Borealis kieli ( borealis eli pohjoinen ; muusta kreikasta Βορέας - pohjoinen ; Boreasista - antiikin kreikkalaisessa mytologiassa pohjoistuulen jumala; tässä tapauksessa suhteessa pohjoiseen pallonpuoliskoon ) - kielitieteilijän N. D. Andreev kuvaa useiden mesoliittisen Euroopan kielten tilaa . Boreaali on hypoteettinen protokieli , josta indoeurooppalainen , uralilainen ja altailainen kieli ovat peräisin. kielet (eli yhdistettynä makroperheeseen ) tai muinainen kieliliitto , joka määritti näiden kieliperheiden perussanaston ja -syntaksin samankaltaisuuden. N. D. Andreevin hypoteesia ei pidä sekoittaa S. A. Starostinin borealaisten kielten teoriaan , joka olettaa laajemman kieliryhmän yhtenäisyyden. Andreevin teoria on hahmoteltu hänen monografiassa "Varhainen indoeurooppalainen emokieli" (L., 1986) ja useissa artikkeleissa (katso bibliografia). Kehitetty arkeologisten materiaalien perusteella N. A. Nikolaevan ja V. A. Safronovin teoksissa [1] [2] .
N. D. Andreev kokosi 203 boreaalisen juuren kaksikonsonanttisanan sanakirjan (Andreev, 1988, s. 3; Andreev, 1986) korreloimalla varhaisen indoeurooppalaisia "juurisanoja uralilaisten ja altailaisten kielten todistettuihin lekseemeihin " [3] . Hän ajoi boreaalisen aikakauden "geologisessa mittakaavassa ylemmän pleistoseenin lopuksi ja yhteiskunnallisen kehityksen historiallisen linjan ylemmän paleoliitin lopuksi" [4] .
Ilmasto euraasialaisten esi-isien kodin vyöhykkeellä oli kylmä ja pitkiä talvia ja ankaria myrskyjä, jotka lupasivat kuolemaa. Tämä heijastui borealaisten peruskäsitteisiin.
Erikoisena kesän ja syksyn käsitteenä euraasian sanaston ohjelmistossa - mitä todennäköisimmin - ei ollut (Andreev, 1993, s. 38). Kevättä kuvaavia sanoja ei tunneta, mutta luultavasti kevät heijastuu sanassa P. 11 "herätä henkiin lepotilan jälkeen", sanassa P. 12 "orastuvat puut ja pensaat", P. 13 "sulaa" (Andreev, 1993). s. 276). Kesä vuodenaikana heijasteli vain yhtä juurta K - N., mikä tarkoittaa useita moderneja käsitteitä P. 14 "kuivuus", "janon piinaama", "kuiva tuuli" (Andreev, 1993, s. 43).
Praboreal [5] :
Ei. | Praboreaalista | Merkitys |
---|---|---|
II-1 | *KyW- | Koira, doggystyle, koira |
II-2 | *TR- | Hiero, tulikolmio, poraus läpi |
II-3 | *GhwN- | Beat, verhoiltu, piikivi, kärki |
II-4 | *PL- | Täyttä, täyttä, runsautta |
II-5 | *GhW- | kuuntele, herkästi, väijyvä |
II-6 | *GhwR- | Kuuma, kuume, tulisijalla |
II-7 | *ghyy- | Talvi, pakkanen, talvehtiminen |
II-8 | *PR- | Eteenpäin, eteenpäin, eteenpäin |
II-9 | *gyw- | valita, valita, haluttu |
II-10 | *GwY- | elossa, eloisuus, herää henkiin |
II-11 | *TN- | Vedä, vedä, venytetty |
