Kylä | |
Vanamõisa | |
---|---|
est. Vanamoisa | |
59°19′49″ s. sh. 24°32′54″ itäistä pituutta e. | |
Maa | Viro |
lääni | Harjun maakunta |
seurakunta | Saue |
Vanhin | Raiko Saar [1] |
Historia ja maantiede | |
Ensimmäinen maininta | 1241 |
Entiset nimet | Kergut |
Neliö | |
Ilmastotyyppi | kohtalainen |
Aikavyöhyke | UTC+2:00 , kesä UTC+3:00 |
Väestö | |
Väestö |
|
Kansallisuudet | Virolaiset - 94,2 % (2021) |
Virallinen kieli | Virolainen |
Digitaaliset tunnukset | |
postinumerot | 76407, 76506 [2] |
auton koodi | M |
Vanamõisa ( esim . Vanamõisa ) on kylä Pohjois - Virossa Sauen kunnassa Harjumaassa .
Kylä rajoittuu pohjoisessa Pühan kylään, idässä Tutermaan kylään , lännessä Allikun , Koidun ja Yalgimäen kylään , etelässä Ailan ja Valingun kyliin sekä Sauen kaupunki .
Vanamõisan raja Ailan, Valingun ja Koidun kylien sekä Sauen kaupungin kanssa kulkee Tallinna-Keila-rautatietä pitkin . Koidun kylän rajalla on Padulan laituri . Väenajoki virtaa Vanamõisan alueen läpi .
1976 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
229 [6] | ↗ 319 | ↗ 322 | ↘ 316 | ↘ 307 | ↗ 342 | ↗ 375 | ↗ 413 | ↗ 441 |
Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan kylässä asui 801 ihmistä, joista 753 (94,2 %) oli virolaisia [7] .
Arkeologi Mati Mandel löysi Vanamõisan alueelta jälkiä asutuksesta, joka oli olemassa ensimmäisen vuosituhannen toiselta puoliskolta toisen alkuun asti [8] . Asutuksen lisäksi täältä löytyi myös uhrilähde, "Syeru-lähde" [9] ja kaksi rituaalikiveä [10] [11] .
Vuonna 1913, kun radioasemaa rakennettiin, kylästä löydettiin arabialaisia dirhameja 800- ja 1000-luvuilta [12] .
Ensimmäinen maininta kylästä on Tanskan maarekisterissä vuodelta 1241. Sen asutus mainitaan nimellä Kircotæn [13] . Tämän maan omistivat Jon Roth ja myöhemmin Ivar Tagesen, 1200-luvun puolivälissä elänyt tanskalainen poliitikko, joka teloitettiin vuonna 1262. Ei tiedetä, kuka omisti kylän Tagesenin jälkeen [14] .
Vuonna 1459 Vanamõisain rakennettiin Kergutan ritarikartano ( Kerketey ) [13] , joka itsenäistyi Sauen kartanosta 1670-luvulla. 1600-luvulla kartano kuului Gastfereille ja Gelwigeille . XVIII-luvulla - Ludwigs, Buxgevden , Bremen, Klugen ja Palen . 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla kartanon omistajina olivat Mohrenschildit ja Stenbockit , ja vuonna 1853 kartanosta tuli Tallinnan köyhien talo. Vuodesta 1882 maareformiin 1919 saakka kartano kuului Saue Strahlbornin kartanon omistajille [15] .
Vuonna 1866 Vanamõisan ja Rahulan kartanoiden maiden pohjalle syntyi Vanamõisa- Rahulan seurakunta, joka oli olemassa vuoteen 1886 ja jaettiin kahdeksi seurakunnaksi [16]. Itsenäinen Vanamõisan seurakunta oli olemassa vuoteen 1891 asti [17] ja oli liitettiin Sauen seurakuntaan [18] .
5. joulukuuta 1945 kylästä tuli osa Sauen kylävaltuustoa [ 18] .
Neuvostoaikana kylässä työskenteli karjankasvatuksen valtiontila [13] , sitten tuki ja ohjeellinen vihannesviljelyn valtiontila "Saue" [6] .
Tällä hetkellä kylän alueella sijaitsevat Viron suurin karavaanipuisto [19] ja Vanamõisan ulkoilmakeskus [20] . Kylässä järjestetään vuosittain yksi suurimmista käsityö- ja virolaisten tuotteiden messuista. Messuilla on lähes 400 myymälää ja niillä vierailee noin 12 000 ihmistä [21] .
Asutukset Sauen kunnassa | ||
---|---|---|
siirtokunnat | Laagri | |
kyliä |