Edward Waring | |
---|---|
Englanti Edward Waring | |
Syntymäaika | 1736 [1] [2] tai 1734 [3] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 15. elokuuta 1798 [1] tai 1798 [3] |
Kuoleman paikka |
|
Maa | |
Tieteellinen ala | matemaatikko |
Työpaikka | |
Alma mater | Magdalen College |
Opiskelijat | John Dawson [4] |
Palkinnot ja palkinnot |
Lontoon Royal Societyn jäsen ![]() |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Edward Waring ( eng. Edward Waring , Waring ; n. 1736 , Shrewsbury - 15. elokuuta 1798 , Pountsbury , Shropshire ) - englantilainen matemaatikko .
Hänen poikkeukselliset matemaattiset kykynsä havaittiin vielä opiskellessaan Cambridgen yliopiston St. Magdalen's Collegessa [5] .
Hän käsitteli pääasiassa lukuteorian ja algebrallisten yhtälöiden kysymyksiä. Vuonna 1760 hänestä tuli Cambridgen yliopiston professori . Vuonna 1782 hän julkaisi Meditationes algebraicaen , jossa hän muotoili oletuksen, joka tuli tunnetuksi Waringin ongelmana : Onko jokaiselle luonnolliselle luvulle n sellainen luku g ( n ), että mikä tahansa luonnollinen luku n on enintään g :n summa ( n) n ) termit, jotka ovat luonnollisten lukujen n :nnet potenssit. Tiedetään esimerkiksi, että g (2) = 4 ja g (3) = 9. Siten mikä tahansa luonnollinen luku voidaan esittää enintään 4 neliön summalla ( Lagrangen neljän neliön summa -lause ) tai summa enintään 9 kuutiota. Yhtä tärkeä ei ole kysymys funktiosta G ( n ) - termien määrästä, joka tarvitaan edustamaan kaikkia riittävän suuria lukuja.
Tämän lauseen todisteeksi monimutkaisia analyyttisiä menetelmiä käyttäen suoritti ensimmäisen kerran vuonna 1909 saksalainen tiedemies David Hilbert . Neuvostoliiton matemaatikko Linnik löysi vuonna 1942 alkeellisiin menetelmiin perustuvan todisteen.
Vuonna 1763 hänestä tuli Royal Societyn jäsen , ja vuonna 1784 hänelle myönnettiin Copley-mitali .
![]() | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
|