II-12 | *KL- | nousu, kumpu, kohotettu |
II-13 | *GhyN- | Lantio, ristiselkä, tahdistus |
II-14 | *DhR- | vedä, vedä, vedä |
II-15 | *PY- | Kala, kalan kaltainen, piikki |
II-16 | *GwR- | vuori, nousu, ulkoneva |
II-17 | *DN- | Kieli, selitä, lakkaa |
II-18 | *GhyW- | Kaataminen, suihkutus, kaataminen, juominen |
II-19 | *BhR- | Kanna, kuormaa, kanna pois, kahda |
II-20 | *KN- | Kuivaus, ruskistus, ruskea |
II-21 | *KwY- | Rauhallinen, hiljainen, rauhallinen |
II-22 | *GR- | Lovi, lovi, merkitty |
II-23 | *DW- | Leikkaa kahtia, katkaise kahdesti |
II-24 | *gyn- | Tietää, tunnustaa, tietää, synnyttää |
II-25 | *GwL- | pisto, pisto, hyönteinen |
II-26 | *KR- | Tukeva, kova, kovettunut |
II-27 | *PW- | Puhdistaa, siivota, puhdistaa |
II-28 | *GyL- | Onnea, onnea, iloa |
II-29 | *TW- | Pidä, kyykky, kyykky, kyykky |
II-30 | *BhN- | solmio, risti, solmu |
II-31 | *GhwY- | Elänyt, supistunut, jäntevä |
II-32 | *KM- | Suo, myrkyllinen, katkera, hummocky |
II-33 | *GhyR- | Harjakset, lyhyet, piikikäs, sian |
II-34 | *DL- | pitkä, kestävä, kestävä |
II-35 | *BhW- | Herää, vahtikoira, herää, uudestaan |
II-36 | *KwR- | Mato, kiemurtelee, ketterä |
II-37 | *GY- | Pistellä, nipistää, polttaa |
II-38 | *KyR- | Lauma, riveissä, kävele ympäriinsä, peseydyt |
II-39 | *TL- | povyvat, äitiys, maasta, rituaalisesti |
II-40 | *PN- | Metacarpus, nyrkkiin, pitelee, tartu |
II-41 | *KwL- | luistinrata, spin, pyöreä, pyörä |
II-42 | *GhR- | Revi pois, der, pystyssä |
II-43 | *KYY- | Lair, makaa, yövy, asuttava |
II-44 | *BhL- | Turvotusta, kuplivaa, silmut |
II-45 | *DR- | Käsittele, toteuta, toimi |
II-46 | *GW- | Hiitaa, kytevää, hiiltynyttä |
II-47 | *KyN- | Pesuallas, puomi, trumpetti |
II-48 | *TM- | pimeys, pimeässä, pimeässä, pimeässä |
II-49 | *BL- | Pitkä, iso, vahva mies, hyökkäävä |
II-50 | *GhN- | Pureva, märehtijä, purettu |
II-51 | *GL- | nokka, lintu, nokki |
II-52 | *DhN- | Palnik, palaa loppuun, esikylvö |
II-53 | *BR- | hengityksen vinkuminen, kurkussa, rätinä |
II-54 | *DY- | Päivä, päivänvalopuoli, päivänvalo, peer |
II-55 | *KW- | käydä, käydä, hapan |
II-56 | *GhL- | Kyhmy, kovettunut, kova |
II-57 | *DhW- | tytär, leikki, neitsyt |
II-58 | *KyL- | nojaa, kumarra, kuuntele |
III-1 | *DhXy- | muniminen, muniminen, ruokinta, lakisääteinen |
III-2 | *KwXw- | paalu, pisto, kotelointi |
III-3 | *GhyXy- | Käsi, heitto, heitto |
III-4 | *KXw- | purra, purra, purra |
III-5 | *KyS- | Leikkuri, kiviveitsi, leikkaus |
III-6 | *GyX- | naimisiin, naimisiin, appivanhemmat |
III-7 | *KwXy- | väijyä, väijytys, odottaa |
III-8 | *TXw- | Tuntematon, varo, ole varovainen |
III-9 | *GhXy- | Tartu, tavoita, työnnä |
