| Yhteisö | |||||
| Weststellingwerf | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| netherl. Weststellingwerf | |||||
|
|||||
| 52°53′ pohjoista leveyttä. sh. 6°00′ itäistä pituutta e. | |||||
| Maa | Alankomaat | ||||
| Mukana | Frieslandin maakunta | ||||
| Adm. keskusta | Volvega | ||||
| Historia ja maantiede | |||||
| Neliö | 228,45 km² | ||||
| Korkeus | 2 m | ||||
| Aikavyöhyke | UTC+1:00 | ||||
| Väestö | |||||
| Väestö | 26 018 henkilöä ( 2020 ) | ||||
| Tiheys | 118 henkilöä/km² | ||||
| Virallinen kieli | Hollannin kieli | ||||
| Digitaaliset tunnukset | |||||
| Puhelinkoodi | 0561 | ||||
| postinumerot | 8388–8398, 8470–8489 | ||||
| Virallinen sivusto | |||||
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |||||
Weststellingwerf ( hollanniksi Weststellingwerf ) on yhteisö Frieslandin maakunnassa ( Alankomaat ).
Weststellingwerfin vanhimmat kylät syntyivät 800-1300-luvuilla, ja ne rakennettiin pitkille, loivasti kalteville hiekkaharjuille, joita alun perin reunustivat korkeat suot.
Vuonna 1204 Oldeholtpaden asukkaat saivat Utrechtin piispalta luvan , jonka alaisuudessa he olivat tuolloin, oman kappelin perustamiseen. Nämä tiedot osoittavat, että tuohon aikaan ihmiset asuivat jo Linde- ja Kuinder-jokien välissä. Näinä vuosina Weststellingwerf ja Oststellingwerf kuuluivat Drenthen lääniin . Hallinto ja oikeuslaitos olivat kylätuomareiden käsissä, jotka vaihtuivat joka vuosi. Vuonna 1504 alueesta tuli Zevenwoudenin ( Gau Kaakkois-Friesland) kymmenes piiri, joka oli siihen aikaan poikkeuksellisen demokraattinen. Useita kyliä mainitaan myöhemmin, ja siten Stellingwervenin vapaa yhteisö syntyy vähitellen .
Tiedetään, että oikea nimi Stellingwerf esiintyy ensimmäisen kerran asiakirjassa vuodelta 1309. Vuonna 1517 Stellingwerveen jaettiin Vesteindeen (nykyisin Weststellingwerf) ja Osteindeen (nykyisin Oststellingwerf ). Quinderin pohjoispuolella olevaa osaa lukuun ottamatta Stellingwerveen on perinteisesti kuulunut saksin kielialueeseen.
Turpeen loppumisen vuoksi monet ihmiset köyhtyivät ja jäivät ilman työtä. Noihin aikoihin perustettiin kutomateollisuus Nordwoldiin . Yhteiskunta- ja kulttuurihistoria löytyy nyt National Kosmuseumista Nordwoldista. Sosialismista tuli suosittu, mikä muun muassa johti parempaan koulutukseen. Myös suuria yrityksiä on syntynyt erityisesti meijeriteollisuudessa.
Yhteisö koostuu seuraavista kylistä (2019 asukasluku suluissa):
Yhteisön pinta-ala on 228,45 km², josta 220,30 km² on maata ja 8,15 km² veden pintaa. Yhteisössä asui 1.8.2020 26 018 henkilöä.
| Frieslandin maakunnan yhteisöt | |||
|---|---|---|---|