Yö, musta, yöllä, vaarallinen
VIII-23 *SM- Rasva, viipaloitu, voideltu, voideltu
IX-1 *ST- Seiso, jäädy, jatkuvasti, erillään
IX-2 *XwKw- Silmä, katso, näkyvä
IX-3 *XD- kohde, ruho, louhittu, cum
IX-4 *SKw- asettua parkkipaikalle, nomadi, järjestyksessä, dispensaatio
IX-5 *XuKu- ratsastus
IX-6 *XwK- Duma oletettavasti meditoi, huomaavainen
IX-7 *XyDh- aita, aidattu, suoja, aita
IX-8 *XwP- Työtä, työtä vaihtoon, kannattavaa, käsityötä
IX-9 *XT- Määräaikainen, kausiluonteinen, pitkä
IX-10 *SP- Halkeilu, revitty, repeäminen, käsittelyssä
IX-11 *XwD- raskaaksi, alusta, alusta
IX-12 *XP- Takaisin, käänny ympäri, taaksepäin, seuraa
IX-13 *XyGhy- Pura, vedä, sisältä, ulos
IX-14 *XwBh- Kulmakarvat, superciliary, lisääntyvät, paksusti kasvaneet
IX-15 *Taivas- Kansi, Suljettu, Valmis
IX-16 *XyG- Herää, heräsi, hätkähdy
IX-17 *SK- leikata, leikata, leikata, vääntää
X-1 *huh- tuli, lämmin, tulinen, valo
X-2 *XwXy- Syöminen, nälkä, syöminen
X-3 *SX- Aurinkoa, suolaa, leipoa
X-4 *XXv- Elinvoimaa, tervettä, täysiveristä, menesty
X-5 *XyS- Leiri, joka palasi kesän lopussa, asumaan
X-6 *XwX- Vesi, synnytysvedet, synnytys, esi-isä
X-7 *XXv- Terävä, leikattu, kirves, kivikirves
X-8 *XwS- Yhdessä, yhdisty, ryhmä, maskuliininen
X-9 *SXw- Hyppääminen, hyppiminen, turkistettu, kesyttäminen
X-10 *XS- Meidän heimomme, jossa on lapsia, oma, erityinen
X-11 *SXy- Kylvä, kylvä, kylvö, uudelleenkylvö
X-12 *XyXw- puhua, kuulla, huhua

Boreaalisen kielen arkeologinen ankkurointi

N. A. Nikolaeva ja V. A. Safronov yhdistävät boreaalisen kielen ilmiön Sviderin arkeologisen kulttuurin ja sitä lähellä olevien kulttuurien kehitykseen. Kirjoittajat yhdistävät proto-indoeurooppalaisen haaran irtautumisen muuttoon Karpaattien alueelta Anatoliaan 10. - 9. vuosituhannella eKr. e. [1] [2]

Teorian arviointi

N. D. Andreevin teoria sai moniselitteisen arvion kielitieteilijöiden keskuudessa: A. Martinet piti Neuvostoliiton kielitieteilijän työtä innovatiivisena [6] ; S. Paligan mukaan[7] , boreaalinen teoria on hyödyllinen indoeurooppalaisten satem-ryhmän esihistorian ymmärtämisessä, ja on mahdollista, että monet tämän teorian säännökset voivat yhtyä M. Gimbutasin Kurgan-hypoteesiin [8] ; O. N. Trubatšov pani merkille edistymisen indoeurooppalaisen juuren muodollisen rakenteen tutkimuksessa ja että N. D. Andreev osoitti varhaisen indoeurooppalaisen valtion, jossa oli kaksikonsonanttijuurisia sanoja [9] ; V. P. Neroznak kutsui boreaalisen kielen teoriaa "fantastiseksi", varsinkin semantiikan rekonstruoinnin näkökulmasta("mumble + mumble = nainen" [10] ) .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. 1 2 Nikolaeva N. A. Indoeurooppalaisten neljän esi-isän kotimaan käsitteestä V. A. Safronova // Indoeurooppalainen historia uuden tutkimuksen valossa: kokoelma tieteellisiä artikkeleita. M.: MGOU, 2010. Ss. -56
  2. 1 2 Safronov V. A., Nikolaeva N. A. Euraasialaisten Carpatho-Polesye esi-isien koti. Länsi-euraasialaisten (varhaisten proto-indoeurooppalaisten) eroaminen ja heidän muuttonsa Anatoliaan 10. - 9. vuosituhat eKr. e. Kirjan liite: N. A. Nikolaeva, V. A. Safronov "Slaavilaisen ja euraasian mytologian alkuperä". . - M . : "Valkoinen susi", 1999. Arkistoitu kopio (linkki ei saatavilla) . Haettu 1. tammikuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 12. heinäkuuta 2007. 
  3. Andreev N. D. Varhainen indoeurooppalainen kantakieli. L., 1986. S. 3
  4. Andreev N. D. Varhainen indoeurooppalainen kantakieli. L., 1986. S. 277
  5. Andreev N. D. Varhainen indoeurooppalainen kantakieli. L., 1986.
  6. Martinet A. De las estepas a los océanos. El indoeuropeo ja los "indoeuropeos". Gredos, Madrid (1997), s. 26
  7. Paliga S. ND Andreevin protoboreaalinen teoria ja sen vaikutukset Keski-Itä- ja Kaakkois-Euroopan etnogeneesin ymmärtämiseen: Slaavi, Baltia ja  Traakia Ljubljana, 15.–21. elokuuta 2003) / Com. punainen. Dorin Gămulescu (punainen) … [et al.]. - București : Editura Universităţii din Bucureşti, 2002. - T. 38. - P. 93-104. — ISSN 0557-272X .
  8. Sedov V.V. XIII kansainvälinen slavistien kongressi. Slaavien etnogeneesin, varhaisen historian ja kulttuurin ongelmat (Ljubljana, Slovenia, 2003)  : [ rus. ] // Venäjän arkeologia. - (Heinä-elo-syyskuu) 2004. - Nro 3. - S. 182. - ISSN 0869-6063 .
  9. Trubatšov O. N. Slaavien etnogeneesi ja indoeurooppalainen ongelma // Etymologia. 1988-1990  : Tieteellisten julkaisujen kokoelma / Venäjän tiedeakatemia. Venäjän kielen instituutti; Ed. koko.: O. N. Trubatšov (vastaava toimittaja) ja muut; tieteellinen toim. - M  .: Nauka, 1993. - S. 16-17. — ISBN 5-02-011040-X .
  10. Neroznak V.P. Protokieli : rekonstruktio vai todellisuus? // Vertaileva-historiallinen tutkimus eri perheiden kielistä: Kielellisen rekonstruktion teoria / Toim. toim. N. Z. Hajiyeva . - M .: Nauka, 1988. - S. 37-38. — ISBN 5-02-010869-3 .

Kirjallisuus

Linkit