III-10 | *BX- | Mutista, käsittämätöntä, höpöttää |
III-11 | *PXw- | Paimen, suojelija, lauma |
III-12 | *KXy- | Kynsi, kynsi, kiinni |
III-13 | *GwXw- | Naudanliha, lehmä, lanta |
III-14 | *VXy- | lammas, vuohi |
III-15 | *KuX- | Narttu, nuija, komento |
III-16 | *GhwXy- | Ämpäri, hieno, vaahto |
III-17 | *PX- | Kerää, ruokaa, tyydytystä |
III-18 | *GhyXw- | Nuotio, merkki, kangaspuut |
III-19 | *GwXy- | Nainen, poikanen, äänekäs |
III-20 | *GXw- | Huutaa, ääni, haukku, kolina |
III-21 | *BhXy- | Paistettua, paahdettua, maukasta |
III-22 | *DXw- | antaa, lahja, annettu |
III-23 | *GwX- | tule, tule, sukeltaa, sisään |
III-24 | *BXw- | turvotus, rintojen imeminen |
III-25 | *GX- | Kom, veistetty, puristettu |
III-26 | *TXy- | tulehdus, turvotus, kuume |
III-27 | *KwX- | Yskä, hah, huomio! |
III-28 | *GhwXw- | Himo, jano, himo |
III-29 | *GXy- | maata, kaivaa, peltoa |
III-30 | *DhX- | pensas, viiniköynnös, pensas, pensas |
III-31 | *GhXw- | mutka, oksista, taivutettu |
III-32 | *PXy- | Puhallus, inflaatio, tuuli puhaltaa pois |
III-33 | *KX- | haluta, haluta, mielellään |
III-34 | *DXy- | neuloa, sidottu, teltta |
III-35 | *Gh-X- | Viivyttele, viivyttele, pelokkaasti |
III-36 | *KyXw- | Väsynyt, uupunut, laihtunut |
III-37 | *DX- | virtaa, virtaa, virtaa |
III-38 | *KuXu- | keittää, keittää, kattilassa |
III-39 | *TX- | Sulata, kaada, kastele |
III-40 | *BhXw- | lapsi, kasva aikuiseksi, lapsellinen |
III-41 | *GyXy- | itää, itää, itää |
III-42 | *GhyX- | Nauttia, vinkua, auki |
III-43 | *DhXw- | piikki, piikki, piikki |
III-44 | *BhX- | Loistaa, loistaa, kauneutta |
IV-1 | *RT- | Ylhäältä alas, lentää, leija, pudota |
IV-2 | *TK- | Hakkuu, kirves, rakentaminen |
IV-3 | *DKy- | Kahdella kädellä tartu, taitavasti |
IV-4 | *KwT- | Ketoryhmä, puolisot, useat, monet |
IV-5 | *GhwDh- | Tuhoa, tuomita, kielletty |
IV-6 | *TKw- | juokse, kiirehdi, virtaa |
V-1 | *WT- | vuosi, vuosi, vuosi, vanheta |
V-2 | *LGh- | makuulle, makuulle, sänkyyn |
V-3 | *YG- | Jäätä, liukasta, pakkasta |
V-4 | *VK- | tuote, valmistus, muotoiltu |
V-5 | *Huom- | Taivas, pilvinen, ukkonen |
V-6 | *YK- | Kerjääminen, kutsuminen, suostuttelu, häirintä |
V-7 | *WP- | Heitä, heitä, ylös |
VI-1 | *NX- | Nenä, haistaa, tuoksuva |
VI-2 | *WXy- | Kanna, kanna, muutto, hankinta, perhe |
VI-3 | *YX- | Metsästysajo, ryhmämetsästys, massat |
VI-4 | *LXw- | Lapio, kaivaa, erotettava |
VI-5 | *MX- | äiti, imetys, sairaanhoitaja, vauvojen kanssa |
VI-6 | *YXw- | Jauhe, vaahto, polttaminen, rogueline |
VI-7 | *RXy- | ohjata, tähtää, maalin, hallita |
VI-8 | *NXw- | Me, perheemme, leirillä, lapsille |
VI-9 | *LX- | Kuu, paista, valppaasti |
