Vanamõisa (Saue)

Kylä
Vanamõisa
est. Vanamoisa
59°19′49″ s. sh. 24°32′54″ itäistä pituutta e.
Maa  Viro
lääni Harjun maakunta
seurakunta Saue
Vanhin Raiko Saar [1]
Historia ja maantiede
Ensimmäinen maininta 1241
Entiset nimet Kergut
Neliö
  • 10,28 km² ( 1.11.2020 ) [ 3]
Ilmastotyyppi kohtalainen
Aikavyöhyke UTC+2:00 , kesä UTC+3:00
Väestö
Väestö
Kansallisuudet Virolaiset - 94,2 % (2021)
Virallinen kieli Virolainen
Digitaaliset tunnukset
postinumerot 76407, 76506 [2]
auton koodi M

Vanamõisa ( esim . Vanamõisa ) on kylä Pohjois - Virossa Sauen kunnassa Harjumaassa .

Maantiede

Kylä rajoittuu pohjoisessa Pühan kylään, idässä Tutermaan kylään , lännessä Allikun , Koidun ja Yalgimäen kylään , etelässä Ailan ja Valingun kyliin sekä Sauen kaupunki .

Vanamõisan raja Ailan, Valingun ja Koidun kylien sekä Sauen kaupungin kanssa kulkee Tallinna-Keila-rautatietä pitkin . Koidun kylän rajalla on Padulan laituri . Väenajoki virtaa Vanamõisan alueen läpi .

Väestö

Asukasluku vuosien mukaan
(Lähde: Sauen seurakunta [5] )
197620052006200720082009201020112012
229 [6] 319 322 316 307 342 375 413 441

Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan kylässä asui 801 ihmistä, joista 753 (94,2 %) oli virolaisia ​​[7] .

Historia

Arkeologi Mati Mandel löysi Vanamõisan alueelta jälkiä asutuksesta, joka oli olemassa ensimmäisen vuosituhannen toiselta puoliskolta toisen alkuun asti [8] . Asutuksen lisäksi täältä löytyi myös uhrilähde, "Syeru-lähde" ​​[9] ja kaksi rituaalikiveä [10] [11] .

Vuonna 1913, kun radioasemaa rakennettiin, kylästä löydettiin arabialaisia ​​dirhameja 800- ja 1000-luvuilta [12] .

Ensimmäinen maininta kylästä on Tanskan maarekisterissä vuodelta 1241. Sen asutus mainitaan nimellä Kircotæn [13] . Tämän maan omistivat Jon Roth ja myöhemmin Ivar Tagesen, 1200-luvun puolivälissä elänyt tanskalainen poliitikko, joka teloitettiin vuonna 1262. Ei tiedetä, kuka omisti kylän Tagesenin jälkeen [14] .

Vuonna 1459 Vanamõisain rakennettiin Kergutan ritarikartano ( Kerketey ) [13] , joka itsenäistyi Sauen kartanosta 1670-luvulla. 1600-luvulla kartano kuului Gastfereille ja Gelwigeille . XVIII-luvulla - Ludwigs, Buxgevden , Bremen, Klugen ja Palen . 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla kartanon omistajina olivat Mohrenschildit ja Stenbockit , ja vuonna 1853 kartanosta tuli Tallinnan köyhien talo. Vuodesta 1882 maareformiin 1919 saakka kartano kuului Saue Strahlbornin kartanon omistajille [15] .

Vuonna 1866 Vanamõisan ja Rahulan kartanoiden maiden pohjalle syntyi Vanamõisa- Rahulan seurakunta, joka oli olemassa vuoteen 1886 ja jaettiin kahdeksi seurakunnaksi [16]. Itsenäinen Vanamõisan seurakunta oli olemassa vuoteen 1891 asti [17] ja oli liitettiin Sauen seurakuntaan [18] .

5. joulukuuta 1945 kylästä tuli osa Sauen kylävaltuustoa [ 18] .

