Muinainen kaupunki | |
vyr | |
---|---|
51°08′59″ s. sh. 34°18′32 tuumaa. e. | |
Maa | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Vyr on muinainen venäläinen asutuspaikka Vir-joen vasemmalla rannalla sen sivujoen Kryga-joen suulla nykyaikaisen Belopolyen kaupungin alueella Sumyn alueella Ukrainassa .
Se mainitaan Vladimir Monomakhin " ohjeissa " sekä Ipatievin kronikassa vuonna 1113 Kiovan suurruhtinas Izyaslav Mstislavichin ja Davydovichien ja Olgovitseiden välisen sodan yhteydessä . Olgovichin armeijan piirittämän Vyrin asukkaat pysyivät lujasti uskollisina Kiovan prinssille, minkä vuoksi Olgovitsit pakotettiin poistamaan piiritys ja menemään Vyakhaniin . Mainittu kronikoissa vuosina 1147, 1160, 1161 Polovtsyn taistelun ja feodaalisten sisällisriitojen yhteydessä Kiovan Venäjän eteläisillä mailla . On oletettu, että arabihistorioitsija al-Idrisi [1] [2] mainitsi Vyrin nimellä Fira (Kira) .
Vir oli Sula- ja Seim -jokien yläjuoksun välissä sijaitsevan samannimisen volostin keskus . 1100-luvulla se vaihtoi omistajaa useammin kuin kerran. Vuosina 1159-1162 Vir oli Izyaslav Davydovichin perinnön pääkaupunki . Jatkossa Vir kuului yhdessä Kursk Poseimjen kanssa Novgorod-Seversky-ruhtinaskuntaan . Hänellä oli tärkeä rooli Venäjän kaakkoisrajojen puolustusjärjestelmässä ohjaten kulkua Polovtsian aroille. Tuhoutui vuonna 1239 mongoli-tatarien hyökkäyksen aikana . Löysi teologi ja historioitsija Filaret (Gumilevsky ) 1800-luvun puolivälissä. Asutusta tutkivat Bogusevich vuosina 1958-1959 ja Pryimak vuosina 1985-1993.
Kaupunki koostui linnoituksesta (1,5 ha), joka miehitti korkean (15-18 m) niemen Kriga-joen vasemmalla rannalla, ja "kiertoliittymästä" ( linnoitus ), jolle avoin asutus (7-10 ) ha) vieressä. Asutuksen eri osissa on kaivettu yhteensä noin 800 m². Asuin- ja teollisuus- ja talousrakennusten jäänteitä löydettiin, seppä- ja korutyön sekä luunveiston jälkiä.
![]() |
|
---|