VI-10 | *RXw- | Volokusha, liiku, rulla, vaunu |
VI-11 | *NXy- | Ei, hylkää, kiellä |
VI-12 | *WXw- | Haava, raivoissaan, haavoittunut, valpas |
VI-13 | *MXy- | Mittaa, mitattu, iso |
VI-14 | *WX- | erillään, erottaminen, vaginaalinen |
VI-15 | *LXy- | Rakastava, rakkaus, erillään kesäksi, avioliitto |
VI-16 | *MXw- | Ylhäältä, ylhäältä, kasvotusten |
VI-17 | *YXy- | nuori, nuori, kypsyvä, kypsä |
VII-1 | *MN- | Mies, ihminen, ihminen, ajattele |
VII-2 | *RY- | Ratsastaa, ratsastajalla, veneellä |
VII-3 | *NW- | uusi, päivitetty, lyhytikäinen, nyt |
VII-4 | *LY- | jäädä, lähteä, asettua |
VII-5 | *WR- | Juuri, piilotettu, löydetty, vedä ulos |
VII-6 | *YN- | Muukalainen, ulkopuolelta naimisissa, tyytymätön, syntiä tehnyt |
VII-7 | *ML- | Jauhaminen, murskaus, murskaus, jauhaminen |
VII-8 | *WY- | Puu, joka on kasvanut kohdakkain |
VII-9 | *HERRA- | kuole, kuole, kuole |
VII-10 | *LW- | vapaa, vapauttaa, vapaus |
VII-11 | *NY- | Johtava, poikasen kanssa, intohimoisesti puolustava, taistelee epätoivoisesti |
VII-12 | *RW- | Avaa, levitä, avaa, viilto |
VII-13 | *WN- | parta, umpeen kasvanut, parrakas mies, vanhene |
VII-14 | *YW- | Sinun, perheesi, oletetaan kuuluvan perheelle |
VII-15 | *WL- | Hiukset, villaiset, pidä lämpimänä |
VII-16 | *MINUN- | Muutos, vaihdettavasti, vaihto, sopimuksen mukaan |
VII-17 | *NM- | Ota, ota, kerää |
VII-18 | *LN- | reisi, häpy, potku |
VII-19 | *MW- | Hiiri, kalvaa, vetää pois |
VIII-1 | *SW- | synnyttää, synnyttää, nee, kotoisin |
VIII-2 | *XN- | mies, voimakas, maskuliininen, partiolainen |
VIII-3 | *XyR- | Hakeutus, erotettu, kaivettu |
VIII-4 | *XwL- | Ulompi, ulos, erillinen |
VIII-5 | *XyN- | Vatsassa, alapuolella, sisäinen, sisällä |
VIII-6 | *XwY- | Jäsen, sinkku, sinänsä prosessi |
VIII-7 | *SL- | Suo, hiipivä, mutainen, paalujen päällä |
VIII-8 | *XwW- | Kylmää, pakkasta, pakkasta |
VIII-9 | *XM- | Välissä, ryhmien välinen avioliitto, heimojen välinen sieppaus |
VIII-10 | *XyW- | Paluu, kotiin, kylään |
VIII-11 | *SR- | Kevät, puro, voimakas virtaus |
VIII-12 | *XyL- | Alhaalta ylöspäin, ammu ylös, huiman |
VIII-13 | *XW- | Muukalainen, jäänyt heimoon, kokeile, tehty pitkään |
VIII-14 | *XwM- | Vahva, taistelu, miesvoima |
VIII-15 | *SN- | vanha, heikentynyt, vanhentumassa, ompelemassa |
VIII-16 | *XR- | Hyvä, rohkea, yhdistävä, oikein |
VIII-17 | *XyY- | mennä, teitä pitkin, marssi, ylikulkusilta |
VIII-18 | *XwR- | nousta ylös, nousta, työntyä |
VIII-19 | *XY- | Kiire, nuoli, hyökkäys, perheen puolesta |
VIII-20 | *XyM- | Minä, yksin, yksin, erillään |
VIII-21 | *XL- | Muukalainen heimo, kartettu, muukalainen |
VIII-22 | *XwN- | Yö, musta, yöllä, vaarallinen |