Neuvostoaikana kylässä työskenteli karjankasvatuksen valtiontila [13] , sitten tuki ja ohjeellinen vihannesviljelyn valtiontila "Saue" [6] .

Tällä hetkellä kylän alueella sijaitsevat Viron suurin karavaanipuisto [19] ja Vanamõisan ulkoilmakeskus [20] . Kylässä järjestetään vuosittain yksi suurimmista käsityö- ja virolaisten tuotteiden messuista. Messuilla on lähes 400 myymälää ja niillä vierailee noin 12 000 ihmistä [21] .

Vanamõisa Fair

Muistiinpanot

  1. Tuula küla  (est.)  (pääsemätön linkki) . Saue Wald. Käyttöpäivä: 30. maaliskuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 11. tammikuuta 2014.
  2. postiindeks.ee  (englanniksi) . Haettu 8. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 15. tammikuuta 2019.
  3. Maalautakunta - 1990.
  4. Viron tilastoministeriö - 1991.
  5. Rahvastiku kasv 2005-2012  (est.)  (pääsemätön linkki - historia ) . Saue Wald. Haettu: 29.5.2014.
  6. 1 2 Eesti nõukogude entsüklopeedia. Vanamõisa  (est.) . Eesti Entsuklopeedia .
  7. Viron tilasto. RL21004: VIROLAISEN LUKUMÄÄRÄ JA OSUUS ASUINPAIKKOITTAIN (ASETUKSET), 31.12.2021  . Tilastollinen tietokanta .
  8. 18976 Asulakoht • Mälestised  (est.) . Kultuurimälestiste riikliku registri and mebaas. Haettu: 30. maaliskuuta 2014.
  9. 18979 Ohvriallikas "Sõeru allikas" • Mälestised  (est.) . Kultuurimälestiste riikliku registri and mebaas. Haettu: 30. maaliskuuta 2014.
  10. 18977 Kultusekivi • Mälestised  (est.) . Kultuurimälestiste riikliku registri and mebaas. Haettu: 30. maaliskuuta 2014.
  11. 18978 Kultusekivi • Mälestised  (Est.) . Kultuurimälestiste riikliku registri and mebaas. Haettu: 30. maaliskuuta 2014.
  12. Helle Koppel, Evelin Poovel-Puusepp. Vanamõisa vihikud. - Põltsamaa: Vali Press, 2010. - P. 12. - 228 s. — ISBN 978-9949-21-575-1 .
  13. 1 2 3 Eesti entsüklopeedia / Ülo Kaevats. - Tallinna: Eesti Entsüklopediakirjastus, 1998. - T. 10. - S. 206. - 704 s. - ISBN 5-89900-054-6 .
  14. Helle Koppel, Evelin Poovel-Puusepp. Vanamõisa vihikud. - Põltsamaa: Vali Press, 2010. - P. 25. - 228 s. — ISBN 978-9949-21-575-1 .
  15. Vanamõisa mõis  (est.) . Eesti mõisad. Haettu: 30. maaliskuuta 2014.
  16. Vanamõisa-Rahula vald (1866-1886)  (Est.)  (pääsemätön linkki) . Rahvusarhiiv. Haettu 9. kesäkuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 14. heinäkuuta 2014.
  17. Vanamõisa vald (1886-1891)  (es.)  (pääsemätön linkki) . Rahvusarhiiv. Haettu 9. kesäkuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 14. heinäkuuta 2014.
  18. 1 2 Saue valla ajalugu  (Est.)  (linkki ei ole käytettävissä) . Saue Wald. Käyttöpäivä: 29. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 29. toukokuuta 2014.
  19. Merilin Pärli. Igav liiv ja tyhjä väli: kartlikud karavanituristid hoiavad tämän Eestist eemale  (Est.) (25.6.2020).
  20. Vanamõisa vabaõhukeskus  (Est.) .
  21. Vanamõisa käsitöölaat  (Est.) .

Linkit