| Useammin | |
|---|---|
| 藪の中 | |
| Genre | tarina |
| Tekijä | Akutagawa Ryunosuke |
| Alkuperäinen kieli | japanilainen |
| Ensimmäisen julkaisun päivämäärä | 1922 |
| kustantamo | Shincho |
"In the Thicket" (藪の 中 Yabu no naka ) on japanilaisen kirjailijan Ryunosuke Akutagawan novelli , joka julkaistiin ensimmäisen kerran kirjallisessa Shincho -lehdessä tammikuussa 1922 . Tarinaan perustuen ohjaaja Akira Kurosawa teki vuonna 1950 elokuvan Rashomon , joka voitti monia elokuvapalkintoja, mukaan lukien Oscarin .
Muut nimet venäjänkielisessä käännöksessä: "Bambulehdossa", "Kuka tappoi Takehiron".
Metsästä löydetään kuollut samurai. Epäilty on rosvo. Oikeudenkäynnissä hän tunnustaa murhan ja kertoo pitäneensä samurain vaimosta, minkä jälkeen rosvo houkutteli heidät molemmat metsään, sitoi samurain puuhun ja pahoinpiteli vaimoaan hänen edessään. Sen jälkeen hän kutsui naisen pakenemaan kanssaan, johon tämä vastasi, että yhden miehistä on kuoltava. Ryöstäjä päästi samurain valloilleen ja tappoi tämän reilussa taistelussa, mutta tähän mennessä nainen oli jo paennut.
Sen jälkeen leski antaa todistuksensa. Naisen mukaan ryöstäjä pahoinpiteli häntä ja juoksi heti sen jälkeen karkuun. Hän kutsui miehensä kuolemaan yhdessä, koska hän ei kestänyt häpeää. Nainen puukotti samuraita ja hänen piti tappaa itsensä, mutta hän pyörtyi, ja herättyään hän pelästyi ja juoksi karkuun.
Toisen version tapahtuneesta kertoo uhrin henki. Hän kertoo, että saatuaan naisen haltuunsa rosvo alkoi suostutella häntä lähtemään hänen kanssaan. Nainen sai miehensä halveksivan katseen ja käski rosvoa tappamaan samurai. Koska raiskaaja ei kestänyt tällaista petosta, hän löi naista ja irrotti samurain. Tällä hetkellä nainen pakeni, ja samurai teki itsemurhan .
Tarinan pohjalta on tehty useita elokuvia:
Tarinan otsikosta on tullut Japanissa idiomi , jota käytetään viittaamaan tilanteeseen, jossa johtopäätöstä ei voida tehdä, koska todisteet ovat riittämättömiä tai ristiriitaisia. Samanlaisia termejä ovat "pimeässä" ( japanilainen 闇の中 Yami no naka ) ja "sumussa" ( japanilainen 霧の中 Kiri no naka ) . Tarinasta puuttuu kuitenkin suora määritelmä, maininta tai osoitus epäjohdonmukaisuudesta. Tarinassa vain tarinoita osallistuvilta henkilöiltä, lukija asetetaan implisiittisesti tutkijan asemaan, kun taas kirjoittaja käyttää taitavasti esopialaista kieltä.