VIII-23 | *SM- | Rasva, viipaloitu, voideltu, voideltu |
IX-1 | *ST- | Seiso, jäädy, jatkuvasti, erillään |
IX-2 | *XwKw- | Silmä, katso, näkyvä |
IX-3 | *XD- | kohde, ruho, louhittu, cum |
IX-4 | *SKw- | asettua parkkipaikalle, nomadi, järjestyksessä, dispensaatio |
IX-5 | *XuKu- | ratsastus |
IX-6 | *XwK- | Duma oletettavasti meditoi, huomaavainen |
IX-7 | *XyDh- | aita, aidattu, suoja, aita |
IX-8 | *XwP- | Työtä, työtä vaihtoon, kannattavaa, käsityötä |
IX-9 | *XT- | Määräaikainen, kausiluonteinen, pitkä |
IX-10 | *SP- | Halkeilu, revitty, repeäminen, käsittelyssä |
IX-11 | *XwD- | raskaaksi, alusta, alusta |
IX-12 | *XP- | Takaisin, käänny ympäri, taaksepäin, seuraa |
IX-13 | *XyGhy- | Pura, vedä, sisältä, ulos |
IX-14 | *XwBh- | Kulmakarvat, superciliary, lisääntyvät, paksusti kasvaneet |
IX-15 | *Taivas- | Kansi, Suljettu, Valmis |
IX-16 | *XyG- | Herää, heräsi, hätkähdy |
IX-17 | *SK- | leikata, leikata, leikata, vääntää |
X-1 | *huh- | tuli, lämmin, tulinen, valo |
X-2 | *XwXy- | Syöminen, nälkä, syöminen |
X-3 | *SX- | Aurinkoa, suolaa, leipoa |
X-4 | *XXv- | Elinvoimaa, tervettä, täysiveristä, menesty |
X-5 | *XyS- | Leiri, joka palasi kesän lopussa, asumaan |
X-6 | *XwX- | Vesi, synnytysvedet, synnytys, esi-isä |
X-7 | *XXv- | Terävä, leikattu, kirves, kivikirves |
X-8 | *XwS- | Yhdessä, yhdisty, ryhmä, maskuliininen |
X-9 | *SXw- | Hyppääminen, hyppiminen, turkistettu, kesyttäminen |
X-10 | *XS- | Meidän heimomme, jossa on lapsia, oma, erityinen |
X-11 | *SXy- | Kylvä, kylvä, kylvö, uudelleenkylvö |
X-12 | *XyXw- | puhua, kuulla, huhua |
N. A. Nikolaeva ja V. A. Safronov yhdistävät boreaalisen kielen ilmiön Sviderin arkeologisen kulttuurin ja sitä lähellä olevien kulttuurien kehitykseen. Kirjoittajat yhdistävät proto-indoeurooppalaisen haaran irtautumisen muuttoon Karpaattien alueelta Anatoliaan 10. - 9. vuosituhannella eKr. e. [1] [2]
N. D. Andreevin teoria sai moniselitteisen arvion kielitieteilijöiden keskuudessa: A. Martinet piti Neuvostoliiton kielitieteilijän työtä innovatiivisena [6] ; S. Paligan mukaan[7] , boreaalinen teoria on hyödyllinen indoeurooppalaisten satem-ryhmän esihistorian ymmärtämisessä, ja on mahdollista, että monet tämän teorian säännökset voivat yhtyä M. Gimbutasin Kurgan-hypoteesiin [8] ; O. N. Trubatšov pani merkille edistymisen indoeurooppalaisen juuren muodollisen rakenteen tutkimuksessa ja että N. D. Andreev osoitti varhaisen indoeurooppalaisen valtion, jossa oli kaksikonsonanttijuurisia sanoja [9] ; V. P. Neroznak kutsui boreaalisen kielen teoriaa "fantastiseksi", varsinkin semantiikan rekonstruoinnin näkökulmasta("mumble + mumble = nainen" [10] ) .